maanantai 24. huhtikuuta 2017

Rikollisuuden määrästä Nätkillä


Koulussa vuosikymmeniä sitten taidettiin opettaa, että ennen sotia oli Neuvostoliitto antanut Suomelle nootin, ja niin vaikkei nyt ole niin huomannut juuri Venäjään liittyvää sodan uhkaa ilmassa aiemmin, niin tulee verrattua tilannetta Nätkillä sota-aikaan, eikä tilanne ole nyt yhtään rajumpi kuin tavallisesti, en ainakaan ole huomannut. Venäläistä ilmapiiriä on tavallista enemmän, mutta tavallisenakin iltana on voinut kuulut jostakin lähistöltä pamaus tai muutama kuin joku olisi ampunut, on joutunut varomaan ikkunoita, jos sisällä on valo eikä verhoa kyllin hyvin ikkunassa. Ja ruuat joutuu vahtimaan. Ja tuuletusilmassa on usein jokin haju kuin kaasun ja käryn väliltä, mutta se leijailee alueella kai laajemmin, vaikka tuntuu tulevan alakerran naapurista, lieneeköhän lämmityksestä? Mutta kumminkin myös tuuletus on aika usein hankalaa. Ja yöksi barrikadi ovelle. Väki vaihtuu kamalasti ja usein tuntuu teemana jotenkin olevan murhat, vaikken enää ole huomannut ihan selviä murhilta vaikuttavia tilanteita niin kokoomuslaisen ajan alkuvuosina. Turvattomuuden tunnetta tavallisesti tuovat oman rapun kävijät, etenkin jos joku puuttuvan oloinen ravaa rapussa, vaikkapa sairaanhoitajan ja ilkeän väliltä. Ja viereisessä talossa kai asuvat monimetriset käärmeet, pythoneita vai anakondia vai mitä jonkun naisen kanssa asuvat, muttei kai samassa rapussa ylimmässä kerroksessa pihan puolellla kenties asuva niin ikään omnimetrinen kiltti boa, vaikken käärmeitä osaakaan, niin tunnelma on niissä ihan eri. Ja se kun joku tuntuu muuttavan rappuun ja sitten eipysykään siinä. Tai kun pihalla lapset leikkivät murhia, mopokerholaiset tuovat mieleen muistumia parin kolmen vuoden atakaisesta jengistä, vaikkei enää ole pihalla vaikuttanut mitään sellaista olevan, ja jotkut kulkijat päiväsaikaan vaikuttavat pahaatekeviltä ja pimeän aikaa pihalla kulkee ainakin joskus viikatemiehen tai -naisen ( pretorialainen vanhempi nainen) näköisiä hahmoja, ei uskaltaisi ulos enää silloin.

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Ulkomaalaiset ja savolaisten selkä

Helsingissä kun nuorempana asuin, niin siellä tunnuttiin oelttavan savolaisten olevan omatoimisia ja kyllä pärjäävän vaikka missä. Ja niin kun jollakulla oli jokin muuhun Suomeen liian rikollinen edesottamus ja kysyi, että mites sitten Savossa, käykö tällainen siellä, niin vastattiin yleensä, että voithan mennä kysymään savolaisilta, ja siitä kai ne rikolliset sitten tänne tulevat, ja varmuuden vuoksi eivät kai kysy vaan ryhtyvät rikollisiin puuhiinsa omin päin. Niin että jos joku vaikka olettaa, ettei ruotsalainen hyökkäisi suomalaisen kimppuun, niin savolaisen kimppuun ehkä kyllä kumminkin. Ja täällä Savonlinnassa asuessa kuymminkin saa vaikutelman, että Savonlinnan seudun ominaispiirre ovat kesäiset oopperajuhlat, pidetään siitä, kun on taidetta, musiikkia, kesäinen vehreä paikkakunta historiallisine museolinnoineen.Ja sitten vain on lisäksi se matkailupaikkakunnan riesa, että on paljon ulkomaalaisia. Näitäkö oopperafaneja, taidemaalareita, mökkitalkkareita yms sitten ne rikolliset saavat tappaa tai muuten riesana olla? Jos kiva ihminen muuttaa musiikin perässä, niin se on ihan eri asia kuin ritarilinnan houkuttamana. Kumminkin musiikki on kiva yhdistää hienoon ritarilinnaan. Mutta ruotsalaisia ei sitten meillytä se, ettei tänne kaivata ihan toisenlaista ruotsalaista jöötä tai ruotsalaista sodankäyntiä kulissien turvin. Ja ulkomaalaisia tuntuu olevan niin kummista maista, että tuleeko heitä juuri sielät, mikä suomalaisia eniten kiehtoo, mutta mistä ei yleensä kerrota, että miten menee, jos heitä on Suomessa tai muutenkaan kuule heistä paljoa, kuten vaikka alkuperäiskansoista toisista maanosissta vai mihin tuo mökkeilevä suomalainen oikein samaistuu, ja liian kireässä työssä tai koulussa käyvää huojentaa maininta ihmissyöjistä Savossa, muttei se tarkoita, että niistä haluttaisiin iso ongelma, haluttaisiinpahan vain kuulla, tarinoita kuin satukrijasta.

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Savonlinnasta haettua ja omia kirjoituksiani

Moni jos tulee Savonlinnaan hakemaan huahdustaukoa työelämään, opintoihin tms, niin taide, luonto, omakohtaisuus ja uskonto sekä vapaa-aika ja vanhukset sellaisia usein tarjoavatkin ja ne ovat iso osa matkailupaikkakunnan viehätystä.

Omia kirjoituksiani on samalta suunnalta:
* lisää tunteidenmukaista vapaa-aikaa terveiden elämäntapojen tienoilta työtehon kasvattamisen varjolla, siis urakkapalkatun työn palkasta tinkimättä http://workandfreetime.blogspot.fi (ekan blogitekstin kirjalinkki ei ole niin outrageous)
* näin opit lahjakkuuden ja taidot kaukaiseen rakkaimpaan haaveammattiisi + kamalan monta sosiaalisen lokeron vaihdon ohjetta haavealoille päin http://nopeaoppisuus.blogspot.fi
* tautien ja vaivojen parantamisohjeyritelmiäni http://parantamisesta.blogspot.fi
* undulaatti osaa kuolla suruun http://kuolemastajasurusta.blogspot.fi/2016/02/suruun-kuolemisen-taidosta.html
* vain kiva työ kannattaa http://tienraivaajat.blogspot.fi/2017/04/vain-kiva-tyo-kannattaa.html

8.4.2017   Näitä kai myös ainakin pääkaupunkiseutulaiset kaipaisivat kirjoituksistani:
* http://puidenkaatamisesta.blogspot.fi/2017/02/mita-puitapensaita-taimia-jatetaan.html
* taito-ohjeita http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Nätki Savonlinnassa

Itse olen tykännyt Nätkin kaupunginosassa asua, jotenkin viihtyisää, vaikka samalla varuillaanolevaa. Mietin tässä, että mistä tuo leppeä viihtyisyys johtunee. Yksi on ainakin, että puut (pääosin mäntyjä ja koivuja) ovat täällä taloja (3+1 krs) korkeammat ja pihasamme metsikkö, mikä luo talojen luo puuston suojaa, mutta toisaalta kulkutiet ovat avarat, ei tule ahdas olo eikä ole väijyntäpaikkoja kulkuteiden vieressä pihalla. Vanhuksia on paljon ja seudun rooli on olla mummola, mitä myös Itä-Savo-lehti auttaa. Vieressä tapasi olla kaksi kilpailevaa ruokakauppaa ja kapakka, vaikka nyt enää yksi ruokakauppa ja lieneekö siksi, että Savonlinna on matkailupaikkakunta vai oopperan tuoman taitojen tavoittelun vuoksi vai kulttuurien kohtaamisen, mutta meininki tuntuu olevan, että ne, jotka eivät ole mummolamaisia, tai kai mummotkin, huolehtivat ruuat hyvin, vähän kuin tarjoaisivat jollekin joka kerran, milloin jää leppeämpi kuin viikonlopun tunnelma viikollakin. Mökkeily ja käytännön alat tuovat seudulle muuttajina niitä, joille muiden alojen kaupunkielämä oli vääränlaista ja savolaisuus taas tenhoavaa. Oopperan vaikutus ja väestön ikääntyneisyys tuovat jonkinlaista leppoisuuden ja bravuurien tai onnenkantamoisten oloisten harrastuksissa onnistumisten yhdistelmää. Ja luulen, että moni harrastaa taiteita tai uskontoa, tai on jopa niiden ammattilainen. Johtuneeko siitä vai mistä vaikutelma murhista: joku pääsee hämäävän helpolla jostakin, kiltin oloinen mutta uskomattoman taitava, ja niin joku ei-niin-taitava sitten kuolee siihen, kun yrittää perssä, tai siltä täällä vaikutta, mutten varmasti tiedä.
Knassa autojen äänet eivät kuulu häiritsevästi, vaikka niitä on. Pihalla talot suojaavat http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/06/onnistunut-pihametsikko-malliksi.html ja ne on osattu rakentaa siltyä kannalta hyvin. Lähiteillä on nopeusrajoitus 50km/h, mutta useimmilla pienillä omakotitaloalueen teillä ajetaan paljon hitaampaa, vähän kuin maalla maisemia katselisi. Kanssa autolla-ajotapa on kivemman kuuloinen kuin monessa paikassa muualla, jotenkin tunteidenmukaisempi http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/06/savolaisesta-autolla-ajotavasta-taidosta.html . Alue on suuren järven rannan reunaa myöten eli pitkulainen ja tiet järven rannan suuntaisia tai lyhyitä,useimmiten ihan hitaasti ajettavia pätkiä kohtisuorassa rantaviivaan nähden, ja tuntuu kuin alempaa kuuluvat autojen äänet jäisivät rinteeseen, kai siki, että autotie on joko jyrkässä rinteessä kiinni tai sitten tienvierustalojen takana.

Ja ainakin meillä näissä kerrostaloissa on vanha taitava talonmies apulaisineen. Luulen, että hän miettii työtään vähän kuin huolehtisi hotellista, ja siitä tulee jotakin pehmennystä karuun miesvaltaiseen talonmiehen työhön. On myös nopea ja osaavainen, vähän siihen tapaan kuin nuori oppilas erityisen hyvän oppikirjan hyvin ohjeistamilta osin, mutta myös nopea ja kätevä, talon tunteva, savolaistaasumista tunteva ym,s.

Tuossa kun puut ovat selvästi korkeampia kuin kerrostalot, on se kiva puoli, että kun minulla oli ikkuna luoteeseen, siis puoliväliin lännen ja pohjoisen väliltä, niin näin usein komeita auringonlaskuja puiden taa. Tai niinhän se on lännen puolella. Tuo tuntui vaativan taloilta etäisyyttä lastentarhan piha/parkkipaikka + katu + parkkipaikka tienvieruspuineen, sillä kadun toisella puolen tie viereen ulottuvan talon reunan kohdalta ei nähnyt auringonlaskua mutta suunnilleen kai yhden rapun leveyden verran kauempana olleen talon kohdalta sen näki..
Tässä, missä asun, on kolme aika lailla samanlaista kerrostaloa U:n muodossa ja piha aukeaa lounaaseen, siis lännen ja etelän välille, mikä tarkoittaa, että pihametsikköön paistaa aurinko siihen aikaan, kun työssäkäyvät tulevat töistä. Niin on paljon kivempi kuin Espoossa, missä talon vieressä oleva metsikkö oli talon pohjoispuolella ja taloa matalampi eli yleensä varjossa, vaikka puut olivat täysikasvuisia.
Tämä kuva on muistaakseni siitä ikkunasta talojen kattojen ylitse, missä kesällä näkyi auringonlasku hienosti puiden taa.

Tuossa ei näy puiden latvoja mutta näkyy, että puut ovat selvästi korkeampia kuin lähin talo, mikä tuo taloon jotenkin suojatun tunnelman. Välissä piha/parkkipaikka ja tie.

17.7.2017   Nätkin kaupunginosa on leppoisaa ja rehevää asukkaidensa tyyliltä, samalla varuillaan. Voiko leppoisuus ja rehevyys johtua siitä, että alueelle alunperin rakennettiin taloja noinkilometrin päässä olevan tehtaan työntekijöille asunnoiksi,ja niin katujen loivasti mutkittelevasta suoruudesta ja pihojen kohtalaisesta koosta tulee mieleen, että haluttiin antaa asukkaille mahdollisuus asua rehevästi, vaikkeivät he työpäivän jälkeen oloaan kovin reheväksi olisi tunteneet. Voiko olla, että se nyt myöhemmin, modernimmassa maailmassa on sen verran rehevyyden lisäystä kuin mitä moni muukinkaipaa asumiseltaan?

20.8.2017   Seudun viihtyisyys on myös osin asumisen asenteesta kiinni: http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/03/natkilaisyydesta-ja-savonlinnalaisuudes.html

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Kutomisohjeita * Hevosneule

Oliskohan tästä tunteidenmukaisen elämän ohjeesta iloa savolaisille?








