maanantai 26. syyskuuta 2016

Helsingin kaupungin nimen vaikutuksesta

Asun täällä Savonlinnassa kerrostalossa, jonka on tavannut omistaa Waterhouse Real Estate Investment Oy, mikä nimi antaa kuvan hyvästä asumisviihtyvyydestä maaseutukaupungissa ja hyvin huolletusta kiinteistöstä, mitä on ollutkin, pitkälti kai taitavien savolaisten talonmiesten ansiosta. Nyt sitten postin seassa oli kirje, että omistaja on vaihtunut Finnish Residental Holdco'ksi, joka on helsinkiläinen yritys. Siinä on aika iso ero, koska vaikka Finnish Residental on ok, niin Holdco Helsingissä viittaisi hiileen, coal, mikä on tavannut olla pahantahtoisuutta ja terrorismimaisuutta. Helsinki-nimi ei niin haittaa, kun siihen liittyen ei Helsingissä ole tapana tehdä pahaa, kulttuuri ei tue poahantekoa. Mutta hiiltä ei juuri käytetä ja niin hiileen viittaava co-tavu on tavannut siellä olla pahanteon merkki. Se kai siksi annetaan jollekin nimeksi, kun tuo on taipuvainen tekemään paljon pahaa, on vähän kuin tilannekuvausta. Helsinki-nimessä sitä ei ole, tai tavattiin tuumia, että Suomi tervehenkisenä maana sai ulkomaansuhteissaan vastaan pahantekoa niin paljon, että siihen tuskastuneena ja kyllästyneenä päätti, että sanotaan sitten ainakin rehellisesti, mikä ulkomaalaisilla on meiningin nimenä Suomessa, ja siksi se sittent uli juuri pääkaupungin nimeksi. Onhan se niin, että joka kulttuurilla on omat vahvuutensa ja jos ollaan kansainvälisiä, niin ollaan tekemisissä ihmisten kanssa, jotka eivät suomalaisen kulttuurin tukipilareita rakenna vaan laittavat ranttaliksi ja tekevät oman kulttuurinsa käytäntöjen mukaisia juttuja vain, rakentavat vain oman kulttuurinsa arvojen varaan. Mutta niin tuo Helsingin nimi on väärin päin: viittaa ulkomaalaisiin eikä suomalaisiin ja niin se antaa väärälle taholle leiman. Suomalainen olisi kai halunnut korostaa kokonaiskuvia, tervehenkisyyttä, arkijärkeä ja vapautta. Hyvä suomalainen nimi on tavannut olla Tervola, engl. kai Healthsing, että siitä tuollainen väännös voinut syntyä, jos joku ulkomaalainen on saanut sen kääntää suuren maailman kielille, suomalaiset kun olivat metsäläiskansa.

Tuosta uuden taloyhtiön nimen loppuosasta Holdco tulee mieleen kanssa hoito tai hoitokoti, mitkä eivät kummatkaan pidä paikkaansa: tämä on aika tavallinen kerrostalo, asuintalo eikä erityisesti hoitoalojen ihmisten asuttama, ja ihmiset asuvat omillaan, osaavaiset aikuiset, sairaana olisi täällä liian turvatonta vaikkakin kivempi varmaan kuin hoidossa. Että mikäköhän tuon kumman nimen oikeutus on? Hoidosta tulevat mieleeni Tervola nimen myötä tulleet vaikutelmani siitä, miten sairauksia ja vaivoja voitaisiin parantaa, olen niitä kirjoitellut blogiin jo monta http://parantamisesta.blogspot.fi - ehkä joku vanhus oppisi niiden avulla muitakin parantamaan tai ainakin huojentamaan oloa, vaan varmaan en tiedä. (Tuolla 3-osaisella blogilla on nyt ollut reilu 3 000 katselukertaa.)

Tulipostissa uuden taloyhtiön omistajan vuokramaksulappu, oli nimessä väri epätasaisesti ja luki Holico, mikä toi mileen "holy community" ja "pyhäkö?", mistä tuli mieleeni, että jos ympäristöongelmat maailmassa saadaan ratkaistuiksi, niin onko se vähän niin kuin pyhä ja toisaalta kaikille kommunikoitavaissa niin kuin koulumaiset asiat usein ovat, kaikkien omaksuttavissa, voiko koko maailma silloin elellän pyhän suuntaisella tavalla? Eikö ole niin, että vaikka pyhä kuulostaa vaikealta tavoittaa laajasti, niin suuret kysymykset hyvälle tolalle laittaessa ollaan kuitenkin jo pyhien asioiden vaalimisen tiellä, ja eikö silloin ole niin, ettei niin mieluusti lipsuta huonoon? Eheämpi maailma...

