Rikollisuuden määrästä Nätkillä

Koulussa vuosikymmeniä sitten taidettiin opettaa, että ennen sotia oli Neuvostoliitto antanut Suomelle nootin, ja niin vaikkei nyt ole niin huomannut juuri Venäjään liittyvää sodan uhkaa ilmassa aiemmin, niin tulee verrattua tilannetta Nätkillä sota-aikaan, eikä tilanne ole nyt yhtään rajumpi kuin tavallisesti, en ainakaan ole huomannut. Venäläistä ilmapiiriä on tavallista enemmän, mutta tavallisenakin iltana on voinut kuulut jostakin lähistöltä pamaus tai muutama kuin joku olisi ampunut, on joutunut varomaan ikkunoita, jos sisällä on valo eikä verhoa kyllin hyvin ikkunassa. Ja ruuat joutuu vahtimaan. Ja tuuletusilmassa on usein jokin haju kuin kaasun ja käryn väliltä, mutta se leijailee alueella kai laajemmin, vaikka tuntuu tulevan alakerran naapurista, lieneeköhän lämmityksestä? Mutta kumminkin myös tuuletus on aika usein hankalaa. Ja yöksi barrikadi ovelle. Väki vaihtuu kamalasti ja usein tuntuu teemana jotenkin olevan murhat, vaikken enää ole huomannut ihan selviä murhilta vaikuttavia tilanteita niin kokoomuslaisen ajan alkuvuosina. Turvattomuuden tunnetta tavallisesti tuovat oman rapun kävijät, etenkin jos joku puuttuvan oloinen ravaa rapussa, vaikkapa sairaanhoitajan ja ilkeän väliltä. Ja viereisessä talossa kai asuvat monimetriset käärmeet, pythoneita vai anakondia vai mitä jonkun naisen kanssa asuvat, muttei kai samassa rapussa ylimmässä kerroksessa pihan puolellla kenties asuva niin ikään omnimetrinen kiltti boa, vaikken käärmeitä osaakaan, niin tunnelma on niissä ihan eri. Ja se kun joku tuntuu muuttavan rappuun ja sitten eipysykään siinä. Tai kun pihalla lapset leikkivät murhia, mopokerholaiset tuovat mieleen muistumia parin kolmen vuoden atakaisesta jengistä, vaikkei enää ole pihalla vaikuttanut mitään sellaista olevan, ja jotkut kulkijat päiväsaikaan vaikuttavat pahaatekeviltä ja pimeän aikaa pihalla kulkee ainakin joskus viikatemiehen tai -naisen ( pretorialainen vanhempi nainen) näköisiä hahmoja, ei uskaltaisi ulos enää silloin.

Ulkomaalaiset ja savolaisten selkä

Helsingissä kun nuorempana asuin, niin siellä tunnuttiin oelttavan savolaisten olevan omatoimisia ja kyllä pärjäävän vaikka missä. Ja niin kun jollakulla oli jokin muuhun Suomeen liian rikollinen edesottamus ja kysyi, että mites sitten Savossa, käykö tällainen siellä, niin vastattiin yleensä, että voithan mennä kysymään savolaisilta, ja siitä kai ne rikolliset sitten tänne tulevat, ja varmuuden vuoksi eivät kai kysy vaan ryhtyvät rikollisiin puuhiinsa omin päin. Niin että jos joku vaikka olettaa, ettei ruotsalainen hyökkäisi suomalaisen kimppuun, niin savolaisen kimppuun ehkä kyllä kumminkin. Ja täällä Savonlinnassa asuessa kuymminkin saa vaikutelman, että Savonlinnan seudun ominaispiirre ovat kesäiset oopperajuhlat, pidetään siitä, kun on taidetta, musiikkia, kesäinen vehreä paikkakunta historiallisine museolinnoineen.Ja sitten vain on lisäksi se matkailupaikkakunnan riesa, että on paljon ulkomaalaisia. Näitäkö oopperafaneja, taidemaalareita, mökkitalkkareita yms sitten ne rikolliset saavat tappaa tai muuten riesana olla? Jos kiva ihminen muuttaa musiikin perässä, niin se on ihan eri asia kuin ritarilinnan houkuttamana. Kumminkin musiikki on kiva yhdistää hienoon ritarilinnaan. Mutta ruotsalaisia ei sitten meillytä se, ettei tänne kaivata ihan toisenlaista ruotsalaista jöötä tai ruotsalaista sodankäyntiä kulissien turvin. Ja ulkomaalaisia tuntuu olevan niin kummista maista, että tuleeko heitä juuri sielät, mikä suomalaisia eniten kiehtoo, mutta mistä ei yleensä kerrota, että miten menee, jos heitä on Suomessa tai muutenkaan kuule heistä paljoa, kuten vaikka alkuperäiskansoista toisista maanosissta vai mihin tuo mökkeilevä suomalainen oikein samaistuu, ja liian kireässä työssä tai koulussa käyvää huojentaa maininta ihmissyöjistä Savossa, muttei se tarkoita, että niistä haluttaisiin iso ongelma, haluttaisiinpahan vain kuulla, tarinoita kuin satukrijasta.

Savonlinnasta haettua ja omia kirjoituksiani

Moni jos tulee Savonlinnaan hakemaan huahdustaukoa työelämään, opintoihin tms, niin taide, luonto, omakohtaisuus ja uskonto sekä vapaa-aika ja vanhukset sellaisia usein tarjoavatkin ja ne ovat iso osa matkailupaikkakunnan viehätystä.

Omia kirjoituksiani on samalta suunnalta:
* lisää tunteidenmukaista vapaa-aikaa terveiden elämäntapojen tienoilta työtehon kasvattamisen varjolla, siis urakkapalkatun työn palkasta tinkimättä http://workandfreetime.blogspot.fi (ekan blogitekstin kirjalinkki ei ole niin outrageous)
* näin opit lahjakkuuden ja taidot kaukaiseen rakkaimpaan haaveammattiisi + kamalan monta sosiaalisen lokeron vaihdon ohjetta haavealoille päin http://nopeaoppisuus.blogspot.fi
* tautien ja vaivojen parantamisohjeyritelmiäni http://parantamisesta.blogspot.fi
* undulaatti osaa kuolla suruun http://kuolemastajasurusta.blogspot.fi/2016/02/suruun-kuolemisen-taidosta.html
* vain kiva työ kannattaa http://tienraivaajat.blogspot.fi/2017/04/vain-kiva-tyo-kannattaa.html

8.4.2017   Näitä kai myös ainakin pääkaupunkiseutulaiset kaipaisivat kirjoituksistani:
* http://puidenkaatamisesta.blogspot.fi/2017/02/mita-puitapensaita-taimia-jatetaan.html
* taito-ohjeita http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/