Lisää aiheesta:
http://parantamisesta3.blogspot.fi/2017/02/kivut-saryt-ja-hevosneulekuvio.html
http://finnishskills.blogspot.fi/2012/10/live-and-let-others-live.html

* * *


4.10.2020   En ole tänä vuonna kutonut, vaikka yhdet villasukat pitäisi kai kutoa, mutta muutama vuosi sitten laadin monta kutomisohjetta http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/12/neulomisesta.html ja käänsin ne englanniksi aika isolta osin http://learntalents.blogspot.com/2017/10/knitting-tips.html

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Sattuma ja varjeluksen taito

Olen alun perin kotoisin pääkaupunkiseudulta Hlesingistä, mikä oli kamalan akateeminen mutta muuten rauhallinen ja sivistystä arvostava paikka, jossa jotkin sivistyksen huolehtimat asiat sujuivat oikein hyvin mutta missä prakasi, sitä ei useinkaan osattu huolehtia. Savonlinnassa ihmisten taidot ovat erilaiset. On käytännön ammatteja, matkailua, oopperaa ja muuta taidetta, luontoa, kaupaa ym. Täällä kun sattuu jotakin, mistä pääkaupunkiseudulla olisi ajateltu, että sattumaa, niin ihmiset jäävätkin katselemaan sitä ja arvelemaan sen perusteella, mitä kannattaisi tehdä, kun ensin ovat arvioineet, keitä on paikalla ja millaisia ovat. Esim. nyt kun katsoin ikkunasta, niin viereisen kerrostalon rapun edessä on vanha musta henkilöauto ja ihmettelevät, että onpa simahtanut pahasti koko auto siihen, taitaa olla juuttunut tosissaan. Ja miettiuvät sitten jotensakin siihen taopaan kuin lemmikkieläimen edesottamuksista, että olisiko auton omistaja niin kovasti halunnut jäädä tänne. Ihmisistä katsotaan yleensä taitotaso, että mitä vaalivat ja mikä heiltä jää huomaamatta ja rempalleen kai kuin nuorelta venäläiseltä. Ja suojellaan sitten kotia noilta huonoimman tason omaavilta, etteivät tökeryyksissään riko taidemaalausta harrastavan vanhuksen elämänpiiriä, työrauhaa, jota taiteilija tarvitsee. Ja toisaalta katsotaan, kuka haluaa asua täällä ja kuka ei, sillä paikka on tavallaan kiehtova ja tavallaan rankka ja ihmiset niin omantyylisiään, etteivät kaikki siitä pidä. Eli nuo sattumat aukeavat siihen päin, mikä oli kenenkin motivaatio, aidon tsempin ja suuntautumisen alue, kuka sopi minnekin ja kuka oli kamalan taitava tai liian osaamaton tänne. Niin kuin eläin tekee erilaisia jälkiä sen mukaan, mitä on tekemässä, niin jäljissä on hienoiset erot paikoissaja tyylissä paljon eroa, niin myös monen ihmisen elellessä kerroistaloissa lähekkäin, seassa monta kaukaisista maista tullutta asukasta, niin vuorovaikutus menee eri tavalla sen mukaan, kenen eperspektiivi törmää kenen alueeseen, elämän perusasioihin ja kuka mitäkin uomaa elää, onko maalaustaidetta viisastuttamassa tai musiikkia tuomassa supertaitoja, vai onko jonkin käytännön alan hyvin huolehtiva, joka osaa käytännön seikat paikoilleen laittaa, tai ruualla jaksamattomuutensa paikkaava taitamaton, vai paljon osaava ihmeitä tekevä uskonnollinen vanmhus.

torstai 2. maaliskuuta 2017

Näkemyksellisyyden tunnistaminen

Savonlinnassa pankissa ja poliisilaitoksella asioidessani on vaikuttanut siltä, etteivät virkailijat kunnolla erota näkemyksellistä hötöstä. Niinpä tässä linkkejä teksteihini aiheesta.

Tyhmä on yleensä ruutumallinen ja kömpelö kuin huolimaton, mutta vailla tarkempaa oikeaanosuvuutta. Fiksu näkemyksellinen taas ajatteölee maiseman verran kerralla tarkkaan, joko koulumaisesti kuten koulutetut kirjoja lukeneet nuoret aikuiset tai vanhuksen tapaan elämänkokemuksen tuomalla näkemyksellä aihepiireittäin maisemina mutta myös tuntein ja pienemmässä tilassa vähän kuin sektori tms. ympäröivässä ilmassa.
 Pääasiassa ero on kuin 8-10:n oppilaiden versus 4-7:n oppilaiden koulujärjen osalta.

Ajattelukyvystä ja älykkyyden kehittämisestä http://pikakoulu.blogspot.fi
Pehmeä versus kova sosiaalinen taktiikka http://pehmeavskova.blogspot.fi

torstai 16. helmikuuta 2017

Turvattomuus ja se, etteivät kaikki ajattele ympäröivää maisemaa

Mietin tässä, miksi elämä Savonlinnassa vaikuttaa turvattomalta ja miksi itse olen jotenkin synkemmällä mielellä kuin aiemmin. Mietin siinä, että tuleeko turvattomuus vaikutteena naapureilta tms, ja miettiessäni ohimennen eri ihmisiä siltä kantilta, huomasin, että melkein kaikki miettivät elävänsä maisemassa ja siis vaalivat elämisen mahdollisuuksia tuossa maisemassa, ja moni käyttää sivistynyttä näkökulmaa ainakin osan ajasta, mutta sitten on muutama, joka pitää paljon seuraa ja joka ei huolehdi maiseman elämänmenoa mitenkään millekään tolalle: oli yksi tyhmä nainen, iso koira ja yksi romaani. Voiko olla, etteivät romaanit samalla tavoin vaali suomalaisen elämänmenon mahdollisuuksia kuin useimmat muut, esim. siksi että ovat arvostetussa erikoisasemassa taiteen ihailijoiden silmissä? Koirat ulkoillessaan yleensä katselevat maisemia ja pyrkivät käyttäytymään sivistyneesti ja ystävällisesti. Ja moni tyhmäkin sentään vaalii asioita, pyrkii olemaan sivistynyt ja elämään aistit auki. Mutta tuo, ettei huolehdi ollenkaan vaan on kuin pilkkopimeässä ympäristön suhteen, romuttaa kyllä aika paljon turvallisuutta, jos se seuran pitämisen myötä leviää useammalle.
Maisemakatseella on paljon tekemistä hyvän ymmärryksen vaalimisen kanssa: Helppo ja tehokas arkijärkisen objektiivisen ajattelun kurssi http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html

tiistai 7. helmikuuta 2017

Metsänhoidosta, mitä puita ym jättää

Lainaus ympäristöaiheisesta blogistani http://kokonaiskuvat.blogspot.fi

"
Kaltaten vai kukoistaen, metsänhakkuista, rakentamisesta yms
Luen Gary Snyderin runokirjaa Kilpikonnasaari ja siinä on myös runo aiheesta Kulotus: intiaaneilla oli kuulemma tapana polttaa pensaikko joka vuosi mutta latvoihin ei tuli yltänyt. Kulotuksissa kuolee hyönteisiä, kai linnunpesiä ja kenties pikkujyrsijöitä, ainakin menettävät kotinsa ja aluskasvillisuutta kai kuolee paljon. Onko tuon puolustaminen vähän kuin akateemisten teot usein: oma osaamattomuus jättä jonkin olennaisen suuren osan suojatta, tai montakin isoa aluetta, ja toisaalta joitakin yksittäisiä asioita ja mielekkyyksiä tulee vaalittua. Siinä on jotakin avohakkuun mentaliteettia: yksittäinen teoriaperspektiivi on jyrännyt alleen hienon mesikön. Valinnoissa tarvittaisiin enemmän taitoa ja enemmän tasapainoilutaitoa, ja enemmän ymmärrystä oman lähestymistavan vaikutuksista, mm väsymyksen vaikutuksista.
Onnistunut tulos on jotakin sellaista kuin ettö nyt vaalin tätä, minkä tiedän olevan ikiaikainen hyvä asia, vaalin jotakin elinvoimaista, eheää, sinällään voimakasta, kantavaa, uudistumiskykyistä, versovaa.
Se ei tule siitä, että tulen ruutupäällä, että aha tähän piti tehdä se ja se, no tehdäöänpä. Vaan tarvitsee tiedostaa omaa lähestymistapaansa. Metsikkö ja metsikön reunamat, yksittäiset siemenpuut ja vehreät kaunistukset muodstavat polveilevan kokoanisuuden, jonka eri osia katsellessa tulee mieleen eri asioita. Jos tähän jättää tuon ryppään puita ja taimia, niin tuleeko eheä, hyväätekevä ilmapiiri alueelle. Jos jätän reunaan tuon nuoren puun, niin ehdottaako se, että sitten jätän reunaan polbveillen myös muutaman muun samanlajisen tai muuten kivasti yhteensopivan puun tai taimen. Kun kuljen tästä nyt, hyvänä päivänäni, eheänä, niin nouseeko mieleeni kuva kauniista maisemasta: muutama suuri puu, muutama pensasmainen pihlaja tai koivuntaimikko, polveilevat maastonmuodot viehätyksineen, millainen olisi kiva maisema, hyvä kulkea, ymmärryksellä laadittu, hyvä elämän kannalta ja eläimille, entä tuleville puille yms?"

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Vihreä teknologia ja uudet idea muiden ammattialojen vahvuuksien myötä

Savoon kun aikuinen muuttaa, niin hakee pääkaupunkiseudun akateemisuuden sijasta käytännön aloja, mökkeilyä, taiteita, kauppaa ja matkailua ammattialoina ja elämänpiirin asioina. Lieneekö siis moni huomannut, kun viikko sitten maanantaina oli nettiuutisten videokuva kuin toimivasta fuusiovoimalaitoksesta, joka siis ratkaisisi ympäristöongelmat: nettiuutisen videokuvaa Porin pigmenttitehtaan suurpalosta http://yle.fi/uutiset/3-9431958 (oma tekstini aiheesta  http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/01/fuusiovoimasta.html ). Mutta busissa on ollut huolestuneita naamoja tällä viikolla: "Mistä nämä insinööriaiheet tänne tulivat? Savoon tulee lähes itsemurhanhakuisia insinöörialoilta pakenevia ihmisiä, niinkö nytkin?" Mutta Savon vahvuudet ovat toiset ja eri ammattialojen vahvuuksilla löydetään uusia ideoita ympäristökysymysten ratkaisemiseen, mm ympäristöystävällisen teknologian kehittämiseen, mutta uusien ideoiden löytäminen ei ole kokopäivätyötä, eikä työtä insinööritapaan, vaan toiselta taustalat tullen ideointia esim. minuutin kuukaudessa, ihan vain ideoita ilmaan heitellen, niin toinen ammattitaito, toiset vahvuudet avaavat uusia mahdollisuuksia: http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/06/vihrean-teknologian-kehittamisesta.html

perjantai 3. helmikuuta 2017

Savolaiskoiran tyyliä

"Koiran tai muun eläimen harjaamisesta
Periaatteessa on hyvä harjata aika järjestyksessä turkki läpi, niin tulee kaikkialta kunnolla harjattua ja muistaa, mistä on jo harjattu ja mistä ei. Mutta jos harjaa vaikka tuohon viivaan asti tällä kertaa, niin aika ilmeetöntä jälkeähän siitä syntyy. Jos sen sijaan kuulostelee kuiran tyyliä ja tapaa pitää harjattavaa seutua ja sen lähitienoota, niin siitä saa tyyli-ideoita, miten voi kiehkuramaisesti, viuhkina, villavina tupsuina, lennokkaina harjoina ja tuuheutta turkille tavoitellen harjata kunkin kohdan suurin piirtein järjestyksessä, mutta ennen kaikkia mielitekojen ja koiran tunnelman mukaan ilmeikkäästi ja yrittäen pitää turkin hyvänä: oikein tuuheana, näyttävänä, kiharaisena, kunkin kohdan omalla tyylillään ihan jo huvinkin vuoksi ja siksi, että koira on sillä tavoin hieno, näyttävä."
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/01/villakoiran-trimmausohje.html

perjantai 13. tammikuuta 2017

Laitetusta luonnolliseksi tekemiseksi

Monen savonlinnalaisen tyyli on kai, että tämä sopisi tähän hyvin, mikä ei aina ole luontevaa tai ihan aitoa. Näin siitä saa helposti aidon, tyylistä tinkimättä, luulisin:
 http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2017/01/nayttelevaisesta-aidoksi-kasvamisesta.html

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Sosiaalisen tyylin myötä ongelmien ohi

Omin päin päiväsaikaan Savonlinnan keskustassa tuntuu olevan turvallisempaa kuin koirien kanssa Nätkillä (Inkerinkylä). Siinä on jotakin samaa kuin siinä, että savolaisilla on turvattomampaa myös muualla Suomessa kuin suomalaisilla yleensä: jokin savolaisten tyylissä ja lähestymistavassa tuo ongelmia. Ero on kai siinä, että savolainen ottaa liikaa kontaktia ja ei suosittele sivistynyttä lähestymistapaa. Siinä on samaa kuin keskustassa tai lähiössä asumisen ero: keskustassa ollaan sivistyksen helmien kanssa, lähiössä enemmän rupuset ja kotosalla. Keskustassa asuva käyttää sivistynyttä perspektiivi ja pitää ihmisiin ja eläimiin etäisen hyväntahtoiset välit niin, että nämä tuntevat saavansa tilaa olla omalla tavallaan ja ettei tarvitse hyv'äksyä toista läheiseksi ihmiseksi tai lähikontaktiksi. Kanssa ollaan maisemassa, katselleen maisemia tunnelmatajuisesti, ollaan etäisen hyväntahtoisia, henkilöihin takertumattomia eikä niin kuin rikollisella alueella henkilökohtaisia kuin kapakan eteisessä. Ja huolehditaan, mitä sivistys pitää hyvänä, vaalitaan tervehenkisiä arvoja ja jätetään toisillekin tilaa ja toivomus vaalia arvossa pidettyjä hyviä asioita.