lauantai 24. syyskuuta 2016

Virtuaalitodellisuus: järjestelyiden ohjaaminen keskusteluna vulla

Savonlinnassa asuessani olen yll'ttäen oppinut asisoista, joitapääkaupunkiseudulla ei osattu mutta jotka olivat siellä projekteina, kuten vaikka mihin kaatuu ja miten korjata, kun objektiivisilla maailmankuvien ja keskustelun avulla halutaan asioita ohjata, ks. http://feelingcomputers.blogspot.fi/2015/05/virtual-world-pictures-of-world.html . Näitä oppii kai siksi, että matkailupaikkakunnalla ollaan erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, kun taas pääkaupunkiseudulla samanlaisteaan. Lisäksi taide tuo taitoja, samoin luonto ja käytännön alat ja uskonto auttaa nostamaan meininkiä alhoista ylös.

torstai 22. syyskuuta 2016

Pääkaupunkiseutulaisuuden kanssa toimeen tulemisesta

Kirjoituksestani terveistä elämäntavoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
"195. Savonlinnassa asuessani olen saanut vaikutelman, että jotkut ulkomaalaiset savonlinnalaiset uskovat ties mitä ulkomaalaisia satuja Helsingin kamaluudesta ja ottavat mieluummin ruotsalaista vaikutetta kuin ovat Helsingin kanssa missään tekemisissä. Pääkaupunki, kuten Helsinkikin, on vain paikkakunta, ei ihan täydellinen eikä kaikkien makuun juuri sopiva asuinpaikaksi, mutta samalla se on hallinnollinen keskus ja omaa siis viisautta, jota koko maassa on kaivattu ja arvostettu. Pääkaupunkien kuten muidenkin johtoajatusten, esikuvien, mallien, koulun,  yms kohdalla on tärkeää napata se, mikä niissä on hyvää ja arvokasta ja ottaa siitä vapaamuotoisesti omiin oloihinsa viisaasti sovittaen mallia tai elää sen kanssa rinnan sovussa sen kanssa, onhan se kansan valtavirtaa, koko kansan toiveita, sen isointa viisautta tavoiteltu. Mutta toisaalta ei saisi yrittää matkia orjallisesti sillä siitä saa näppylöitä tai pahempaa, voi huonosti, ei saa elintilaa, sillä kukin tarvitsee omanlaisensa elämän, oman elämänviisautensa mukaisen ja vain hyötyy mahdollisuudesta elää yhteisössä vapaasti "Elä ja anna toisten elää"-periaatteella, ollen omanlaisensa, oppia yhteisön ja sen viisaimpien ja menestyneimpien viisaudesta, kompastumatta näiden puutteisiin vaan korvaten ne omalla viisaudellaan. Aikuinen eikä yleensä lapsikaan kuin kokeeksi vain, oppiakseen muista, ihminen ei halua muuttua toisten kopioksi vaan elää omalla tavallaan ja oppia muilta sen, mikä näissä on elämänviisasta, kiehtovaa, hienoa, ongelmia ratkovaa. Esikuville johtoasemassa on kai usein tyypillistä, että ovat ratkoneet jonkin ongelman ottamalla etäisyyttä siiuhen, ja niin heidän tyylinsä siinä ei ole omakohtaisesti matkittava vaan vapaamuotoisesti opiskeltava ajatus, tiedoksi muun maailmankuvan joukkoon."

Kuvia kotoani

 Pictures from my one-room-apartment in Savonlinna, Finland, north-eastern Europe. The climate of four seasons here matters a lot! http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html
English version http://picturesfrommyhome.blogspot.fi/

* * *

Siirränpä tämän nyt tähän. Tämä on jo kolmannessa paikassa, kun oikeastaan en halunnut näitä nettiin laittaa, mutta jotenkin tuli vain tehtyä niin, vaikkei kai kuuluisi, kun nettikirjoittaminen kysyy etäisyyttä tai sitä alkaa inhota, häiritsee arkea, jos on liian lähellä omaa elämää.

* * *

Kirjoittelin sisustamisesta hyvän ohjeen http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/08/sisustamisesta-yms.html

* * *

28.11.2016  Nämä kuvat ovat siis kotoani Savonlinnassa. Savonlinna on alle 30 000 asukkaan maaseutukaupunki Etelä-Savossa. Mikkeli on 200km Helsingistä pohjoiseen ja Savonlinna 100km Mikkelistä itään. Puolivälissä on pienempi paikkakunta Juva ja kai saman verran Savonlinnasta itään Parikkala lähellä Venäjän rajaa, mutta lähin rajanylityspaikka on kauempana etelässä Lappeenrannassa.
Savonlinna on tunnettu keskiaikaisesta ritarilinnastaan Olavinlinnasta, joka on Ruotsin vallan ajalta alunperin, ruotsalainen arkkitehti mutta suomalaisten rakentama. Nykyisin linnassa järjestetään heinäkuiset oopperajuhlat, jotka ovat kovin suuri ja hieno tapahtuma. Ennen olisikohan 30km Savonlinnan keskustasta itään Punkaharjulla järjestettiin kesäisin Retretin taidenäyttely, mutta se loppui muutama vuosi sitten, meni konkurssiin. Mutta jotakin sensuuntaista taidenäyttelyä on seudulla yritetty edelleen pitää.
Joitakin kuvia Savonlinnasta http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/11/kuvia-savonlinnasta.html
Tämä blogi kertoilee jotakin Savonlinnasta, eikä paljon muuta.
Savonlinnan matkailun nettisivut: http://visitsavonlinna.fi/

