perjantai 30. joulukuuta 2016

Savolaiset ja rosvot muualta

Hlesingistä kun olen alunperin kotoisin, niin os joskus oli ulkomaalaisia tai ihan vain joku, joka haluasi tehdäjonkun tempauksen, joka ei pääkaupunkiseudulla ollut sallittu, niin ehkä kysyivät, että mites Saossa, voisiko sen siellä tehdä? Niin, no en tiedä, onhan savolaisilla monenlaista, rajumpaa touhua ainakin jotakin tekevät Kuopiossa, mutta tuosta en osaa sanoa, mutta voithan mennä sinne kysymään savolaisilta. Niin että jos sitten kysyvät joltakin savolaiselta, että miten Savossa suhtaudutaan murhiin, kun tekisi mieli kokeilla, niin jos tuo vastaa, että onhan täällä murhia, mene vaikka sinne ja sinne, siellä tekevät paljon murhia, niin sitten menevät sinne ja aikomuksenaan tehdä murhia, jos muutkin tekevät. Mutta yleensä tuumitaan, että savolainen on käytännönläheisempi ja osaavaiosempi ja osaa siksi pitää puolensa ja jaksaa savolaista menoa hyvin, toisin kuin pääkaupunkiseutulainen, joka on erilaisen asuinpaikan ja eri kulttuurin hyvine ja huonoine puolineen valinnut. Että siitäkö se murhien paljous?

tiistai 13. joulukuuta 2016

Mihin savonlinnalaisia tai viikonloppumaisia piirteitä tarvitaan

Viime perjantain 9.12. ja lauantain välisenä yönä oli tunnelma kuin olisi ollut paljon aaveita, ja sitten sitä vain jatkui, mutta jos rupesi joulutontuksi, niin aaveet häipyivät kauemmas. Kai se vain tarkoittaa, että joululomamatkailijat ovat jo tulleet. Mutta minne savolaisuus katosi? On kuin paikkakunnalla olisi monia, jotka eivät ymmärrä ollenkaan, mihin savonlinnalaisia asioita tarvitaan, mutta jotka tavallaan pitävät niistä. Kokeilin tässä kutoa (Laadin kutomisohjeita, kai ihan hyviä: http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html) ja Savonlinnassa se sujui oikein mallikkaasti, kun taas aiemmat kerrta pääkaupunkiseudula olivat epäonnistumisia. Käsityöt siis ainakin hyötyvät savonlinnalaisista kulttuuripiirteistä, ja käsityön tekijöitä täällä kai on paljon, etenkin kai vanhuksia.

Käsityöt ja taide, ainakin maalaaminen ja musiikin oppiminen, hyötyvät iikonloppumaisista oloista, sillä muun elämän häiritsevä häly on häivyterttävä kauemmas, ja jollei se onnistu itsestään koko elämän harmonisuuden myötä, kai ken onnistuneisuuden myötä, niin on turvauduttava samantapaisiin keinoihin kuin viikonloppunakin: ruoka häivyttää työn muistumien rippeet taka-alalle tai kokonaan pois häiritsemästä, kotona on aikaa itsele ja omaa rauhaa, uskonto voi tuoda turvaa ja omaa rauhaa, omat harrastukset positiivisia tekemisiä. Lomailuun laajemminkin pätee että samat piirteet ovat tärkeitä, ja siksi niitä kai lomamatkakaupungissa ja niin maalla, että omat harrastukset toimivat aktiviteetteina, kun muita menoja ei niin paljon ole tai kun on harrastunut jostakin omia teitään opittavasta kuten taiteet tai vaativat aiheet.

* * *

Minä olen joulua varten laittanut lähinnä ilmaisia linkkilahjojani, tosin jo pitkin vuotta: 

Iloista joulua!

* * *

15.12.2016  Samaan aikaan tuli oloon sellainen ero kuin sinisen ja punaisen maidon juojilla: sinisen maidon juoja saa oireita punaisesta maidosta, lä'hinnä kai päänsärkyä, huonoa oloa ja sokeritautia, kun taas punaisesta maidosta pitävälle ei käy mitään, saapahan vain suojaa jostakin mummolamaisesta tai uskonnollisesta. Ero on kai siinä, miten uskonnollinen arki on. Eli turistien myötä pitäisi kai joulun seudulla syödä ähemmän punaista maitoa, vehnää, mössöä, rasvaista ja enemmän vihanneksia, kalaa, riisiä yms terveellisempänä pidettyä ruokaa.