perjantai 30. joulukuuta 2016

Savolaiset ja rosvot muualta

Hlesingistä kun olen alunperin kotoisin, niin os joskus oli ulkomaalaisia tai ihan vain joku, joka haluasi tehdäjonkun tempauksen, joka ei pääkaupunkiseudulla ollut sallittu, niin ehkä kysyivät, että mites Saossa, voisiko sen siellä tehdä? Niin, no en tiedä, onhan savolaisilla monenlaista, rajumpaa touhua ainakin jotakin tekevät Kuopiossa, mutta tuosta en osaa sanoa, mutta voithan mennä sinne kysymään savolaisilta. Niin että jos sitten kysyvät joltakin savolaiselta, että miten Savossa suhtaudutaan murhiin, kun tekisi mieli kokeilla, niin jos tuo vastaa, että onhan täällä murhia, mene vaikka sinne ja sinne, siellä tekevät paljon murhia, niin sitten menevät sinne ja aikomuksenaan tehdä murhia, jos muutkin tekevät. Mutta yleensä tuumitaan, että savolainen on käytännönläheisempi ja osaavaiosempi ja osaa siksi pitää puolensa ja jaksaa savolaista menoa hyvin, toisin kuin pääkaupunkiseutulainen, joka on erilaisen asuinpaikan ja eri kulttuurin hyvine ja huonoine puolineen valinnut. Että siitäkö se murhien paljous?

tiistai 13. joulukuuta 2016

Mihin savonlinnalaisia tai viikonloppumaisia piirteitä tarvitaan

Viime perjantain 9.12. ja lauantain välisenä yönä oli tunnelma kuin olisi ollut paljon aaveita, ja sitten sitä vain jatkui, mutta jos rupesi joulutontuksi, niin aaveet häipyivät kauemmas. Kai se vain tarkoittaa, että joululomamatkailijat ovat jo tulleet. Mutta minne savolaisuus katosi? On kuin paikkakunnalla olisi monia, jotka eivät ymmärrä ollenkaan, mihin savonlinnalaisia asioita tarvitaan, mutta jotka tavallaan pitävät niistä. Kokeilin tässä kutoa (Laadin kutomisohjeita, kai ihan hyviä: http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html) ja Savonlinnassa se sujui oikein mallikkaasti, kun taas aiemmat kerrta pääkaupunkiseudula olivat epäonnistumisia. Käsityöt siis ainakin hyötyvät savonlinnalaisista kulttuuripiirteistä, ja käsityön tekijöitä täällä kai on paljon, etenkin kai vanhuksia.

Käsityöt ja taide, ainakin maalaaminen ja musiikin oppiminen, hyötyvät iikonloppumaisista oloista, sillä muun elämän häiritsevä häly on häivyterttävä kauemmas, ja jollei se onnistu itsestään koko elämän harmonisuuden myötä, kai ken onnistuneisuuden myötä, niin on turvauduttava samantapaisiin keinoihin kuin viikonloppunakin: ruoka häivyttää työn muistumien rippeet taka-alalle tai kokonaan pois häiritsemästä, kotona on aikaa itsele ja omaa rauhaa, uskonto voi tuoda turvaa ja omaa rauhaa, omat harrastukset positiivisia tekemisiä. Lomailuun laajemminkin pätee että samat piirteet ovat tärkeitä, ja siksi niitä kai lomamatkakaupungissa ja niin maalla, että omat harrastukset toimivat aktiviteetteina, kun muita menoja ei niin paljon ole tai kun on harrastunut jostakin omia teitään opittavasta kuten taiteet tai vaativat aiheet.

* * *

Minä olen joulua varten laittanut lähinnä ilmaisia linkkilahjojani, tosin jo pitkin vuotta: 

Iloista joulua!

* * *

15.12.2016  Samaan aikaan tuli oloon sellainen ero kuin sinisen ja punaisen maidon juojilla: sinisen maidon juoja saa oireita punaisesta maidosta, lä'hinnä kai päänsärkyä, huonoa oloa ja sokeritautia, kun taas punaisesta maidosta pitävälle ei käy mitään, saapahan vain suojaa jostakin mummolamaisesta tai uskonnollisesta. Ero on kai siinä, miten uskonnollinen arki on. Eli turistien myötä pitäisi kai joulun seudulla syödä ähemmän punaista maitoa, vehnää, mössöä, rasvaista ja enemmän vihanneksia, kalaa, riisiä yms terveellisempänä pidettyä ruokaa.

* * *

Huonompi ilmapiiri, jonka turistit tuovat mukanaan, johtuu kai siitä, että nämä ovat nuorempia, vähemmän arkijärkisiä, koulutetumpaan kulttuuriin tottuneita ja koulun, opintojen ja työn uuvuttamia sekä erilaisista oloista. Heillä on arkijärki, joka kattaa aika pienen alan, ja laajemman ympäristön he hahmottavat koulutuksensa ja median varassa sekä jotakin koulutetun tyyppistä ajattelua jäljitellen. Lisäksi heillä voi olla omaa näkemystä, joka ei ole saanut tilaa ja johon he eivät aina turvaa tai saa turvata. Huono ilmapiiri syntyy kai, kun tuota laajempaa hahmoa, siis ulkoa luettua ym sentyyppistä, pidetään heidän omana ajattelunaan. Sen sijaan pitäisi zoomata paljon lähemmäs heidän omia tuntemuksiaan, arjen perusasiuoita ja tunteita sekä vapaudenkaipuuta, niin tavoittaisi sentyyppisen ihmisen, mitä savolaiset ovat ja millaisiksi ihmiset vanhemmiten kasvavat, kuka mitenkin paljon. Mutteivät siis ole niin viisaita kuin koulutuksensa vaan pikemminkin elämänviisaita, vapauden teitä löytäviä, joiden arkiympäristössä on paljon pakkoja, esim. työ, koulutus, tuttavien määräysvalkta, huolehdittavia asioita, yms.

lauantai 3. joulukuuta 2016

Hiihtämässä

Olin tänään pitkästä aikaa hiihtämässä, ihan vähän vain ja kehoani kuunnellen. Jälkikäteen lämpimässä villaviltin alla tuli kamalan hyvä olo ja mietin, että tätäkö savonlinnalaisuus juuri kaipaa: mökkeilyn tapaista liikuntaa? http://liikuntaa.blogspot.fi/2016/12/hiihtamassa-pitkasta-aikaa.html Mutta itse asustelen kaupungissa.


1.5.2017   Tässä tuo linkin teksti ym sivulta 

kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/01/liikuntaa-vihreille.html

"Liikunta parantaa mielialaa ja tekee terveet elämäntavat helpommiksi, tuojaksaaisuutta ja elämäniisautta sekä saa elämänmuutokset sujumaan.
Vihreäöt usein pitävät hyötyliikunnasta kuten kävely ja pyöräily, joten olisikohan tästä hiihtoretkiohjeestani linkkeineen (Katso linkit!) iloa myös vihreille?


Lainaus sivultani http://eraopasaihe.blogspot.fi/2016/12/mokkeilysta-hiihtamisesta-ja.html

"
"Hiihtämässä



Olin tänään pitkästä aikaa hiihtämässä, ihan vähän vain ja kehoani kuunnellen. Jälkikäteen lämpimässä villaviltin alla tuli kamalan hyvä olo ja mietin, että tätäkö savonlinnalaisuus juuri kaipaa: mökkeilyn tapaista liikuntaa? http://liikuntaa.blogspot.fi/2016/12/hiihtamassa-pitkasta-aikaa.html Mutta itse asustelen kaupungissa."
 Tässä tuon linkin teksti:
"Hiihtämässä pitkästä aikaa
Kävin tänään hiihtämässä pitkästä aikaa. En ollut saanut aikaiseksi ja niin

ajattelin, että parempi vähän kuin ei ollenkaan. Ja niin hyävnä hetkenä lastasin

sukset sauvoineen olalle ja hiihtosaappaat jalkaan ja läksin viereisen metsikön

luo. Hiihdin sinne tänne lumen peitossa olevien lupiinien ym lomitse jaoli kovin

kaunista ja teki hyvää jaloitella. Edellisestä hiihtokerrasta oli muutama vuosi

aikaa, ja niin kuulostelin liikkeitä: mikä näin vanhempana ja viisaampana olisi

paras tapa liikkua: ei lintassa, ei kireästi vaan lämpöisesti niin kuin hyvää

tekee, välillä vauhtiin innostuen, sitten taas hellittäen, mielitekojani

kuunnellen. Ja kotiin ennen kuin ehdin väsyä ja hiihto muuttua ikävämmäksi tai

kylmä tuntua liikaa. Ulkona lumet suksista ja kotona käperryin viltina lle

kuulostelemaan kehon palautumista kuin saunan jälkeen lämmönsäätelyä, ja niin ehkä

vartin päästä venytellessäni viltin alla tuli kamalan hyvä olo ja olin tyytyväinen,

että tuli lähdettyä ja päätin että toisrtekin olisi kiva, kovin kiva." "


Opi liikunnalliset lahjat näin!   http://liikuntaa.blogspot.fi/2013/01/liikkumistapaohje.html
(http://liikuntaa.blogspot.fi/2015/06/liikunnan-innon-ja-energisyyden.html)

Palautumisesta mutta ikävä kyllä kesäaikaan kirjoitettu 
http://liikuntaa.blogspot.fi/2016/06/tavallista-isomman-rasituksen-jalkeen.html
"


Tässä ekan linkin teksti:

"

Liikunnan riemua

Tässä laatimani paljon onnellistuttava kaikille sopiva liikunnallisia lahjoja kasvattava ohje:

"Do not make plans about how to move but decide each second and each fraction of a second anew what right now feels like the best idea about where to move, how to move, in which style, in which attitude, in which mood, with how much eager interest and quickness resulting from that or relaxed awareness or emotionally motivated force,... So you change all the time, your plans change and you learn to pick each fraction of a second just the things that you like best right then to be your goalsetting right then in practice in your movements. So you feel happy and fulfilled. Be wary of boredom and habits."
http://happinesstipsblog.blogspot.fi

(Suomennosyritelmä:
"Älä tee suunnitelmia siitä, miten liikkua, vaan päätä joka sekunti tai silmänräpäys uudelleen, mikä juuri silloin tuntuu parhaalta idealta siitä, minnepäin liikkua, millä tavalla liikkua, minkätyylisesti, millä asenteella, millä tunnevireellä, kuinka paljon innokasta kiinnostusta ja sen tuomaa nopeutta tai rentoutunutta tiedostavuutta tai tunnemotivaation tuomaa voimaa,... Kokemuksesi muuttuu koko ajan, elää hetkessä ja suunnitelmasi muuttuvat sen myöltä and opit poimimaan joka sekunti ja joka silmänräpäys juuri ne asiat joita parhaimpina juuri silloin pidät, poimimaan ne tavoitteiksesi liikkumisessasi juuri sillä hetkellä. Ja niin tunnet olosi onnelliseksi ja täyttymykselliseksi. Varo kyllästymistä ja tapoja.")
Ehkä tusinan urautumattoman kokeilukerran tuoman kokemuksen myötä tämä liikkumistapaohje yleistyy elämänohjeeksi muille elämänaloille ja auttaa Sinua yltämään jatkuvasti parhaimpaasi, tai ainakin melkein. Et siis jää käytännön olosuhteittesi sanelemalle laatutasolle, vaan yllät haaveenasi olevaan tyylilajiin arjessasi.
"

Ja vikan linkin:

"

Tavallista isomman rasituksen jälkeen palautumisesta

Ei ole tullut liikuttua, koirien kanssa vain lyhyellä kävelyllä käynyt. Mietin, josko bloggaaminen auttaisi moiseen, kun ennen harrastin liikuntaa, niin mistäköhän se on kiinni? Tänään käytiin hiukan pidemmällä kävelyllä, eilen oli liian kuuma päivä ja tänään oli viileässä hyvä kävellä.