* * *
Tässä kuvia kodistani, ketä lie kiinnostavat, jokainenhan sisustaa ihan eri tavalla. Olen siis asunut Savonlinnassa nyt seitsemän vuotta ja niistä viimeiset viisi Nätkin kaupunginosassa.
Letters from High Places  http://lettersthatihavegotten.blogspot.fi/
(taulujuliste http://www.ateneum.fi/tule-meille/museokauppa/
(oma kirjoitukseni tuosta kuuluisasta Gallen-Kallelan maalauksesta http://harmaahapset.blogspot.fi/2016/02/kommunikaatiosta-nuorempien-kanssa.html  , juliste maksoi 8 euroa + saman verran posti)
kartta on maailman alkuperäiskansoista
kuvan soittimet, joilla nykyisin soittelen, Savonlinnan Soitinkulmasta (vanhan hyvälaatuisen kitaran viedessäni sain kauniisti soivan ukulelen 20 eurolla)
huonekalut enimmäkseen Espoosta kirpparilta tai halpakaupasta
viherkasvit enimmäkseen Savonlinnan K-citymarketista (esim. tuo isoin palmu eli traakkipuu oli 12,5e siellä 1,5 vuotta sitten, he myyvät niitä lähinnä kevättalvella heti kovimpien pakkasten mentyä, kun sää onlähellä nollaa niin, että kasveja taas pitkästä aikaa voi kuljettaa ulkona kotimatkan kävelyosuudet )
Eri paikkakunnilla on ihan erioloista tavaraa, vaikka periaatteessa niitä kai myydään paikkakunnalta toiselle kysynnän mukaan, niin käytännössä kumminkin asuinpaikka määrää, minkätyylisiä tavarat ja huonekalut ovat. Nojatuolini ja laatikosto ovat Helsingistä, koristehyllyköt, tuolit (muttei sirkuspallit), radio ja kukkaviltti Espoosta, Savonlinnasta ompelukone, telkku, jalkalamput ja soittimen kuvan hyllyt sekä keittokomeron pikkupöytä. Helsingissä tavarat ym jättivät tilaa elämälle, joka soi tunnelmallisena yhteisön viisauden kantamana, mutta samalla jostain tuli elämänkielteinen urautuma, mikä lie jöö, joka pilasi elämän. Espoossa taas oli kaikki kivasti mutta sanoi samalla kkrraaahhhh ja oli liian hidastahtista. Savonlinnassa tyyli on mukavuudenhaluinen ja magnifient kai oopperan ja mökkeilyn myötä, mutta loppujen lopuksi jää aina miettimään, onko ruoka liian suurella painotuksella ihan vain typeryyttään. (Savonlinna lienee niitä paikkakuntia, joilla ihmiset käyvät shoppailemassa kauempaakin, jos tyylistä pitävät, esim. joku helsinkiläinen tuttu oli aikanaan käynyt päivämatkalla Savonlinnassa vaate- ym ostoksilla, muistelen. Se on kai yksi matkailu- ja taidepaikkakunnan vetonauloista. Mutta yöpyminen on eri juttu, kun täällä Savonlinnassa on vaikuttanut vaaralliselta.)
http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/11/ostoksissa-onnistumisesta.html
Yksi huone per asukas on luksus mutta enemmän huoneita tekee apeaksi. Yhteen huoneeseen mahtuvat vain parhaat tavarat ja ikävät täytyy tilanpuutteen vuoksi heittää pois. 


(Koiran takana pahvilaatikoita sirkustarvikehyllyssä.)

Maalaus seinällä oli jotenkin rankka,lieneekö aiheensa vuoksi vai koska oli niin näkyvällä paikalla. 
Vaihdoin seinälle omat vesivärimaalaukseni sieltä onnistuneimmasta päästä. http://akvarelliblogini.blogspot.fi

(Puunvärinen hylly on nuottihylly ja valkoinen maalaustarvikkeille.)

Olen tässä elellyt pieni alue kerrallaan, kun niin on vaihtelevampaa ja siis viihtyisämpää olla kotosalla.