* * *

Huonompi ilmapiiri, jonka turistit tuovat mukanaan, johtuu kai siitä, että nämä ovat nuorempia, vähemmän arkijärkisiä, koulutetumpaan kulttuuriin tottuneita ja koulun, opintojen ja työn uuvuttamia sekä erilaisista oloista. Heillä on arkijärki, joka kattaa aika pienen alan, ja laajemman ympäristön he hahmottavat koulutuksensa ja median varassa sekä jotakin koulutetun tyyppistä ajattelua jäljitellen. Lisäksi heillä voi olla omaa näkemystä, joka ei ole saanut tilaa ja johon he eivät aina turvaa tai saa turvata. Huono ilmapiiri syntyy kai, kun tuota laajempaa hahmoa, siis ulkoa luettua ym sentyyppistä, pidetään heidän omana ajattelunaan. Sen sijaan pitäisi zoomata paljon lähemmäs heidän omia tuntemuksiaan, arjen perusasiuoita ja tunteita sekä vapaudenkaipuuta, niin tavoittaisi sentyyppisen ihmisen, mitä savolaiset ovat ja millaisiksi ihmiset vanhemmiten kasvavat, kuka mitenkin paljon. Mutteivät siis ole niin viisaita kuin koulutuksensa vaan pikemminkin elämänviisaita, vapauden teitä löytäviä, joiden arkiympäristössä on paljon pakkoja, esim. työ, koulutus, tuttavien määräysvalkta, huolehdittavia asioita, yms.

lauantai 3. joulukuuta 2016

Hiihtämässä

Olin tänään pitkästä aikaa hiihtämässä, ihan vähän vain ja kehoani kuunnellen. Jälkikäteen lämpimässä villaviltin alla tuli kamalan hyvä olo ja mietin, että tätäkö savonlinnalaisuus juuri kaipaa: mökkeilyn tapaista liikuntaa? http://liikuntaa.blogspot.fi/2016/12/hiihtamassa-pitkasta-aikaa.html Mutta itse asustelen kaupungissa.


1.5.2017   Tässä tuo linkin teksti ym sivulta 

kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/01/liikuntaa-vihreille.html

"Liikunta parantaa mielialaa ja tekee terveet elämäntavat helpommiksi, tuojaksaaisuutta ja elämäniisautta sekä saa elämänmuutokset sujumaan.
Vihreäöt usein pitävät hyötyliikunnasta kuten kävely ja pyöräily, joten olisikohan tästä hiihtoretkiohjeestani linkkeineen (Katso linkit!) iloa myös vihreille?


Lainaus sivultani http://eraopasaihe.blogspot.fi/2016/12/mokkeilysta-hiihtamisesta-ja.html

"
"Hiihtämässä



Olin tänään pitkästä aikaa hiihtämässä, ihan vähän vain ja kehoani kuunnellen. Jälkikäteen lämpimässä villaviltin alla tuli kamalan hyvä olo ja mietin, että tätäkö savonlinnalaisuus juuri kaipaa: mökkeilyn tapaista liikuntaa? http://liikuntaa.blogspot.fi/2016/12/hiihtamassa-pitkasta-aikaa.html Mutta itse asustelen kaupungissa."
 Tässä tuon linkin teksti:
"Hiihtämässä pitkästä aikaa
Kävin tänään hiihtämässä pitkästä aikaa. En ollut saanut aikaiseksi ja niin

ajattelin, että parempi vähän kuin ei ollenkaan. Ja niin hyävnä hetkenä lastasin

sukset sauvoineen olalle ja hiihtosaappaat jalkaan ja läksin viereisen metsikön

luo. Hiihdin sinne tänne lumen peitossa olevien lupiinien ym lomitse jaoli kovin

kaunista ja teki hyvää jaloitella. Edellisestä hiihtokerrasta oli muutama vuosi

aikaa, ja niin kuulostelin liikkeitä: mikä näin vanhempana ja viisaampana olisi

paras tapa liikkua: ei lintassa, ei kireästi vaan lämpöisesti niin kuin hyvää

tekee, välillä vauhtiin innostuen, sitten taas hellittäen, mielitekojani

kuunnellen. Ja kotiin ennen kuin ehdin väsyä ja hiihto muuttua ikävämmäksi tai

kylmä tuntua liikaa. Ulkona lumet suksista ja kotona käperryin viltina lle

kuulostelemaan kehon palautumista kuin saunan jälkeen lämmönsäätelyä, ja niin ehkä

vartin päästä venytellessäni viltin alla tuli kamalan hyvä olo ja olin tyytyväinen,

että tuli lähdettyä ja päätin että toisrtekin olisi kiva, kovin kiva." "