Tavalista isomman rasituksen jälkeen palautumisesta tällainen:

Kroppa lämpöisenä ja pehmoisen palleroisella hyvältä tuntuvalla tavalla kuin sohvassa mukavasti
Energiavarantojen palauttamiseen terveellistä ruokaa vähän kuin lauantaisin
Kuunneltava lihaksia ja jäseniä ja kropan asentoa: miten rasitus vahvistaa niitä ja hyvä ryhti, jota ne hakevat, tuo kehon eri osille hyvää tilaa ja tukea viereisiltä osilta, terveyttä ja vahvuutta tulevan varalle; varattava keholle ja mielelle aikaa ja rauhaa tähän samaan tapaan kuin kehon lämpötilaa kuuntelee saunan jälkeen eli on hetki tuota varten ja muulta osin voi olla rauhallisen tunnelmoiva, hetkisen ehkä pienemmän piirin huomiolla, jotta olisi vastaisuudessa jaksavaisempi ja levänneempi, mutta siis ihan vain sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta, mitä kroppa ja olo kaipaa

Jos on liikarasituksesta levoton olo, niin on hyvä olla välilläliikkeellä sen, mikä tuntuu hyvältä, mitä kaipaa kroppa ja mieli, oli se sitten kaksi sekuntia tai muutama minuutti, ja sitten taas levätä, kun siltä tuntuu.
* * *
(Toisessa blogissani olen maininnut lihakset maitohapoilla: kohta 210. sivulla http://parantamisesta.blogspot.fi/2016/03/taman-blogin-jatko-osan-kohdat-201-300.html .
Liikuntaan liittyvien vaivojen parantamisesta lista saman blogin kohdista samalla sivulla kohta A234.)
"

* * *
5.2.2017  Ulkoilusta pakkasella ja viileällä tuli mieleeni, että eikö venälisillä ja koululaisilla ole ihan hyvää pakkasulkoilun osaamista, mutta liian teoreettisesta vinkkelistä, jotta tulisi siitä tosi hyvä olo jälkikäteen. Hyvä olo kai vaatii, että on vaihtelevansuuruista fyysistä rasitusta polveilevasti ja ett jäkikäteen jää kuulostelemaan palautumista sekä lämmönsäätelyä kuin saunan jälkeen, jotenkin viihtyisästi ja kehonsa ja jaksavaisuutensa tarpeita kuunnellen sekä lomapäivän tapaan omarytmisesti.
Maiseman kauneus ja näköaistivoittoisuus yhdistyneenä tunnelmatajuun tuo liikunnallisuudelle paremman vireen kuin pelkkä näköaistivoittoisuus.
Mutta tätä vain mietin, kun viime aikoina olen vain koiria ulkoiluttanut, tavallisia lenkkejä.

* * *

28.2.2017
Palautuminen ja viisastuminen
Tavallista isomman rasituksen ja ylipäätään liikunnan jälkeinen palautuminen tuo hyvän olon ja on hyväksi kropalle ja mielelle.
Liikunnan jälkeen palautuminen voi viisastuttaa saman tapaisesti kuin aamukohmelo (ks. kirjoitukseni terveistä elämäntavoista blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi), jos vain liikkeet ovta koko kropassa isoimman osan ajasta vapaasti, niin kuin kropasta ja mielestä kulloinkin hyvältä tuntuu, eikä lähes koko ajan käpertyen tai ihan limppuna.
Liikunnan tyypistä on tarkoitus ajatella, että sain tämän tyypin liikuntaa nyt mutta aion pitää liikkumismahdollisuuteni laajoina, nytkin palautuessani. Liikkeitä ei siis ole tarkoitus urauttaa siihen, minkä tyypin fyysistä rasitusta yleensä kohtaa.
On tarpeen antaa kehon löytää hyvä asento kullekin osalleen, sen ympäristölle myös ja kaikille kehon osille hyvät liikkumismahdollisuudet eri suuntiin, vaikkakin isolta osin nyt vasta aikeina, ja hyvä ryhti kullekin osalle, ja ryhdin on annettava elää hetkestä toiseen ja tuoda hyvä rehti reipas tapa elää, joustava askel ja paljon vapautuneita voimia ja tuoretta mieltä.

Hengellisten ihmisten ei pitäisi yrittää liikkua yhdessä kaikkien kanssa, sillä osa ihmisistä ei halua ollenkaan liikkua vaan laittaa kaikin keinoin hanttiin muidenkin liikkumiselle ja istuisi itse mieluummin pyörätuolissa, lukisi ja muut passaisivat, kone kuljettaisi eikä ihmisen tarviotsisi nähdä vaivaa."

1.5.2017   Liikunnassa on väliä kipaisevalla, tunteidenmukaisella kunkinhetkisiä mielitekoja ja omaa luonnollista tyylilajia seuraavalla tyylillä, tekemisentavalla, tahdilla, rytmityksellä.
Liikunnassa on paljon iloa tervehenkisyydestä ja se tuo liikunnasta paljon lisää tervehenkistä hyvää oloa. Tervehenkisyydestä sitä sun tätä pitkässä listassani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

* * *

28.2.2017
Palautuminen ja viisastuminen
Tavallista isomman rasituksen ja ylipäätään liikunnan jälkeinen palautuminen tuo

hyvän olon ja on hyväksi kropalle ja mielelle, ks.

kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/01/liikuntaa-vihreille.html
Liikunnan jälkeen palautuminen voi viisastuttaa saman tapaisesti kuin aamukohmelo

(ks. kirjoitukseni terveistä elämäntavoista blogissani

http://opisuomalaisuus.blogspot.fi http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html), jos vain liikkeet ovta koko kropassa isoimman

osan ajasta vapaasti, niin kuin kropasta ja mielestä kulloinkin hyvältä tuntuu,

eikä lähes koko ajan käpertyen tai ihan limppuna.
Liikunnan tyypistä on tarkoitus ajatella, että sain tämän tyypin liikuntaa nyt

mutta aion pitää liikkumismahdollisuuteni laajoina, nytkin palautuessani. Liikkeitä

ei siis ole tarkoitus urauttaa siihen, minkä tyypin fyysistä rasitusta yleensä

kohtaa.
On tarpeen antaa kehon löytää hyvä asento kullekin osalleen, sen ympäristölle myös

ja kaikille kehon osille hyvät liikkumismahdollisuudet eri suuntiin, vaikkakin

isolta osin nyt vasta aikeina, ja hyvä ryhti kullekin osalle, ja ryhdin on

annettava elää hetkestä toiseen ja tuoda hyvä rehti reipas tapa elää, joustava

askel ja paljon vapautuneita voimia ja tuoretta mieltä.

Hengellisten ihmisten ei pitäisi yrittää liikkua yhdessä kaikkien kanssa, sillä osa

ihmisistä ei halua ollenkaan liikkua vaan laittaa kaikin keinoin hanttiin muidenkin

liikkumiselle ja istuisi itse mieluummin pyörätuolissa, lukisi ja muut passaisivat,

kone kuljettaisi eikä ihmisen tarviotsisi nähdä vaivaa.

torstai 24. marraskuuta 2016

Rikollisuuden vähentämisestä

Luulen, että Savonlinnassa väki on ihan hyvin kyllin taitavaa ja hyvällä ymmärryksell' varustettua, jottei ongelmia olisi. Mutta kovin taitavien tapaan savonlinnalaiset kai keskittyvät korjaamaan yhden asian kerrallaan, jolloin näkemys kokonaisuudesta katoaa tai häipyy taka-alalle tai on eri tyylilajilla kuin tavallisesti ihan vain yhteisössä elellessä. Eli korjaisiko rikollisuuden suurimmaksi osaksi pois, jos joka tekonsa, tekemisen tuokionsa, aatoksensa tms vaikuttavan kimpaleen perään heti muodostaisi kuvan yhteiskunnasta laajemmin (tuo ajateltu aihe tai tehty teko mukaanlukien) ja siitä, miten siinä hyvin elellä, esim. toivoisi hyvää maisemakuvaa katsahtaessaan, jolloin tekemisissä olevat tai tavoista ja taidoista mallia ottavat myös muodostaisivat maisemakuvan ja kuvan siitä, miten maisemassa ihmiset ym hyvin elellä ja toivoisivat hyvää. Niin ehkä se olisi se, mitä tarvitaan, vaikkei iso teko olisikaan.
(Maiseman ihmiset saa sopimaan hyvin yhteen periaatteella Elämänmyönteisen itsekäs saa olla muttei puuttua muiden elämään muuten kuin reilusti. + tervehenkisyys, ks. esim. blogini http://opisuomalaisuus.blogspoty.fi)

Mitä savolaisilta halutaan oppia

Luulan, että savolaisilta halutaan oppia käytännön taitoja vanhanajan tapaan http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html

ja miten tehdä jotenkin rauhaisan vapaa-ajan oloinen kodistaan, mökistään yms http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/10/uskonnollisuudesta-ja.html ja Itä-Savo-lehti sekä
http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/03/natkilaisyydesta-ja-savonlinnalaisuudes.html

ja miten elää turvallisesti mökillä, mutta se lienee hallinnnon taitoja eli pääkaupunkiseudun: mitent ulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja miten varautua hankalampiern ihmisten varalta.

Lisäksi Suomen ilmaston taitamista: http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html

perjantai 18. marraskuuta 2016

Savonlinnan laajenemisesta itään

Nojamaalla kai on kauppakeskittymäosin siksi, että on ajateltu kaupunkia voitavan laajentaa itään päin. Mutta toisaalta Nojamaan isossa Prismassa käy kai väkeä kaupungin länsipuolelta, joten matka ei tunnu olevan este.
Nätkillä asuessani olen saanut sen vaikutelman, että Nätkille mielellään muuttavia olisi enemmän kuin tilaa on, jolloin olisi ehkö mielekästä jatkaa Nätkiä itään Moinsalmentien vartta pitkin, kun Nätki on tavalaan tenhoava, omaleimainen ja hyvin viihtyvä. Kerimäki sen sijaan ei houkuttele yhtä paljon, joten ei kai Kerimäen tien varsikaan, vaan asutus laajenisi itään omien teidensä varsilla, jo hyvin toimivista kulttuurillisista keskuksista ympäristöön.
Savonlinnan viehätys on maalaismaisuudessaja Olavinlinnassa, ym. Siksi on tärkeää, ettei rakenneta täyteen vaan jätetään puistoja, viheralueita, omakotitaloalueita, kenties maatiloja, pieniä kyliä yms, vaikka rakennettaisiin laajempaa kaupunkia ja kerrostaloryppäitä. Ja Olavinlinna tarvitsee keskusasemansa, sehän on yksi iso vetonaula. Siksi en tajua, miksi osa kaupoista muuttaisi pois keskustasta. Bussilinjoja hyvin toimivalla tavalla pitäisi kai luvata laajentaa sitä mukaa, kun asutus leviää, jos leviää. nätkiltä voisi ehkä ajaa Kyrönniemen kautta Prismalle?

 Nämä kerrostalot tässä, missä asun, Nätkillä ovat ainakin selvästi matalampia kuin puusto niin, etteivät niin pilaa omakotitalojen ympäristön maisemien vehreyttä. Ja ihan kerrostalojen vieressä ei ole montaa omakotitaloa, onkohan yksi vain. Kerrostaloissa ja omakotitaloissa tuntuu olevan hyvä tunnelma, mutta osassa rivitaloja ei, vaikkaon isot pihat niillä. Kai paritalomaisemmissa on hyä tunnelma mutta karun niuhon näköisissä ei. Ehkä niillä pitäisi olla etupihalla omakotitaloista tuttuja tavallisia puita ja pensaita, esim. syreeni?
Nätkillä on kirkko, ja hautausmaa.
Talonmiehet ovat tavanneet olla eteviä, millä on väliä ainakin, jos väki muuttaa muualta Savonlinnaan. Talonmies on luonut osan paikan hengestä, mikä lienee hiukan hotellimainen tai vanhusmainen, osaavaisen tekemä palveluammatin työ.
Muualta muuttava ei osasi edes esittää toivomuksia savonlinnalaistyylisestä asunnosta japaljon vähemmän rakentaa sellaisen itse. Siksi talojen uudella alueella pitäisi kai olla savonlinnalaisen osaamisen mukaan rakennettuja, koska savonlinnalaiset rakennusmiehet ovat vaikuttaneet kovin taitavilta, ym mitä nyt asuinalueita rakentaessa tarvitaankaan suunnittelua ym.
Tässä, missä asun, on vetonauloina kaksi kauppaa, posti, lastentarha, baari ja kirkko sekä bussipysäkki ja toki vehreää ja ranta lähellä.

Mutta nätkiläiset ovat aika järeitä, hyväntahtoisia mutta varuillaan koko ajan ja elämän rytmit vikkeliä niin, ettei aina ole rytmissä muun yhteiskunnan kanssa, luulen. Taiteille edullista mutta kärsii kommunikaatiokatskoksesta. Mummolamaista. Niin että onkohan Nätkille muuttaa aikova väki yhtä rajun menon kestävää, yhtä fiksua?
Jokainen kaupunginosa on omanlaisensa. Pitäisi kö olla jokin tilaus tietyntyyppiselle kaupunginosalle, jotta kaupunki voisi yhden kaupunginosan verran laajeta? Ja sen pitäisi olla savonlinnalaisen tyyppinen eikä ihan vain joku teema vaan. Käsityöt? Luonto? Ratsastus?
Kysyykö itäpuolen valttina ollut leppoisa tyyli nostosillan yli kulkevia päivittäisiä reittejä?

Nätkin ja kai myös Kyrönniemen viihtyisyyttä lisää se, että Nätkin ja Kyrönniemen välissä on pitkälti (kartanmukaan 2km) vain puita ja rakennuksia, joissa ei asuta, ja ympärisössä muillakin puolin kai metsää (ja hautausmaa). Pitäisikö uusien kaupunginosien, jos niitä rakennetaan, olla samalla tavoin oma alueensa, esim. parin kolmen kilometrin metsävyöhykkeen takana, missä bussi vain kävisi, ei olisi jatkuvaa rakennuskantaa, vaan maalaismaista, oma rauha, omantyylisensä saisi olla, eikä tulevaisuudessakaan rakennettaiusi täyteen tai menetettäisiin paikkakunnan ominaisluonne, joka sen vetonaula on.