Kalevala syvällisenä monikerroksisena luettuna (kirjoitukseni Kalevalasta http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/09/kalevalasta.html ) tuo tuollaista tiedostavuutta, samoin taiteet, luonto ja uskonto.

Puinen hevosen rintakuva Savonlinnan torilta puuveistosten ja tuohirasioiden myyjältä, sain alennuksessa 15 eurolla, vaikka se on kovin hieno ja ilmeikäs, kai liotetusta pinnalta hiukan kuivuneesta puusta taidolla veistetty. Se ei tosin tavallisesti ole pöydällä vaan paikallaan CD-hyllyn päällä.

Kulttuurivaikute: Suomi, Brasilia, Unkari ja toki Savonlinna ja pääkaupunkiseutu (mistä olen kotoisin)  Suomessa erityisesti, plus ukulele/paratiisisaaret.Minulla lienee tunnusomaisena piirteenä, että on hyvä järki koko ajan mukana kaikessa, mistä johtuen olen kirjoitellutkin niin paljon. Tyylilajiin vaikuttaa myös eräopaskurssi ja maalaaminen sekä aiempi liikuntaharrastus.

Ikkunanäkymiä tuossa kuvituksena http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html (eivät ole niin näyttäviä vaan yritin siihen kuvata sellaista, mikä olisi aika tavallista monessa paikassa, joten lukekaapa tuo sisustusohje, se tuo puihin näyttävyyttä, vaikka teillä olisi puita vähemmän! sisustusohje http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/08/sisustamisesta-yms.html )

Tämä on Savonlinnan Nätkin kaupunginosassa Kaartilantie 15 B 24  (10.1.2020  mistö tuli mieleeni, että tuottaakohan se jotakin tällaista siis muun muassa https://kokonaiskuvat2.blogspot.com/2020/01/lauluja-ydinsotaa-pelkaaville.html , 5.8.2020 Johtuneekohan tuosta asunnon numerosta, kun oeln tullut kirjoittaneeksi pitkän pitkästi tonttujen taitojen oppimisesta http://learntalents.blogspot.com ) ja kolmen aika samanlaisen kerrostalon (tämä on kolmesta U:n muodossa olevasta kerrostalosta keskimmäinen) välinen pihametsikkö http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/06/onnistunut-pihametsikko-malliksi.html , mutta tämä on vaarallista aluetta asua ja kulkea: jos alue kiinnostaa sinua, niin lue murhanvaaroista, asuntoja välittää www.vuokraovi.com -> Savonlinna  (muistakaa laittaa kunnollinen barrikadi oven eteen illaksi ja yöksi, vahtia ruuat ja olla käyttämättä koiraa yhtään myöhään ulkona, elellä naapuruston tavalla, muille elintilaa jättäen; lähikauppa näyttänyt myyvän pilaantunutta ruokaa, joten en ole siellä käynyt, ja joskus kun asuin sen vieressä, niin ilta-aikaan sieltä saattoi kuulua laukauksia eli vaarallinen muutenkin, mikä on osassa ruokakauppoja Savonlinnassa ongelmana). Savonlinnassa ovat kaupunginosat kukin omantyylisensä, vähän kuin ihan erityyliset paikkakunnat. Näissä taloissa Nätkillä naapurusto vaikuttaa olevan ison kapasiteetin ihmisten tavalla kuin merkkihenkilöt ja lapsia on kovin vähän ja nuorta väkeä ei lähes ollenkaan. 
5.2.2018   Nätki on pitkälti mummolamaista http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/03/natkilaisyydesta-ja-savonlinnalaisuudes.html . Väki on vanhusten ja ison kapasiteetin ihmisten tapaan pinnalta kilttiä mutta tarpeen tullen on kanttia, koko ajan taiteiden määrässä taitavaa mutta pitkälti ihan vain asustelevaa.








(Koristehyllykössä ja sen yläpuolella on uskonnollista esineistöä, mm kirje Vatikaanista, jonka sain vastaukseksi, kun lähetin paaville objektivisen paratiisiaiheisen kirjani http://2013paradise.blogspot.fi/2017/08/basics-of-my-paradise-theory.html .)


Sain jotkin alueet kivoiksi ja näyttäviksi, kun ajattelin siivoamista kodin laittamisena kivaksi asua. 
Siivoamisesta kivemmalla tavalla  http://tienraivaajat.blogspot.fi/2016/08/siivoamisesta.html
Ehkä vähän samaan tapaan kuin saman blogin laskunmaksuohjeessa http://tienraivaajat.blogspot.fi/2016/08/laskujen-maksusta.html .




