tiistai 21. heinäkuuta 2020

Täällä asui

Tulin soitelleeksi laulukirjasta Cherbourgin sateenvarjoja ja vasta jälkiköteen huomasin, minkäniminen kappale oli, kuuluisa toki. Se toi mieleen, että miettivät, että "täällä asui tuo hieno ihminen, vaan ei asu enää" kaivaten. Ja oli kovasti samantunnelmainen kuin elämä täällä Nätkillä. Ehkä täälläkin asui joku hieno ihmissuhde tai esikuva, jota naapurit vielä kaipaavat. En oiekin tiedä, että kuka, jollei sitten A-rappu kaipaa nöffin omistajaa, joka muutti B-rappuun. Ja B-rappu kai kaipaa äskettäin pis muuttanutta postiljoonia. Minulla on vaikutelma, että Nätkillä tai Savonlinnassa tai tietyn iän ylitettyään ja itse paikkakuntansa valittuaan asuinpaikassaan viihtynyt pois muutettuaan on kuin irraallaan omasta kasvupaikastaan ja naapurusto myös suree, on turvepaakusta sillä osa poissa.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Savonlinnalaisesta harmoniasta

Joitakin vuosia sitten joulukuussa osallistuin joululaulujen yhteislaulutilaisuuteen Savonlinnan Nätkillä Pääskylahden kirkossa, ja kun yritin laulaa harmoniassa muiden kanssa oman näkemykseni mukaan, niin syntyi jotakin kovin kaunista ja samalla sentapaista kuin miten ihmiset tavallisesti elävät harmoniassa, muttei se kenties sopinut kirkkoon. Mutta jäi silloin mieleeni,e ttä pitäisi yrittää säveltää jotakin sellaista maailman kansojen välille, jos vain osaisi. Viime keväänä yirtin sitä Euroviisuja ajatellen, ja syntyi tällainen, mutten niin kokenut sävekltäjä ole. Tässä tuo sävelmä, siis kuoron yhteen laulamisen tapa säveliun, ja toinen yritelmä linnuille samasta, ja sitten savonlinnalainen harmonia tai mikä tuo nyt olisikaan.





https://composingmelodies.blogspot.com/2020/02/cooperating-in-european-way.html

keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Suuri kysyntä ja osittainen tarjonta

Katselin pätkän Karita Mattilan konsertista, Ville Matvejeff säesti painolla. Tuli mieleeni,että haluavatko he oopperan loppuvan vai jatkuvan. Kai siitä lähtien kun Putin oli oopperaa Savonlinnassa katsomassa, niin ei kuvissa niin ole ollut Olavinlinnaa ja lavasteita - onko niissä jokin vika? Yleensä, kun kysyntä on valtava, niin jokin prakaa, joku alkaa lasketella ärräpäitä etteikö sitä nyt saada toimimaan, ja niin hommaan tarttuu ties keitä, joilla on jokin meriitti, mutta jotka eiväöt ole omistautuneita asialle, ja niin omistautuneet jäävät pois juuri silloin kuin kysyntä heidän tuottamalleen laadulleolisi suurin, ja niin silloin saattaa jäädä pois heidän jälkipolvensakin ammatissaan. Mikä kai tarkoittaa, että olisi televisioitava ulkomaillekin tuollaiset hienot näytökset ja kuuluttajien tiedotettava oikein, että ne kyllä ovat saatavilla. Ja jos silloin oopperan kysyntä on suuri, niin mainostettava monen eri maanoopperoita, jotta ne, jotka haluavat vaikkapa juuri senmaalaista, saisivat siitä kuulla, niin ei ryövättäisiisointa näytöstä vaan vain mainostettaisiin sen siivellä kai onnistuneestui.Mutta kia jos taitotasoerot ovat suuret, niin tarttisi jotakin opettaakin. (Luin vajaat kaksi vuotta sitten kirjan Tontun vuosi ja siitä jäi fiilis, että tonttuaihe prakaa kuin sillä olisi valtava kysyntä ja kaikki ryövättäisiin heti käsistä, ja niin kirjoitin pitkän pitkän englanninkielisen tekstin tonttutaitojen oppimisesta http://learntalents.blogspot.com ja nyt tuntuu siltä ettei aihe enää prakaa, ei ainakaan minu tekstini.) Maailma on globalisoitunut internetin myötä, ja siksi kai jotakin kiinnostavaa kulttuurinnälkään olisi oltava saatavilla ulkomaillakin heti, jos aihe on pinnalla, vaikka se periaatteessa olisi lipputulojenmenetys, sillä sillä olisi vastattava ylisuureen kysyntään ja tavalliset kesälomamatkalaiset jäisivät.