Menettääkö Enonkosken tie maalaismaisen tunnelmansa, jos sen viereen rakentaa? Nyt se tuo maaseudun lähelle kaupunkia. Sen sijaan Kerimäen tie ei kai menettäisi tunnelmaansa, jos sen varrelle rakentaisi.

* * *
27.1.2017   Voiko itään päin laajentamisen syynä olla, että Olavinlinna näyttää aiheuttavan murhia? Onko murhia vielä enemmän keskikaupungilla? Se olisi jo kamalan paljon murhia. Muttei puolustuslinnan tulisi tappaa oman kaupungin asukkaita eikä näiden ystävällisiä vierailijoita. Vanhan ajan suomalaisten rakennustaidoista minulla on se käsitys, että olisivat tahallaan rakentaneet ne piirteet, jotka linnan vaikutukseksi tulivat. Eli tuhoutuiko Olavinlinna esim. toisessa maailmansodassa? Rakensivatko se uudestaan jotkut ulkomaalaiset tai näyttelijät, siksi kun osasivat ja oli hieno linna? Siitä voisi tulla tuhoisa vaikutus paikallisille. Toisaalta voiko sellainen vaikutus olla oopperalla: on lavasteet, näytelmä, tarinan aiheena usein murhia ja kulttuurivaikute ulkomailta, missä enemmän murhia kuuluu kulttuuriperintöön. Toisaalta ooppera linnassa on kiva, mahtava, kai parhaita keksittyjä linna käytttapoja.

Savonlinnassa kivasti pidettyjä kauppoja

Saonlinnan Tokmanni muutti keskustasta Nojamaalle, toiottaasti eipysyvästi. Katselin heidän mainostaan ja mietin, miten alikoima ja tyyli muuttuat kauppapaikan aihdoksen myötä, mutta sitten huomasin saman mainoksen olean koko maahan, Tokmanni-ketjun mainos. Mutta ehkä osa tuotteista on myymäläkohtaisia ja teárjoukset ain yhteisiä. Sitä aan olen ihmetellyt, kun Savonlinnan kaupat aikuttaat kivasti pidetyiltä, niin onko se jokin taito, jota ketjun muiden etäisempien paikkakuntien kaupoilla ei ole? Ja onko se jokin tietoinen tieto-taito vai paikkakuntalaisuuden seurausta?
Savonlinnaan tulee paljon matkailijoita: mökkeilijöitä ja kesälomalaisia. Heille pohditaan tietenkin, että mitä he haluaisivat ostaa, ja moni taara tai ruoka on tavallinen tarkoitukseensa hyvä ja mökkeilymäisen mukava. Pohditaanko jossakin muualla, mitä tyyppiä paikkakunnan ihmiset ovat sen sijaan että pohdittaisiin, mitä väki haluaa ostaa?
Savonlinnassa tehdään kai paljon käsitöitä, joten väki katsoo herkemmin käsityöläisen vinkkelistä ostamiaan esineitä, ja tunnistaa silloin kai paremmin, miten ne on ajateltu käyttäjilleen sopiviksi ja mitä käsityöläinen on ammatissaan tavoitellut: mm sopivuutta eri ikäisille, eri ammattien ihmisille, eri elämäntilanteisiin, naisilleja miehille jne ja sitä että opettaisivat jotakin elämästä, mitä nämä haluavat oppia ja mitä vanhempi väki osaa opettaa. http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/11/suhteesta-tavaroihin.html
Savonlinnassa on painotus käytännön aloilla, jolloin ammattitaidon laatuvaatimuksiin tulee eri asioita kuin akateemisilla tai koulupohjalta. Ei ole montaa rientoa ja iltaisin vaikuttaa vaaralliselta liikkua, niin ollaan paljon kotona ja opitaan omalta pohjalta, mm taiteiden ja uskonnon sekä mökkeilyn taitojen tuella, taitavammiksi käytännön asioissa. Kaupan sisäänostajalla näitä olisi mm se, että on käyttänyt joitakin tuotteita niin, että on touchi siihen, millainen on hyvä tavara siihen tarkoitukseen ja mitä rahalla kannattaa ostaa ja mikä taas on tarpeettoman kallista. Kai siis paljon elämänkokemusta ja taitoja omaava vanhus sisäänostajana. Ja kommunikoida tuotteiden käyttötavat myyjille kunnolla, luulen. http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html
Savonlinnan suurtapahtuma ovat kesäiset oopperajuhlat, mikä luo taiteiden harrastamiselle edullista ympäristöä, ja jos kauppa on joka kohden täydellinen ja tarpeellinen, käytännössä mukava ja hyvin toimiva, niin kai se silloin on parempi kauppana. Luonto, Itä-Savo-lehti, oopperaharrastineisuus & taiteet, uskonto, vanhempi väki, lomailun haaveenomaisuus, tavarat matkamuistoina ja elämän kohokohtein merkitys matkailulle tuovat painotusta korkeampaan laatuun päin, sekä ostajille että kauppojen henkilökunnalle.

(25.12.2016   Kirjoitin ostoksissa onnistumisesta http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/11/ostoksissa-onnistumisesta.html mutta lieneeköhän tämä nyt sama kuin tuo aiempi linkki.)

* * *

23.3.2017   Tuotteiden valmistajille tarpeellisten lahjojen ja taitojen oppimisesta jotakin blogissani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi

15.7.2017   Savonlinnan kaupoilta oppimisesta jotakin http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2017/07/savonlinnan-kaupoilta-oppimisesta.html 

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Telkku-uutiset ja huono elämä

Luulen, ettei Savonlinnassa, ainakaan Nätkin kaupunginosassa, missä asun, oikein katsota telkun iltauutisia, ainakaan Ylen, kun Yhdysvaltain vaaleistakin näyttivät kadullakulkijat kuulleen vasta seuraavana päivänä, kun uutinen ehti paikallislehteen Itä-Savoon.
Olen kirjoittanut blogia http://nopeaoppisuus.blogspot.fi siitä, miten päästä haaveammattiinsa ja päällimmäiseksi on jäänyt mieleen, että taipumus jumiutua väärälle alalle on mystisen suuri, selittämätön. Mutta onko se Ylen tv:n iltauutisten uutoistelukijain tyylinen? Onko vika siinä, että nuoret on opetettu katsomaan tv:n iltauutiset vakavalla mielellä? Ja siitä sittent ulee työelämäkäsitys, joka on paikoilleen jumiutumista ja pieleen menneiden mielipiteiden kuuntelua, komenteluun alistumista juuri silloin, kun komentelija on epäviisas. Omille urilleen löytävän tyyli on elämänmakuinen ja mm tunteva, tyytyväinen. Iltauutistent yyli on ulkokohtaisen kaavan vakavasti ottanut, kuin aivan väärillä teillään elämässä oleva. Onko Savonlinnan mummolamaisuus ja vapaa-aikamaisuus osin kiinni siitä, ettei katso mallia ottaen iltauutisia?
Luulen,e ttei telkkua täällä katsota muutenkaan kovin paljoa, sillä telkun tyyli on erilainen kuin paikallinen tyyli. Mökkeillessä se kai onkin mahdotonta mutta kuunnellaan radiota. Telkussa törmää usein näyttelijöihin ja näyttelijät eivät ole onnellisia, korkeintaan syövät hyvin, mutteivät sen onnellisempia, usein eivät löydä itselleen sopivaa heilaakaan vaan tyytyvät toiselle sopivaan, ja aineisiin. Radio sen sijaan on usein elämässä taustalla, esim. töissä ja autoa ajaessa, ja niin sille asetetut vaatimukset ovat toiset, enemmän elämänmakuisuutta ja hyvää elämää tuovat, mm sään ja tapahtumien kanssa elvät ja musiikkia toivotaan paljon, minkä pitää olla autolla-ajoon ja työntekoon sopivaa, samalla vapaa-ajalle hyvä.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Elämänviisauden määrästä

Jos nyt ajattelee sitä, mikä on helsinkiläisen elämänviisauden määrä verrattuna savonlinnalaiseen, niin kyllä helsinkiläisen on paljon suurempi. Savonlinnassa käy usein niin, että kylläinen vatsa korvaa maailmasuhteen eheyden puutteen, mm ihmissuhteiden kompastelut, tai sitten ollaan pottuuntuneita vaarallisuuteen asti ja kotiin eristäytyväisiä, mikä katkoo elämänmahdollisuuksia. Helsinkiläinen sen sijaan löytää harmonian elämän keskeltä, ihmissuhteet sujuvat kauniisti "Elä ja anna toisten elää" -säännön mukaisesti, on kaunista ja perusvire on hyvä olo ja kaikkien vapaus on suuri ja vastuuntunto useimmiten myös. Jos vaikka huonollakin säällä kulkee ulkona, niin maisema ikään kuin sädehtii vesipisaroineen kaikkineen ja on tunnelmallista, ihmiset toimeliaita ja hyvää toivovia, rakentavasti yhteen pelaavia. Savonlinnassa kai menetetään tuo siksi, että sallitaan ammattialsilta pahantekoa ja osaamattomuutta sen sijaan, että luokiteltaisiin kukin sentasoiseksi kuin on ja otettaisiin viralta ne, jotka käyttävät ammattiaan väärin, esim. heikompiaan kohtaan.  Savonlinnalainen on usein ruotsalaiseen tapaan ottanut kaavan yhteiskunnan säännöksi eikä sen henkeä oiekutusta velvoitteeksi siitä, mitä vaatimuksia piti kunkin koko ajan täyttää esim. jossakin ammatissa ja vastaavasti, mhin kyllä on oikeus, vaikkei sitä koulukirjoissa niin omakohtaisen näkemyksellisesti lähestytty. Oli Ruotsi eli ei, niin suomalaiset viisaudet ovat tärkeitä opetella ja noudattaa aina kaikessa kunnolla!

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Kuvia Savonlinnasta

* * *
Kuvia Savonlinnan kaupungista:

 keskustaa, Olavinlinnan tienoo
 Nätkin kaupunginosa, lastentarhan pihaa tässä ihan vieressä
 höyrylaivoja satamassa torin reunalla
Olavinlinna

* * *

13.3.2017
Vuodenaikakirjoituksessani kuvituksen kuvat ovat Nätkin kaupunginosasta http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html . 
Sen englanninkielisessä käännöksessä on alussa muutama kuva lisää http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html  . 

Taiteet vai kaikki osaaminen

Yleensä, jos johonkin ihan taitavaan suomalaiseen porukkaan tai porukan korvikkeeksi on tullut ulkomaalaisia, joilla tyypillisesti ei ole kyllin korkea taitotaso, niin ehdotetaan, että taitotasossa perässä pysymiseksi huolehtisivat, että syövät kylliksi ja että elävät kyllin mukavasti kuin suomalainen "Elä ja anna toisten elää"-ohje antaa luvan, ja harrastaisiat taiteita ja uskontoa, niin siitä taidot nousisivat, psytyisivät pysymään kärryillä selkeissä suomalaisissa opeissa. Mutteivät nuo avut ole koko juttu vaan pitäisi myös opiskella niitä suomalaisia taitoja, mm tervettä järkeä, yhteiskunnan toimintaa, vastuuntuntoa ja tervehenkisyyttä sekä terveitä elämäntapoja ja liikkua luonnossakin, esim. puistossa tai metsikössä luontoa ihaillen.
Savonlinnassa meininki vaikuttaa siltä kuin olisi vain ulkomaalaisia ja vain näitä ohjeita noudatettu, oppimisen avuksi tarkoitettuja asioita vaalittu, muttei opiskeltu tervettä järkeä ym suomalaista ollenkaan vaan yritetty korvata ne ruotsalaisuudella tms, mikä ei tietenkään tue elämää yhtä hyvin kuin suomalainen kulttuuri, voipahan haitakin paljon esim. romuttamalla "Elä ja anna toisten elää"(iytsekäs saa olla muttei puuttua toisten elämään - mmuten kuin reilusti estääkseen näitä epäreilusti haittaamasta muiden elämää) -tyypin ohjeen tuomaa toimivuutta ja meiningin tervehenkisyyttä, minkä varassa tulevaisuus ja elämän onni ovat.
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi

Elämänsisällöstä ja elämänlaadusta

"125. Esikuvista ja taidoista mallia ottaessa, ollessa sosiaalinen ja keskustellessa toinen mainitsee yleensä vain yksittäisiä asioita ja asioiden puolia muodollisemmalla etäisyyttä olettavalla tyylillä. Ei ole hyvä ottaa noita asioita liian lähelle, vaikka olisi kovin motivoitunut oppimaan niistä tai ymmärtämään täydesti, sillä ne eivät ole lähietäisyydelle tarkoitettuja vaan etäämmäs tarkoitettuja. Lisäksi ne eivät ole koko asia, eivät koko viesti, vaan sinun oletetaan elävän elämääsi tervehenkisesti ja mitä siinä koet ja havaitset, on osa sitä maisemakuvaa, johon he viittaavat. Esim. tunteikas kappale ei ole vain yhtä tunnetta kuvaava vaan joidenkin aikojen elämänmeininkiä, usein sen yleiskuvaa, isointa virtaa pääpiirteissään, eli olettaa sinun elämänkokemuksesi osaksi laulumielikuvaasi ja sitä, miten tuollaisten tunteiden kanssa elät, esim. 1/5 laulua ja 4/5 arkea kokemuksellisessa rikkaudessaan. Vastaavasti taidot yleensä vaativat oman arkijärkesi ja tervehenkisen elämäntapasi perusvirran tuekseen."
 http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