(Taiteiden oppimisesta olen kirjoittanut blogeissani: maalaamisen oppimisesta http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html ja musiikista  http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi . )

Vaikken niin ehkä osannutkaan sisustaa kaikkea hienosti, niin kokeilkaa kumminkin tuota sisustusohjettani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/08/sisustamisesta-yms.html ! Siinä on esim. tuo, että miten saa ikkunanäkymästä näyttävän. Ja muutenkin yritin onnistuneilta osin juuri poimia ymmärrystäni sisustamisesta siihen. 
Oman tiensä löytämisestä, ikkunanäkymä esimerkkinä, kirjoitin tuollaisen http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/03/miten-valitsemme-oman-tiemme.html

Jos haet jotakin näkemyksellisyyttä, joka ehkä näissä kuvissa näkyy, niin luepa blogejani. Niitä on monta. Blogilistani näet nimeäni klikkaamalla.

* * *

Syyskuun lopulla 2017, Kuva viime talvelta muistaakseni, tarkistin: 28.11.2016, ikkunasta oikealle, metsikön päätyä kuvassa,



* * *

3.3.2017 
Kerrostaloasunto voi olla monenlainen sisältä. Niin kuin jos ikkunasta näkyy puita,

voi valita vehreän tai puistomaisen tai kaupunkimaisen näkymän valitsemalla, minne

oleskelu ja kulkureitit ikkunanäkymiin nähden painottuvat, ottaen esim.kiehtovasta

kirjasta tms mielessäpyörivästä aihepiiristä teeman, jota vaalii sisustuksessa.

Niin myös sisällä voi, vaikkapa kierrätystavaroiden avulla, valita teeman, joka

tekee huoneesta erihenkisen: on vaatteet, viherkasvit, kuvat, pehmeä,

urasuuntautunut, karu, koriste-esineitä, mökkeily, käsityöt, musiikki, vuodenajat,

asumismukavuus, käytännöllisyys, kirjat, tietokone, lemmikit, ym teemoja, mistä nyt

on kiinnostunut. Ja vaalimalla tiettyjä teemoja, pitämällä ne esillä, hyvillä

paikoilla, kätevästi ja hyvänhenkisinä, saa senhenkisen kodin. Mutta samalla tarvitsee olla samaan tapaan jokin onnistunut viihtyisä näkemys asuinseudustaan: tämä on rauhallinen sisäpiha, vehreä esikaupunkialue tai pittoreski katunäkymä, lapsiperheiden asuinaluetta, tms



* * *
13.3.2017   Luen Itä-Savoa ja MeNaisia sekä kuuntelevan vähän Radio Deitä. Lisäksi olen luontoharrastunut ja harrastan musiikkia ja olen opetellut maalaamaan. Niistä kaikista näyttäisi oppivan jotakin sisustamisesta, jotakin tenhoa. Savolainen elinympäristö tuo oman värinsä. Minulla on kaksi seurakoiraa, jotka myös vahtivat.

19. maaliskuuta 2017

Syyskuun lopulla 2017, Kuva viime keväältä


22.8.2017   Hankin uuden verhon, joka ei ole niin kuuma kesällä. Tämä kuvio on jotenkin elämänlaadulle parempi kuin vanha ruskea-valkoinen syksyaiheinen kukkaköynnösverho, mikä oli valintaperusteenani.

28.9.2017   Helsingissä oli minulla turhan iso kirjahylly, en kaikkia kirjoja halunnut edes joskus. Nyt viimeiset viisi vuotta on ollut tämä yksi hyllyväli jäljellä, mikä on ihan hyvä siksi, että haluan jatkaa akateemiselta taustaltani muihin aihepiireihin. Mutta paljon enemmän tulee luettua lehteä kuin kirjoja, omasta hyllystä ei melkein ollenkaan.
Kitarasta on yksi kieli rikki, muttei ole tullut korjattua, kun soitan mieluummin ukulelea, joita minulla on kaksi.
Vaahtomuovikuutiot ovat koirien sirkustarvkkeita reilun kuuden vuoden takaa.


Vaatteita on paljon, kun en tiedä, mitä heittää pois, kun ei ole rahoja ostaa uusia tilalle.

6.10.2017   Huomasin, että soitin seinää vasten tuo elämään lättänyyttä ja saamattomuutta,toisin kuin jos näkyy puun oksia tms. Mutta ensin koetin näyttävälle kohden, mutta se oli kulkutien vieressä ja soittimella olisiollut putoamisvaara, niin siirsin sen heti pois ja takaisin entiselle paikalleen, mutta niin päin, että näkyi puu ja kerroatlon pääty sekä metsänreunaa kaukana, muttei se ollut nätti huoneessa poikittain, ja kesti aikansa ennen kuin keksin uuden paikan: keskellä huonetta pöydän ja palmujen välissä, kulkutien puolella lehtikori tms pitämässä kulkereitin kauempana, missä se on ennenkin ollut. Mutta hieno näkymä, kunpa tuo nyt sitten viisastuttaisi!