* * *
16.10.2020   Suomalaisesta oopperasäveltäjästä tulee mieleen, että sen kai voi jakaa lähes koko Suomen kanssa. Jostain syystä, en tiedä oikein miksi, olen saanut Matvejeffistä vaikutelman, että hän kapellimestarina(?) halusi jakaa oopperan yleisön kanssa, jopamatemaattisesti suuntautuneiden näkemyksien kanssa, jolloin syntyi vaikutelma kuin olisi sanottu "me matemaattiset teemme täällä nyt oopperaa", jolloin taas oli tuossa tuo yhdessä tekeminen, joka yleensä meinaa, että tehdään kaavamaisemmin ja taito ja oma näkemys eivät pääse ääneen ja jos porukasta jotkut haluavat sabotoida tai romuttaa koko jutun, niin ollaan alttiita sille häiriölle. Onko tällä jotain tekemistä sen kanssa, kun nyt tuntuu, että onko oopperaa enää ollenkaan Savonlinnassa? Sen sijaan perinteinen tapa Savonlinnassa tehdä oopperaa on ollut paljon yksilöllisempi: "Tehdään jotakin hienoa,keksi jotakin upeaa, anna yksilölliselle näkemykselle tilaa." ja niin syntyy paljon mahtavampaa oopperaam, paljon helpommalla, kun ei tarvitse kaikkien alun perin osata, jotta jokin pääsisi mukaan, vaan riittää, että se on hyvä idea.

Savonlinnan kaupunginosien piirteistä

Savonlinnassa asuessa on vaikuttanut kovin onnistuneelta se, että voi valita, minkätyyppisesti haluaa asua ja asua sitten sen mukaisessa kaupunginosassa. Itse olen asunut lähinnä Nätkillä. Kai samaa on muuallakin, mutta sen huomaa paremmin, kun on itse toiveidensa perässä muuttanut paikkakunnalle sen sijaan, että olisi vain kasvanut siellä ja omalta kannaltaan sattumanvcaraisesti valitussa vanhemmille sopivassa kaupunginosassa. Paljon määrää kai se, jos kaupunginosalla on jokin vetovoimatekijä kuten vaikka Linnankadun tienoolla keskustassa Olavinlinna ja oopperajuhlat, Kasinosaarella teatteri, Viiskulmassa (Olavinkadun pohjoispuolella, Kyrönsalmen sillan liikenneympyrän lähellä) vanha teatterirakennus teatterin tiloineen, Nojamaalla Prisma, jne. Nätkillä asuu yleensä vanhempaa väkeä,ehkä kuusikymppisen tyyliin ja taiten omin päin tekeminen, etenkin taiteen harrastaminen on hyvin mahdollista, ja ruokaa on painotettu mutten tiedä, liittyykö se nelikymppisyyteeni vai siihen, että täällä oli ennen kaksi ruokakauppaa ja ravintola/baari, vai johonkin muuhun. Nojamaa kuulostaa vähän samalta muttei niin vaativan taitotason ihmsille vaan pikemminkin ruotsinkielisten tyyppisesti.Haka-alueella asuu kai lääketieteen alan ihmisiä ja sairaita, samoin sairaalan luona. Heikinpohjassa oli lisäksi opettajankoulutuslaitos ja se toi oman värinsä. Kellarpellossda asuu kai mm venäläisiä ja koulutuksessa sen tyypin taitotasosta piutäviä. Pihlajaniemi vaikutti vähän samanlaiselta kuin Etelä-Suomi. Muuten en näitä kaupunginosia taida oikein tietääkään.