"193. Yli yksilön koordinaatiokyvyn menevä tehtävä käy näköaistivoittoisesti eikä yksilö saa tilaa elämälleen kummemmin kuin koulutehtäviä tai pakollista työtä tehdessä. Sen sijaan koordinaatiokyvyltä sopivan tasoisessa tehtävässä yksilö tuntee saavansa käyttää sosiaalista silmäänsä ja tilaa itselleen yksilönä, omalle persoonallisuudelleen, tunteilleen ja näkemykselleen, omille tekemisentavoilleen ja toiveilleen, tervehenkiselle elämälle. Koordinaatiokyvyltä liian kömpelö tehtävä puolestaan vaikuttaa liian palikkamalliselta ja turhan kaavamaiselta, vähän kuin vankila.
Samoin koulutehtäviä tms työmäisiä tehtäviä tehdessä käy liikaa tsemppaavan omalle elämälle kituliaasti, sopivantasoisessa tehtävässä olijalle hyvin ja liian alhaisen tason tehtävässä kuin oksat katkottaisiin pensaalta."
  http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

tiistai 1. marraskuuta 2016

lauantai 22. lokakuuta 2016

Ison murhamäärän syistä näin kauempaa katsellen

Savonlinnassa on vaikuttanut olevan suuri määrä murhia, mikä pääkaupunkiseutulaiselta taustalta katsoen hämmästyttää. Yleesnä kai murhiin on syynä joko elämäntaitojen puu te ja yhteiskunnassa elämisen taitojen puute itsellä tai murhattavilla tai sitten jokin suuri epäkohta, joka vaatii korjaamista kuten vauikka koulu tai sairaanhoito pielessä. Ja toki myös maanpuolustus.

Noista elämäntaidon puutteista tavallisimmat ovat ulkomaalaistaustaisia vaivaavat ilmasto-osaamisen puuttuminen ja terveuiden elämäntapojen puuttuminen. Yhteiskunnassa elämisen taitoja tarvittaisiin ainakin terve järki, kannattavuusperusteinen moraali ja "Elä ja anna toisten elää" vähän kaikkeen sovellettuina. Noista olen kirjoittanut pitkästi blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi .

Esim. pitkään ulkoillessa, etenkin talvella, jäähtyy koko kroppa, mitä estäisivät lämpimämmät vaatteet pitkään ulkoillessa, esim. lämpöhousut, ja lämmittely ei oikein käy ruuan ja juoman voimin, vaan oikea lämmittelytapa on kylmettyneen saunoa pitkään löylyssä ollen ja lisäksi juoda kuumaa  ja syödä lihapiirakka tms aika tuhtia jo aiemman energiavajeen korjaamiseksi.
Joskus kai ulkomaalaisille, ehkä etenkin Lapissa, tulee olo, että taritsee murhata tai verta, mikä johtunee antiseptisyydestä, mihin ohjeita lämmittelyohjeissa tuossa samassa blogissa:
"41. Talvella marraskuusta maaliskuuhun on lähes antiseptistä, niin vähän pöpöjä missään, koska pöpöt eivät lisäänny kylmässä. Jos tunnet kaipaavasi lisää pöpöjä, niin jos pystyt pitämään ihosi ja vaatteesi sisäosat lämpiminä, niin niissä on paljon enemmän pöpöjä kuin kylminä. Myös lämpimässä vesijohtovedessä on pöpöjä, joten käsien pesu hitaasti lämpimällä vedellä auttaa jonkin verran. Jos kotonasi on jokin lämpimämpi huone, jossa on jotakin edes vähä n likaista, niin siellä on hiukan enemmän pöpöjä. Lämmin ruoka usein tuo hiukan pöpöjä, samoin kai lihaliemi yms. Saunassa on kuuma ja kostea, joten kun lämpenee saunassa oikein kunnolla ja varjelee kehoaan viilenemästä pinnaltakaan saunan jälkeen, niin on joksikin aikaa kylliksi pöpöjä. Kun liikkuu reippaasti urheillen, hikoaa ja tulee pöpöisemmäksi. Suomalainen yleensä selviää näin vähillä pöpöillä, mutta lämpimistä maista tulleet saattavat kaivata pöpöjä. Lemmikkieläimet tuovat pöpöjä nuolemalla, läähättämällä yms. Uudemmissa taloissa on usein lämmin kylpyhuone, jossa lämmin suihku tuo jonkin verran pöpöjä koko kehoon, jos kuivaat kunnolla ja laitat heti lämpöiset vaatteet niin, ettei iho ehdi viiletä. Suomalaiset saattavat siivota esim. kerran viikossa eikä päivittäin asunnon tip top kuten tropiikissa kai on tapana, mikä kai tekee sen, että pöpöjä kumminkin on jonkin verran. Myös tiskit saattavat jäädä lojumaan pesemättöminä tunneiksi tai jopa päiviksi, jos laiska on. Seuranpito lämpimissä sisätiloissa ruuan kera esim. tunnin tai pidempään kerralla tuo yleensä pöpöjä huoneessaolijoille. Lämpöisen ihmisen lähellä istuminen voi tuoda pöpöjä. Pöpöjen puutteesta kai yleensä kärsivät ne, joiden iho ja keho ihon alla on tavallisesti viileä, jopa kylmä, mihin auttaisi urheilullisuus ja lihoaminen normaalipainoiseksi tai vähän yli sekä lyhyemmät välit lämpimillä aterioilla, jotka kai saisivat olla vastaavasti pienempiä, ja tuulettaminen isosta ikkunasta kerralla paljon eikä lähes jatkuvasti vähän ikkunanraosta niin, ettei heidän asuntonsa olisi sen viileämpi kuin muidenkaan, ja oleskelisivat lämpimässä kohden asuntoa paksun villaviltin sisällä eikä ikkunan luona viileässä. Suomalaiset myös yrittävät selvitä siivouksista ilman pesuaineita, pelkällä vedellä ja korkeintaan Fairy-astianpesuaineella, jota ei pidetä niin vaarallisena, sillä ydympiä pesuaineita pelätään ja niitä, jotka puhdistusainein pitävät kotinsa lähes antiseptisena, pidetään kovin epäviisaina, epäterveellisesti elävinä ja elämänviisaudeltaan puutteellisena. Mutta suihkussa käydessä käytetään shampoota ja joskus saippuaa, ja pyykit pestään pyykinpesuaineella. Kädet ja iho pestään mieluummin pelkällä vedellä, kuivataan heti, jottei vesi ehdi jäähtyä, ja aivan heti kuivalla pyyhkeellä kuivattuaan ihon ollessa vielä kosteahko ja lämmin laitetaan lämpimät puhtaat kuivat vaatteet päälle, niin iho pysyy lämpimänä ja aavistuksen kosteana vaatteiden sisällä. Kuivassa talvi-ilmassa rutikuivaksi kuivunut iho ei kai ole niin terveen pöpöinen eikä iholla viilennyt vesi myöskään. Haitallisina vältettäviä ovat viemärin, vessanpytyn, roskiksen ja tiskirätin pöpöt. Sen sijaan tavalliset tiskit voi pestä paljain käsin.
Ihon ja raajojen tulisi siis olla ihan lämpimät, mikä tarkoittaa, että olisi jatkuvasti käytettävä niin lämpimiä vaatteita, että pohtii pikemminkin hikoilemista kuin viileyttä, eli jatkuvasti puhdas kuiva paksu villapaita yllä ja ulkomaalaisilla kai lämpöhousut ja villasukat tottakai.
Suomen oloissa terve pöpökanta iholla vaatii, että kesällä ainakin kerran tai pari, mieluummin useamminkin käy järvessä uimassa ja kävelee nurmikolla paljain jaloin sekä lojuu heinikossa tai nurmikolla, mieluummin jo aika alkukesästä. 
Jos on liian pöpötön olo niin, että se häiritsee, niin pitäisi pitää keho ihon pinnan alta muutaman sentin verran ihan terveen lämpimänä kokoajan, melkein niin, että siltä osin hikoilee, niin se kai auttaa pöpöttömään oloon. Pue esim. paksumpi villapaita, liiku rehkien ja syö vaikka makkaravoileipä, pysyttele liikkeellä, juo ehkä muutama kupillinen kuumaa.
42. Kun tuuletat muulloin kuin kesällä, älä mene ihan ikkunaan kuin korkeintaan haistelemaan ilmaa, jolla on oma säästä kertova tuoksunsa. Kylmä ilma viilentää pian etkä ole talvivaatteissa. Myös jos kaipaat pöpöjä, niin ne kuolevat ulkoa tulevaan kylmään ilmaan. Varmista sen sijaan, että sinulla on lämpimät villasukat jalassasi, ota viltti jalkojesi ympärille ja mene kauemmas ikkunasta odottamaan, että ehtii tuulettua kylliksi. Sitten ikkuna kokonaan kiinni ja lämpöpatteri päälle.Pidä viltti ylläsi kunnes ulkoa tullut ilma on lämmennyt aika paljon."

Vuodenaikakirjoitukseni syksyosiosta samassa blogissa vielä tuohon:
"Kylmääminen on eri juttu kuin tunne, että on viileää tai kylmää. KUn kehon pintaosia kylmää, liittyy se verenkiertoon, verisuonet ovat kehon pintaosissa supistuneet, osin kai ajatusten seurauksena, ja siksi on vähäverinen ankea olo, ja siihen auttaa reipas liikkuminen ja rempseämpi toimelias tyyli sekä aterioiden huolehtiminen. Sen sijaan tunne, että on kylmää tai viileää, kertoo kehon lämpötilasta ja ympäristön lämpötilasta ja se on tervettä havaintokykyisyyttä ja silloin usein tarvitaan lämpimämmät vaatteet plus muuta lämmittelyä.
Kylmää kroppaa, jos sanoo "hytshj ku kylmä". Jos sen sijaan menee vaan pokkana "humphf humphf humphf reippaasti vaan, niin ei tule kylmä" niin pysyy paljon lämpimämpänä, ainakin jos välttää tuulisia paikkoja tarkkaan ja laittaa kädet ennemmin hihojen sisään tai taskuun ja hupun päähän kuin jäähtyy niin että palelee. Pian tarvitset hanskat ja pipon."


* * *

24.10.2016  Oisko toi vähän samaa tyyliä kuin savonlinnalaisissa joissakin, hieno kuva joulukortissa kazakkimies metsästyskotkansa kanssa https://shop.survivalinternational.org/products/kazakh-man-his-hunting-eagle?taxon_id=18

* * *
19.11.2016   http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/11/rikollisten-alueitten-korjaamisesta.html

* * *
28.11.2016   Tässä, missä asun, hakattiin vierestä metsikköä puistomaisemmaksi. Aiemmin oli luonnon kehystämä kaupunkinäkymä ja nyt vain rungot ja takana näkyviä kerrostaloja. Ihan epäviisasta. Aiemmin oli siinä pittoreski tie viereiselle hautuumaalle päin, mutta näkyi vain metsikköä. Nyt näyttäisi näkyvyys, ainakin ennen kuin taas ehkä kasvaa pusikkoa metsikön reunaan, olevan asuintalon ikkunoista hautuumaalle asti. On kuin uskonnon turva olisi vähäisempi. Tulee mieleen se määrä epäviisautta, mitä ruotsinkieliset suomalaiset yleensä ovat epäviisaampia kuin suomenkieliset suomalaiset. Savonlinnassa tunnutaan tuumivan, tai luulen tuumittavan, että ovathan ruotsalaiset ihan kivoja, voi heistä ottaa mallia Savoon. Ikään kuin eiuvät huomaisi ruotsalaisia epäviisaiksi. Mutta ruotsalaiset ovat karkeasti ottaen saman verran epäviisaampia kuin ruotsinkieliset suomalaiset kuin nämä epäviisaampia kuin suomenkieliset: kummassakin huomion kohteessa tulee romahduksen vaikutelma edelliseen isompaan tasoon nähden: Huomaisiko sen sitten niin, ettei kannata ottaa mallia Ruotsista?