Lainaan tähän tämänpäiväisen kirjoitukseni, kun täällä on joskus menninkäismäistä tunnelmaa,
"Menninkäinen lienee eri juttu kuin maahinen, mutta jos nyt tuo aihepiiri on tuntematon, niin ehkä on jotakin iloa menninkäisistäkin. Menninkäiset kai liittyvät asumiseen,mistä tulee mieleen, että voivatko ne olla jonkun talonmiehen haamu, tai vieläluultavammin vanhempi mies tai nuorempikin, jos on kotielämästä harrastunut, joka on tykästynyt jonkun paikan tunnelmaan, minkä ob ohimennen jossakin havainnut, ja sitten mielikuvituksessaan oleilee tuon asunnon eteisessä tai menee pahvilaatikkoon ja vain nautti siellä olemisesta, tunnelmasta etenkin, jonkinlainen mieliteko mielikuvituksessa, viihtyvyyden lähde, kenties vanhemman pariskunnan luona tms, missä miehen mielestä asuvat viihtyisästi ja on seinät ym asunnon osia, joista mies tietää talonmiesmäisesti, tuntee olevansa niiden kanssa kotonaan, vahvoilla, ja sitten vain nauttii tunnelmasta kuin patalapusta tms, ja vaimo kenties toppuuttelee jja menninkäinen on joskus aavistuksenomaisesti näkyvissä havaittavissa mutta harmiton, vähän hauska."

Koirani valittavat, että asunnossani käy joku tai joskus muutamakin ihminen, kun olen poissa: saman rapun ulkomaalainen nainen, joka ei voi kylmällä paljoa liikkua ulkona ja tarvitsee kumminkin vaihtelua, ja joskus muita, jotka haluavat tietää, miten Nätkillä tai Suomessa asutaan. Nätki on tavallaan tosi mummolamainen ja kesäisten oopperajuhlien kaupungissa taiteiden harrastamisen yleisyys tuo jotakin näyttävyyttä, omaa tenhoaan mm taitotason kasvun myötä. Alieella vaikuttaa olevan murhia niin, ettei joka asuntoon voi mennä käymäänkään.




Lokakuulta sävelmänpätkä 
(7. kesäkuuta 2018, Jos oikein muistan, niin tuo H on painotettu nuotti eli pidennetty ja voimakkaampi, eikä staccato.)



Lokakuussa 2017
 Joskus aikanaan Helsingissä ompelemani tilkkutäkki (http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/01/ompelemisesta.html). Olisin halunnut puna-keltakuvioisen vihreistäkoostuvalla taustalla, mutten silloin löytänyt vihreitä kankaita kuin kaksi. Kuusikulmio on nätti, ikään kuin pyöreämpi kuin suorakulmiot, ja pidän ampiaisista.
Tuossa tuo soittimen paikka keskellä huonetta ei ole vakiintunut, mutta palmut tekevät siihen ikään kuin omaa soppea soittimelle, mutten vieläole tottuut soittelemaan tuossa paikassa, joten soittimen sijainti hienoisesti varmaakin vielä elää. Jotenkin sijaintia helpottaa, kun on siinä vieressä jotakin aika mukavaa, mm villalankoja.
Viime vuoden joulukuussa opin kutomaan kunnollista ja harrastin kutomista ehkä kuukauden verran tai kaksi, ja nyt syksyllä olen taas osan aikaa kutonut. Nyt alku sujui lupaavasti mutta sitten tyrin kuviot. http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html engl. http://learntalents.blogspot.fi/2017/10/knitting-tips.html Tuossa eka lapaseni viime joulukuulta, mutten kutomisesta niin kamalasti pidä.


2.11.2017
Lumi tuli aikaisin tänä vuonna. Sulaakohan vielä, nyt on muutaman päivän ollut, kuva viime päiviltä.
Sitä piti kirjoittamani, että minua ovat taiteilijakodit ja kesämökit tavanneet viehättää, kesämökeistä juuri taiteilijakotimaisuus ja toki käytännön elämä ikiaikaisen tapaan, että niistä var,aankin lähinnä tulee tyylivaikutetta, mutta olen oman versioni pyrkinyt tekemään, en matkimaan.
Taiteilijakodilla en tarkoita taiteellista esittävää vaan taiteille edullista ja syvälliselle viisaudelle edullista sekä käytännön toimeliaisuudelle ja tervehenkisyydelle edullista, missä luonto on yksi elementti.

Helmikuun alussa 2018



Keräsin tässä joskus kirjoituksiani ostoksissa onnistumisesta, säästäväisesti siis, yms blogiksi http://asiakkaanavain.blogspot.fi

Jos jonkun mielestä sininen ei ole niin tunteidenmukainen, että voisi olla kukkaan liittyvä, niin onhan sivistys ajateltu ja elämälle hyväätekevä, siis myös tunteille. Ja muun muassa sääntö "Elä ja anna toisten elää!" http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2013/11/ela-ja-anna-toisten-elaa.html tuo tilaa tunteille, mutta on toisaalta hiukan hankalasti muotoiltu, lähinnä toimiva ajatus. Tuossa tuo verhon tausta on sinivihreä, tuo mieleen maalaukset ja kenties kasviopin, kun taas kukat ovat valkoisia ja violetteja.
Kukkakuvio voi tietenkin olla vain kaunis, tunteidenmukainen tunnelmallinen luontoaihe tai koristekuvio, mutta useasti se myös osin viittaa naiseen, jonka sanotaan olevan kuin kukka. Näitä on kahta tyyppiä: on perustyyppi, henkilö, joka luo yhteisöön mahdollisuuksia tunteidenmukaiseen kauniin sivistyneen moraalin mukaiseen elämään ja elää itsekin tunteidenmukaisesti, luo siis niitä mahdollisuuksia muillekin, ja sitten on niitä muita, jotka hetkittäin tai useinkin käyttävät noita mahdollisuukisa hyväkseen mutteivät itse niitä luo, kenties vain loisivat ja käyttävät asemansa pahantekoon, mutta he eivät siis ole se, mitä kukilla tarkoitetaan, sillä, että nainen on kuin kukka, vaan heidän yhteydessään sellainen ilmaus johtuu siitä, että he yrittävät suorittaa tuon toisen naistyypin mainittuja piirteitä saadakseen tämän ansaitseman aseman, vaikkeivät itse toimi siihen asemaan sopivasti, eivät kanna riittävästi vastuuta. Jos taas yrittää siihen samaan kauniiseen suuntaan, esim. matkimalla tunteille tilaa luovaa, muttei ole kyllin taitava, niin on kai jonkinlainen kukka, ehkei ihan yhtä hehkeä eikä suorastaan kukkameri. Toki myös asiat ja aatteet voivat luoda mahdollisuuksia tunteidenmukaiseen elämään, mitä kukilla symboloida.


Muutama päivä myöhemmin päivällä ja iltapäivällä hämärän alkaessa

Siirsin tästä tekstinpätkän sisustamista koskevaan kirjoitukseeni http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/08/sisustamisesta-yms.html

Vanha videokanavani Espoon ajoilta http://www.youtube.com/khtervola noin tuhat videota

Blogilistaani nimeäni tai kuvaani klikkaamalla tämän sivun yläreunassa blogitekstin vieresisessä sarakkeessa tai sitten koko blogikirjoituksen alla.

20.2.2018  Talven kevätpuolta muttei vielä kevättä, aamullla oli -20C mutta aurinko paistaa välillä jo.

23.2.2018   Aamulla olikohan -21C mutta aurinkoista on ollut, kohta on kevät. Kuvassa koirani tuuletusikkunan alla miettien pakkasta.

24.2.2018   Tuollanen linkkilistani avuksi niille,jotatuntevat olevansa lyttyyn painettuja http://mythoughtsaboutnews.blogspot.fi/2018/02/for-too-much-squeezed-people.html

9.5.2018   Lastulintua yritin

Kolikko on Sibelius-erikoisraha 2€



http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2018/05/lastulinnusta.html

Syyskuussa 2018   http://liikuntaa.blogspot.com/2018/09/urheilukatu-vai-urheilutie.html






sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Arkijärkisen ajattelun oppimisesta

Savonlinnassa Nätkillä asuessani olen saanut vaikutelman murhista. En tiedä, kuka murhaa kenet, mutta voiko osasyy olla savolaisuuden yhteensopimattomuudessa jonkun muun, kenties koulumaisemman tyylin omaavan kulttuurin tai seudun kanssa? Olen kirjoittanut arkijärkisen ajattelun ja älykkyyden kehittämisen ohjeita http://pikakoulu.blogspot.fi ja tunteiden rationaalisuudesta jotakin soittolistalla videokanavallani http://www.youtube.com/khtervola . Josko nuo kenties käännettyinä noille maanvaivoina oleville seuduille lähetettyinä parantaisivat ne arkijärkisiksi ja niin poistaisivat ongelman?