* * *
12.3.2017   Sosiaalinen maailmankuva ja käsitys paikalliskulttuureista Suomessa on Savossa ihan erilainen kuin pääkaupunkiseudulla. Voiko olla, että kun muualta tulee koulun, opintojen tai työn painama aikuinen Savoon, niin tuon asuinpaikkakunnan kulttuurin, koulun, opintojen ja työn piirteitä luullaan hänen omiksi piirteikseen, samalla kun hänestä itsestään tarttuu inho sellaisia piiretitä kohtaan, mikä on syy, miksi hän halusi lomallaan Savoon, mutta mikä saa savolaisen inhoamaan häntä, vaikka hän on vain nuori ja lytyssä kotipaikkakunnallaan ja niin savolainen murhaa hänet juuri kun hän luuli löytäneensä huojennuksen, tien parempaan elämään?
2.5.2017   Tuosta http://www.vanhapaukku.fi/ lapualaisen kulttuurikeskuksen ikkunoiden tyylistä tulee mieleen, että toisia pulaan pakottava on usein kapea korkea ruutumallinen, ja pulassa olijat ja auttajat taas elämänmakuisia, leveitä musiikkimaisia "auraltaan" ja kokonaan ilman ruutumallia.Ruutumalli ei ole tyhmien ajattelutapa vaan heilläkin on kuvallinen arkijärki varsinaisena ajatteluna ja terminologinen ruutumallinen tyyli toisten tönimisen keinona. Jos joku on heikkokapasiteettinen ja haluaa mukavan pienen tilan ja elämänpiirin, niin se tuntuu hänestä suojaavalta, ei tönimiseltä. Perusssääntö on, ettei toisten elämään saisi puuttua, ei etenkään kovin tyhmällä päällä olla dominantti osaavaisempien ylitse, etenkään näiden omaa elämää rajoittaa. Itseä tyhmempi näyttää palikkajärkiseltä ja helpolta ymmärtää, muttei ole kovin tehokas matkittuna, mutta on tyytyväinen jo ihan tavalliseen menoon. Itseä fiksumpi ei yleensä hahmotu kovin hyvin, mutta toimii ihmeen hyvin ja saa matkiessa asiat ja tekemiset näyttämään kovin helpoilta, mutta on ilmapiiriltään tavallisessa yleensä kyllästyneisyyttään ja helppouttaan lättänämpi kuin muut, jollei tee jotakin kiehtovampaa samalla.

* * *
18.3.2017   Oli tullut sähköpostiini kesäisten Savonlinnan oopperajuhlien mainos. Tuli siitä mieleeni, että oopperalaulajilla siellä tuntuu olevan aivan hurja kaliiberi, kun ei näytä sinne olevan mahdollista kaliiberin puolesta mitenkään päästä, vaikka isokaliiberinen on itse. Mietin,e ttä mistäköhän saavat suuren kaliiberinsa, mm uskonnosta kai. Olisi varmaankin hienoa, jos oopperajuhlilla voisi kuulla munkkien laulavan tms. Ja niin hoksasin, että jos siellä laulavatkin munkit, ortodoksipapit, tms tai ainakin kovin uskonnolliset henkilöt, niin silloinhan, jollei sitä ole tajunnut, niin siitä laiminlyönnistä voisi johtua suuri murhamäärä. Ainakin ongelma tuntuu tunnelman sósalta katoavan, kun ajattelee oopperatähtiä pappien yms tapaan kovin uskonnollisena ja rukoilee hiukan, kun niin kai pappien suhteen on tapana tehdä.

* * *
30.7.2017   Ihmissyöjä on lämpimän kylläisen tyynen ihan tyytyväisen oloinen ajatellessaan jonkun kuolleen ja tyypillisesti siinä miettii ihan hyvän makuista liharuokaa. Se on hänen käsityksensä kuolemasta. Siksi siinä sitten menee lähes hänen huomaamattaan pataan melkein kuka vain, mutta etenkin ei niin tutut ja toispaikkakuntalaiset tms vieraan tyyliset, joiden kanssa eivät kaikki piirteet sosiaalisella silmällä tule tunnistetuiksi ihan tarkkaan ja oikein.

 * * *

17.8.2017    Jos ison murhamääräns yynä on se, että aina on paljon uusia tulijoita tilalle, ja että osin on mainostettu niin kivaksi, että tulevat nekin, joita koko kulttuuri potuttaa, niin eikö se merkitse, että pitäisi harrastaa suomalaista kulttuuria muualla, lähinnä kai sen yksittäisiä taitoja, arvoja tms, sen sijaan, että muuttaisi Suomeen. Suomalaisen kulttuurin taitojen oppimisen ohjeita olen kirjoittanut blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi ja sen englanninkielisessä versiossa http://Finnishskills.blogspot.fi .

21.8.2017   Jos murhaamisen syynä on suuri nälkä, auttaa tavallinen suomalainen terveellinen ruokavalio, johon lisää rasvaa sen mukaan, miten paljon rasvaa kaipaa. Eli tavallinen ateria (ei kasvisruokavalio tms), jossa mm perunaa/riisiä/makaroneja, keitettyjä tms kasviksia + raastesalaattia tms, ja varsinainen ruokalaji, esim. jauhelihakastike. Ateriasuositukseen kuuluu myös leipäpala, jolal voita tai margariinia ja iso laisillinen maitoa tms. Ruokaa voi ottaa lisää. Suunnattoman nälän paikkaa sekä ruokaan omalle lautaselle lisättävästä rasvasta saadut kalorit että vihannesten vitamiinit ym terveelliset ravintoaineet mm kauraleipäpalasta tms. Vähän aikaa ruuan jälkeen voi olla kahvi pullan tms leivonnaisen kanssa. Suurempinälkäiset syövät useampia pullia, esim. kaksi, mutta varsinaisen nälän sammuttaa ateria ja kahvi vain täydentää olon kylläisen tyytyväiseksi.
Jalat on pidettävä koko ajan lämpiminä sisälläkin, sillä muuten tulee jatkuvasti kylmä. Talvellakin, ja muina vuodenaikoina, jalat saattavat hiota kylmää hikeä, jolloin sukista tulee viileän kosteat ja ylipäätään jalat eivät pysy millään lämpiminä. Silloin pitää pestä jalat huolella saippualla ja vedellä ja kuivata huolella ja laittaa ihan puhdasta ja kuivaa ylle. Sisällä aina puhtaat kuivat hiukan väljät villasukat jalassa, syksyllä ja talvella, jos on viileä, niin lämmin lattiaan asti ulottuva viltti jalkojen ympärille lämmikkeeksi.

1.9.2017   Karhukuvioita, karhuvaroituksen tunnelmaisia, pihametsikkömme polun viereisissä puissa, kai nyt elokuussa ilmestyneet. heinäkuun lopulla vieraili Venäjän presidentti Putin Punkaharjulla ja Savonlinnan oopperajuhlilla ja silloin näin viereisessä metsikössä ison eläimen, oka näytti pieneltä karhulta, kai Putinin vierailun vuoksi kaupunkiin tulleelta erauspennulta, mutta olisi voinut olla naapurin newfoundlandingkoirakin, ehkä. Joitakin päiviä myöhemmin, ehkä viikon päästä, kuului illalla lähistöltä muutama järeän kiväärin laukaus,olisi joku voinut olla häätämässä karhua.


2.1.2017   Loch Nessin hirviöstä tuli mieleeni, että se muistuttaa kiinalaisia lohikäärmeitä, joista silloin tulee kuva kuin niitä asuisi Yangtse-joessa ja söisi laihoja kiinalaisia vai ruumiitako ne syövät? Olisikohan kymmenen vuotta sitten, kun olin vanhempieni kanssa mökillä Sulkavan lähistöllä, niin äitini väitti, ettäjärvellä näkyi kuin Loch Nessin hirviö ja tuumi, että jos noita on täälläkin, niin sitten täällä on tehty liikaa murhia, ei voida enää olla täällä mökkeilemässä, kukakohan on tehnyt niin paljon  murhia?
Kiinalaiset kai pitävät lohikäärmeestään, osin siksi, että se sopii työhönsä urautruneiden laihojen kiinalaisten joukon kanssa tyylillisesti hyvin. Mutta skotit eivät kai tunne huojennusta Loch Nessin hirviöstä, vaan saisivat kai paremman olon siitä, että nummilla siellä täällä olisi jokin pieni puutarhan tapainen, villiintynyt omenapuu ja joitakin puutarhakukkia ja aina jostakin löytyisi (http://learntalents.blogspot.fi/2017/10/about-cooking.html) vaalittu joatkin kauniina tai kivana pidettyä villikukkaa joita puutarhoissa myös usein on, mutta joka selviää vähällä hoidolla tai hoitamatta pitkjään, tarttee vain joskus heiniä kitkeä ympätiltä vähemmäksi tms

24.4.2018   Nätkillä asuessani ja ehkä Savonlinnasta ylipäätään olen saanut vaikutelman, että savonlinnalaisia vai onko nätkiläisiä jotkut vainoavat ihan käsittämättömästi niin, ettei oikein voi tajuta, että mikä ryhmä ja miksi. Ovatko kenties poikien äitejä, jotka pojan seura on tehnyt pojan tapaan tyhmiksi ja epäviisaiksi? Poika itse ei saisi mennä jonnekin häiritsemään ihmisten elämää, mutta äiti on aikuinan ja äidin ajatellaan osaavan aikuisena käyttäytyä sivistyneesti ja siksi ajatellaan, että äidin voi lähettää jonnekin, minne poika ei saisi mennä, koska ei käyttäydy kyllin reilusti sikäläisiä asukkaita kohtaan. Riittäisikö siis monesti äidin kysyä itseltään, että käyttäytyykö Nätkillä, Savonlinnassa tms sivistyneesti, onko sinne käytöksen sivistyneisyyden ja reiluuden asukkaita kohtaan puolesta ok mennä sille asialle kuin poika lähettää? Nätki kai menee ylitse hilseen: vanhuksia, taidetta, uskontoa, korkea taitotaso, mummolan rakentaminen yhtenä projektina monella ja paljon ulkomaalaisia. Samaan tapaan moni savonlinnalainen seutu voi mennä ylitse hilseen pojilta ja suunnilleen poikein tasoisilta.
Ja jos heillä on nätkiläistä hyvää elämää ja huomaavaisuutta vahvasti pois karsiva tyyli, niin merkitseekö se, että heillä on jokin lähipiirin ihminen, joka on nätkiläisen tyyppinen, kai tytär tai lasten isovanhemmat, ja jolta he ovat tottuneet karsimaan noita piirteitä pois? Siinä on nätkiläisten lisäksi joku muukin ison kapasiteetin ihminen, usein kai tytär, kovasti kärsimässä.

30.7.2018   Mietin tässä kun asunnossani ovelta näkyy näyttävä metsänäkymämutta monelt akohden vain kerrostaloa tms, niin asuukohan täällä osin väkeä, joka haluaa edustaa, ettäon luontoa ymmärtävä ja arvostava, mutta elääkin kerrostalonäkymien kanssa, eli onko väen viisaus oletettu luontoharrastuneen tasoiseksi ja todellisuudessa onkin osa taloja arvostavan lyhytnäköistä ja ruutumallista, ei niin taitavaa ratkomaan ongelmia, ja niin tuosta kaupungin ja luonnon yhidstelmästä tulisi murhia, kun luullaan väkeä kauttaaltaan viisaaksi, kykeneväiseksi sumplimaan monimutkaisetkin asiat hyvälle tolalle.

Lisäksi vaikuttaa siltä, että ainakin välillä tropiikista peräisin olevia on paljon ja tuntuu kuin he yrittäisivät korvata sään vaatiman tsempin jollakin ihmisiin liittyvällä haasteella ja sään ja tulevaisuuden huolehtyimisen vaatiman huolellisuuden ja järkevyyden jollakin kaupan tuotteiden ja sohvan kuluttajan trapaisella lösöllä löhöämisellä, viitsimättömyydellä, joka johtaisi kukkeuteen mutta johtaakin murhiin, kun ei jaksa yrittää, kun pohjoismaalainen vaatimustaso on rasite, kun pitää kehonsa lämpötilan tropiikin tapaan eikä viileänilmaston hyväntuulisella toimeliassuudella.
Lisäksi luulen, että Savonlinna on vetävämpi, kukkeampi matkailupaikkakunta kuin Suomessa tai pohjoisessa yleensä, ja kuuluisi rinnastaa se maailman suuriin nähtävyyksiin, jos ihmiset haluavat jotakin vastaavaa mutteivät juuri tätä. Nyt kai käy niin, että jäävät etsimään itseään miellyttävää elämää täältä ja haluavat korvata miltei kaiken, etenkin kai kulttuurin jollakin muulla, tropiikkimaisemmalla, kun taas jos maailman suuria tuirstikohteita esiteltäisiin niille kunniaa tehden, niiden luonteesta kertoen, niin moni kai löytäisi toivomansa tyyppistä niiden kulttuuripiirteiden suunnalta ja esim. itseään kiinnostavan maanosan paikkakuntia siitäjotenkin linkillä tai rönstyillen.

29.8.2018   Ihmissyöjiä jos täällä on, niin olisivat kai kamalan suuriruokaisia, siis tropiikista u ilmastoa osaamattomia tai/ja kamalan raadollisia, sillä söisivät kai yksi ihmissyöjä, nainenkin, kokonaisen ruumiin kerralla tai enemmänkin, vaikkapa pari ruumista, ja olisivat sen jälkeen vain ihan hyvin syöneen näköisiä kuin lämpimän aterian jälkeen ja lihavampia. Joskus näin oenkillä istuvan kesäaikaan miehen, joka alle varttitunnissa laihtui usemman sentin paksuutta.