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Joukkoon sopimisesta

Savonlinnan Nätkillä asuessani, kun on toisaalta positiivista niin kuin lomailupaikkakunnalle on hyvä ja toisaalta hurjan oloista osa väestä, niin olen miettinyt erilaisten ihmisten joukkoon sopimista. Yksi on se, että haluaa asua tälaisessa paikassa ja muutkin seudun asukkaat haluavat, ollaan samanmielisten seurassa, niin toisten piirteissä ei ole kestämistä vaan jotenkin sopivat elinympäristön osiksi. Toinen on se, että kotona omissa oloissaan laittaa elämänsä mukavaksi, vähän niin kuin vapaa-aikana on ideana tai vaikka lauantaimaista, syö vaikka lämpöisen aterian, laittaa musiikkia soimaan muttei niin lujalla, että häiritsisi naapureita, tai soittelee itsekseen kitaralla jos sellaisesta sattuu pitämään, laittaa kodin kicvaksi itselleen, mikä osin on kauppojen asia, jos pitää savonlinnalaisesta tyylistä, Savonlinnan vetonauloista, niin kuin vaikka itselleni oli pehmeä punainen viltti, niin oli kiva lämmin kotona ja kiva väri, mutta niin siis elelee omin avuin, että on tyytyväisellä mielellä, kun lähtee ovesta ulos, tykkää elämästä, ei ole tarpeitaan muiden naapureiden ja kulkijoiden ym tuttavien niskaan kaatamassa vaan on vähän niin kuin sunnuntaimielellä, jotenkin kylläisen lämpöiusen höveli ja huomaavainen, kumminkin isolta osin omaan elämään keskittynyt ja savonlinnalisen kulttuurin kiehtoviin piirteisiin kuten vaikkapa ooppera, matkailu, käytännön taidot, taiteet ja mökkeily.

Mutta vaaralliselta on kuitenkin vaikuttanut. Minulla on kaksi pienehköä koiraa ja barrikadi oven edessä illasta aamuun, kunnollinen, helppo kasata ja purkaa, ja niin koirat nukkuvat paremmin eivätkä hauku yöllä. On jo aika aikaisin illalla, kun rapussa oli ennen joku, joka tuntui menevän omalla avaimella toisten asunnoista ovesta sisälle ja ihmisiä joku kuoli tai muutti pois, ja nyttemmin koirani ovat tottuneet barrikadiin ja rupeavat levottomiksi, jollen laita sitä jo aika aikaiseen.
Lisäksi olen avonaisista ruuista saanut joskus kamalan päänsäryn pariksi päiväksi vuoteeseen, niin en ole enää syönyt muuta kuin avaamattomista paketeista. Koirat valittavat, tai ainakin aiemmin valittivat, että asunnossa käy joku/jotkut, kun olen poissa.
Lisäksi asuntoni on sisustettu niin, ettei siellä kai voi olla piilossa niin, että olisin ollut kotona pidemmän aikaa ja yhtäkkiä böö.
Varon ihmisiä jonkin verran ja yritän tulla toimeen.
Kaikki eivät näytä pitävän siitä, että vieraita tulee asuntoonsa, vaikka olisivat itse tuntuneet kutsuvan (lienevätkö liian ulkomaalaisia), joten en ole kyläillyt yhtä herkästi kuin pääkaupunkiseudulla.
Ja pieniä pätkiä Radio Deitä olen aina joskus kuunnellut, kristillistä radioasemaa siis.

6.9.2016   Jos pitää öisin barrikadia ovensa edessä, niin jollei se ole ihan hutero, niin on paljon väliä sillä, ettei laita sitä joka ilta samaan aikaan vaan barrikadin ajankohta elää elämän mukana, sillä barrikadi tavallaan katkaisee sosiaalista yhteyttä naapurustoon ja tekee siten turvattomammaksi. Jo se on kuin aikataulu tai kellokone, niin se on liian epäinhimillistä, mutta jos hyvänä rauhallisena iltana annat oven olla auki tai ainakin barrikadin laittamatta myöhään illalla, kun ihan hyvin voi niin tehdä, ja sitten jos on jotakin huolta, niin laitat varmuuden vuoksi aiemmin, muttei joka ilta kireästi samaan aikaan tai jotenkin kuuntelematta ym arvioimatta, onko turvallista. Ja kanssa jos säikähdät ja laitat barrikadin, niin onhan se inhimillistä, ja myöhemmin jos on turvallista, niin voi sen purkaa. Ja joskus kun on puuhaa, jonka haluaa tehdä häiritsemättä, niin laittaa barrikadin ja vaikka pesee ja trimmaa koiran rauhassa, niin ei ole huolta itsellä, eikä naapureilla. Mutta jos joka ilta laittaisi barrikadin vaikka viittä vailla kuusi, niin jos naapureilta tai tutuiltasi saisi sen kuulla, niin jonakin iltana joku rynnistäisi juuri vähää ennen ja silloin olis turvaton hetki. Mutta jos jonakin iltana tulevat ja on barrikadi, niin ehkä suunnittelevat tulevansa toisena iltana uudestaan, jos silloin ei olisi barrikadia, ja niin jättävät väliin tällä kertaa ja aika liennyttää osan ongelmasta vähemmän aggressiiviseksi ja vähemmän tunnottoman hutiloksi.