Koirani tuntuvat tuumivan, että täällä on isoja monimetrisiä käärmeitä, mutta että ne eivät ole kyymäisiä vaan kyyn piirteet tulevat osin sen mustasta väristä ja nämä olisivat enemmän hauskan hepun tyyppisiä, mutten tiedä, onko koko juttu koirien huhu ja kenties seurausta villakoirani Banjon omimasta lempinimestä Bantsi. Yksi uusi vuosi pauketta seuraavana päivänä joku kai ambulanssilla tuotu meni viereisen talon rapun ovesta sisään kuin olisi menossa tekemään itsemurhaa menemällä monimetrisen käärmeen sylötäväksi, kun se oli kulttuurillisesti hänelle jotenkin tuttu juttu vanhasta kotimaastaan. Kanssa nyt olikohan tpissapäivänä, kun oli jo aikamoisen hämärään, niin pihapuiden runkojen ympärillä tummia hämärän varjoja mutta nyt näytti kuin männyn alimman oksan ympäri olisi kiertynyt paksu musta pitkä käärme, joka pysytteli muuten varjon puolella puuta, mutten sitten tiedä, kun pimeässä puiden hahmothan voivat näyttää vaikka miltä, mutta täällä asuessa on saanut vaikutelman, että iltaisin kulkijoilla on vaarallista ja voivat tulla murhatuiksi hyvin pian, mutten tiedä, että miksi, ovatko täällä asuvien murhia paljon tekevien mielestä jotenkin väärän tyypin kulkijoita vai syökö sitten tosiaan jokin iso eläin heidät. Linnut saattavat varoittaa kerrostalon katolla olevista käärmeistä, mutten tiedä sitten onko eläinten maailmankäsitys ihan erilainen ja linytu jotenkin hurja ja matohenkinen hyönteissyöjänä. Kanssa joskus illalla kuuluu, kun joku kaasuttaa holtittomasti pihalla kuin olisi joutunut autossaan odottaessaanison käärmeen hyökkäyksen kohteeksi, mutten sitten tiedä, onko se jonkin miehen tai täällä asuvan auton ajotyyli.




tiistai 18. lokakuuta 2016

Mikseivät murhat paina mieltä

http://kuolemastajasurusta.blogspot.fi/2015/10/menetyksen-tunne-jonkun-kuoltua.html
Onko tässäkin tapauksessa noin vai huojentunut olo, kun ikävästä päästiin eroon? Tekeekö murhien arkipäiväisyys tunnereaktioista paljon laimeammat? Mutta miksei jää nojaamaan kehenkään aiheen tiimoilta?
Savonlinnassa siis vaikuttaa olevan paljon murhia. Ja paljon ulkomaalaisia, enemmistö kai, vaikken niin tunnistakaan, että kuka on mistä, ja vaikka moni kai heistäkin haluaa savolaistua ainakin jonkin verran.

maanantai 17. lokakuuta 2016

Joululahjoja ym linkkilahjoja

Jos jotakuta kiinnostaa, niin linkkejä lahjoiksi, lähinnä erilaisia ohjeita mm taiteiden ja elämänlaadun saroilta mutta muuta myös: http://joululahjoja.blogspot.fi/

* * *
24.10.2016   Savonlinnan sanomalehden Itä-Savon lukijoiden kuvia http://www.ita-savo.fi/kuvagalleria 

lauantai 8. lokakuuta 2016

Suomalaisuuden symboliäreistä

Savonlinnassa asuessani olen saanut vaikutelman, ettei väk ole kiinnostunut oppimaan suomalaisuutta. Etenkin kai sinistä eli ajattelua tunnutaan vierastavan, siksi kai, että oma taso on korkealla ja elämänlaatu tärkeä. Mutta tavallaan se on harmi, sillä vaikka sininen tavallaan voi olla ikävän näköinen väri, niinajattelu kumminkin tuo hyvää elämänlaatua helposti: mietitään ja muuten selvitetään, miten elämän saisi hyvälle tolalle, elinolot hyviksi ja sosiaaliset suhteet sujuviksi, ja sitten on heti nuo ratkaisut käytettävissä japarempi elämä, eiole vuosikausien tapojen vaihtamista, kantapään kautta opettelua vaikka lukemalla saada jonkin hyvän ratkaisun käyttöönsä ja sitä myöten paremman elämän. Valkoinen eli kokonaiskuvallinen moraali on sitten vain niitä hyviä järjestelyjä, ei mikään taakka. Näin syntyvä elämänlaatu on niin hyvä, etteivät muut kulttuurit tunnu yleensä tarjoavan yhtä hyvää. Mutta koska kyseessä ovat ajatuksin ratkotut elämän tyypilliset ongelmat, niin suomalaiset ratkaisut usein sopisivat muuallekin, luulen, tai ainakin samaan ilmastton noin suunnilleen, kun elämäntahti on samantapainen.
Järjen painottamisessa on myös se hyvä puoli, että kun tehdään jokin järjestely yhteiskunnassa jotta saataisiin paremmat elinolot ihmisille, niin tyypillisesti tulee joku ulkopuolinen ja tekee joltain kantilta houkuttelevan ehdotuksen, jossa on jokin varjopuoli, joka romuttaisi hyvän järjestelyn, ja silloin voi riitelemättä, ihan vain ajatuksin kommunikoida sen, mikä on minkin asian paikka maailmassa ja miksi, miksi kukin tekee omanlaisiaan valintja. Vaapaastihan toki yleensä saa elellä tai siis saa, jollei häiritse muiden elämiä, etäistenkään.

Terveistä elämäntavoista kirjoitukseni http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

maanantai 26. syyskuuta 2016

Helsingin kaupungin nimen vaikutuksesta

Asun täällä Savonlinnassa kerrostalossa, jonka on tavannut omistaa Waterhouse Real Estate Investment Oy, mikä nimi antaa kuvan hyvästä asumisviihtyvyydestä maaseutukaupungissa ja hyvin huolletusta kiinteistöstä, mitä on ollutkin, pitkälti kai taitavien savolaisten talonmiesten ansiosta. Nyt sitten postin seassa oli kirje, että omistaja on vaihtunut Finnish Residental Holdco'ksi, joka on helsinkiläinen yritys. Siinä on aika iso ero, koska vaikka Finnish Residental on ok, niin Holdco Helsingissä viittaisi hiileen, coal, mikä on tavannut olla pahantahtoisuutta ja terrorismimaisuutta. Helsinki-nimi ei niin haittaa, kun siihen liittyen ei Helsingissä ole tapana tehdä pahaa, kulttuuri ei tue poahantekoa. Mutta hiiltä ei juuri käytetä ja niin hiileen viittaava co-tavu on tavannut siellä olla pahanteon merkki. Se kai siksi annetaan jollekin nimeksi, kun tuo on taipuvainen tekemään paljon pahaa, on vähän kuin tilannekuvausta. Helsinki-nimessä sitä ei ole, tai tavattiin tuumia, että Suomi tervehenkisenä maana sai ulkomaansuhteissaan vastaan pahantekoa niin paljon, että siihen tuskastuneena ja kyllästyneenä päätti, että sanotaan sitten ainakin rehellisesti, mikä ulkomaalaisilla on meiningin nimenä Suomessa, ja siksi se sittent uli juuri pääkaupungin nimeksi. Onhan se niin, että joka kulttuurilla on omat vahvuutensa ja jos ollaan kansainvälisiä, niin ollaan tekemisissä ihmisten kanssa, jotka eivät suomalaisen kulttuurin tukipilareita rakenna vaan laittavat ranttaliksi ja tekevät oman kulttuurinsa käytäntöjen mukaisia juttuja vain, rakentavat vain oman kulttuurinsa arvojen varaan. Mutta niin tuo Helsingin nimi on väärin päin: viittaa ulkomaalaisiin eikä suomalaisiin ja niin se antaa väärälle taholle leiman. Suomalainen olisi kai halunnut korostaa kokonaiskuvia, tervehenkisyyttä, arkijärkeä ja vapautta. Hyvä suomalainen nimi on tavannut olla Tervola, engl. kai Healthsing, että siitä tuollainen väännös voinut syntyä, jos joku ulkomaalainen on saanut sen kääntää suuren maailman kielille, suomalaiset kun olivat metsäläiskansa.

Tuosta uuden taloyhtiön nimen loppuosasta Holdco tulee mieleen kanssa hoito tai hoitokoti, mitkä eivät kummatkaan pidä paikkaansa: tämä on aika tavallinen kerrostalo, asuintalo eikä erityisesti hoitoalojen ihmisten asuttama, ja ihmiset asuvat omillaan, osaavaiset aikuiset, sairaana olisi täällä liian turvatonta vaikkakin kivempi varmaan kuin hoidossa. Että mikäköhän tuon kumman nimen oikeutus on? Hoidosta tulevat mieleeni Tervola nimen myötä tulleet vaikutelmani siitä, miten sairauksia ja vaivoja voitaisiin parantaa, olen niitä kirjoitellut blogiin jo monta http://parantamisesta.blogspot.fi - ehkä joku vanhus oppisi niiden avulla muitakin parantamaan tai ainakin huojentamaan oloa, vaan varmaan en tiedä. (Tuolla 3-osaisella blogilla on nyt ollut reilu 3 000 katselukertaa.)

Tulipostissa uuden taloyhtiön omistajan vuokramaksulappu, oli nimessä väri epätasaisesti ja luki Holico, mikä toi mileen "holy community" ja "pyhäkö?", mistä tuli mieleeni, että jos ympäristöongelmat maailmassa saadaan ratkaistuiksi, niin onko se vähän niin kuin pyhä ja toisaalta kaikille kommunikoitavaissa niin kuin koulumaiset asiat usein ovat, kaikkien omaksuttavissa, voiko koko maailma silloin elellän pyhän suuntaisella tavalla? Eikö ole niin, että vaikka pyhä kuulostaa vaikealta tavoittaa laajasti, niin suuret kysymykset hyvälle tolalle laittaessa ollaan kuitenkin jo pyhien asioiden vaalimisen tiellä, ja eikö silloin ole niin, ettei niin mieluusti lipsuta huonoon? Eheämpi maailma...

lauantai 24. syyskuuta 2016

Virtuaalitodellisuus: järjestelyiden ohjaaminen keskusteluna vulla

Savonlinnassa asuessani olen yll'ttäen oppinut asisoista, joitapääkaupunkiseudulla ei osattu mutta jotka olivat siellä projekteina, kuten vaikka mihin kaatuu ja miten korjata, kun objektiivisilla maailmankuvien ja keskustelun avulla halutaan asioita ohjata, ks. http://feelingcomputers.blogspot.fi/2015/05/virtual-world-pictures-of-world.html . Näitä oppii kai siksi, että matkailupaikkakunnalla ollaan erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, kun taas pääkaupunkiseudulla samanlaisteaan. Lisäksi taide tuo taitoja, samoin luonto ja käytännön alat ja uskonto auttaa nostamaan meininkiä alhoista ylös.

torstai 22. syyskuuta 2016

Pääkaupunkiseutulaisuuden kanssa toimeen tulemisesta

Kirjoituksestani terveistä elämäntavoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
"195. Savonlinnassa asuessani olen saanut vaikutelman, että jotkut ulkomaalaiset savonlinnalaiset uskovat ties mitä ulkomaalaisia satuja Helsingin kamaluudesta ja ottavat mieluummin ruotsalaista vaikutetta kuin ovat Helsingin kanssa missään tekemisissä. Pääkaupunki, kuten Helsinkikin, on vain paikkakunta, ei ihan täydellinen eikä kaikkien makuun juuri sopiva asuinpaikaksi, mutta samalla se on hallinnollinen keskus ja omaa siis viisautta, jota koko maassa on kaivattu ja arvostettu. Pääkaupunkien kuten muidenkin johtoajatusten, esikuvien, mallien, koulun,  yms kohdalla on tärkeää napata se, mikä niissä on hyvää ja arvokasta ja ottaa siitä vapaamuotoisesti omiin oloihinsa viisaasti sovittaen mallia tai elää sen kanssa rinnan sovussa sen kanssa, onhan se kansan valtavirtaa, koko kansan toiveita, sen isointa viisautta tavoiteltu. Mutta toisaalta ei saisi yrittää matkia orjallisesti sillä siitä saa näppylöitä tai pahempaa, voi huonosti, ei saa elintilaa, sillä kukin tarvitsee omanlaisensa elämän, oman elämänviisautensa mukaisen ja vain hyötyy mahdollisuudesta elää yhteisössä vapaasti "Elä ja anna toisten elää"-periaatteella, ollen omanlaisensa, oppia yhteisön ja sen viisaimpien ja menestyneimpien viisaudesta, kompastumatta näiden puutteisiin vaan korvaten ne omalla viisaudellaan. Aikuinen eikä yleensä lapsikaan kuin kokeeksi vain, oppiakseen muista, ihminen ei halua muuttua toisten kopioksi vaan elää omalla tavallaan ja oppia muilta sen, mikä näissä on elämänviisasta, kiehtovaa, hienoa, ongelmia ratkovaa. Esikuville johtoasemassa on kai usein tyypillistä, että ovat ratkoneet jonkin ongelman ottamalla etäisyyttä siiuhen, ja niin heidän tyylinsä siinä ei ole omakohtaisesti matkittava vaan vapaamuotoisesti opiskeltava ajatus, tiedoksi muun maailmankuvan joukkoon."

Liikuntaa?

 Kun muutin pääkaupunkiseudulta Savonlinnaan, niin liikuntaharrastukset jäivät pois. Oli kuin joku selitys olisi ollut, että musiikin lisäks...