Opi liikunnalliset lahjat näin!   http://liikuntaa.blogspot.fi/2013/01/liikkumistapaohje.html
(http://liikuntaa.blogspot.fi/2015/06/liikunnan-innon-ja-energisyyden.html)

Palautumisesta mutta ikävä kyllä kesäaikaan kirjoitettu 
http://liikuntaa.blogspot.fi/2016/06/tavallista-isomman-rasituksen-jalkeen.html
"


Tässä ekan linkin teksti:

"

Liikunnan riemua

Tässä laatimani paljon onnellistuttava kaikille sopiva liikunnallisia lahjoja kasvattava ohje:

"Do not make plans about how to move but decide each second and each fraction of a second anew what right now feels like the best idea about where to move, how to move, in which style, in which attitude, in which mood, with how much eager interest and quickness resulting from that or relaxed awareness or emotionally motivated force,... So you change all the time, your plans change and you learn to pick each fraction of a second just the things that you like best right then to be your goalsetting right then in practice in your movements. So you feel happy and fulfilled. Be wary of boredom and habits."
http://happinesstipsblog.blogspot.fi

(Suomennosyritelmä:
"Älä tee suunnitelmia siitä, miten liikkua, vaan päätä joka sekunti tai silmänräpäys uudelleen, mikä juuri silloin tuntuu parhaalta idealta siitä, minnepäin liikkua, millä tavalla liikkua, minkätyylisesti, millä asenteella, millä tunnevireellä, kuinka paljon innokasta kiinnostusta ja sen tuomaa nopeutta tai rentoutunutta tiedostavuutta tai tunnemotivaation tuomaa voimaa,... Kokemuksesi muuttuu koko ajan, elää hetkessä ja suunnitelmasi muuttuvat sen myöltä and opit poimimaan joka sekunti ja joka silmänräpäys juuri ne asiat joita parhaimpina juuri silloin pidät, poimimaan ne tavoitteiksesi liikkumisessasi juuri sillä hetkellä. Ja niin tunnet olosi onnelliseksi ja täyttymykselliseksi. Varo kyllästymistä ja tapoja.")
Ehkä tusinan urautumattoman kokeilukerran tuoman kokemuksen myötä tämä liikkumistapaohje yleistyy elämänohjeeksi muille elämänaloille ja auttaa Sinua yltämään jatkuvasti parhaimpaasi, tai ainakin melkein. Et siis jää käytännön olosuhteittesi sanelemalle laatutasolle, vaan yllät haaveenasi olevaan tyylilajiin arjessasi.
"

Ja vikan linkin:

"

Tavallista isomman rasituksen jälkeen palautumisesta

Ei ole tullut liikuttua, koirien kanssa vain lyhyellä kävelyllä käynyt. Mietin, josko bloggaaminen auttaisi moiseen, kun ennen harrastin liikuntaa, niin mistäköhän se on kiinni? Tänään käytiin hiukan pidemmällä kävelyllä, eilen oli liian kuuma päivä ja tänään oli viileässä hyvä kävellä.

Tavalista isomman rasituksen jälkeen palautumisesta tällainen:

Kroppa lämpöisenä ja pehmoisen palleroisella hyvältä tuntuvalla tavalla kuin sohvassa mukavasti
Energiavarantojen palauttamiseen terveellistä ruokaa vähän kuin lauantaisin
Kuunneltava lihaksia ja jäseniä ja kropan asentoa: miten rasitus vahvistaa niitä ja hyvä ryhti, jota ne hakevat, tuo kehon eri osille hyvää tilaa ja tukea viereisiltä osilta, terveyttä ja vahvuutta tulevan varalle; varattava keholle ja mielelle aikaa ja rauhaa tähän samaan tapaan kuin kehon lämpötilaa kuuntelee saunan jälkeen eli on hetki tuota varten ja muulta osin voi olla rauhallisen tunnelmoiva, hetkisen ehkä pienemmän piirin huomiolla, jotta olisi vastaisuudessa jaksavaisempi ja levänneempi, mutta siis ihan vain sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta, mitä kroppa ja olo kaipaa

Jos on liikarasituksesta levoton olo, niin on hyvä olla välilläliikkeellä sen, mikä tuntuu hyvältä, mitä kaipaa kroppa ja mieli, oli se sitten kaksi sekuntia tai muutama minuutti, ja sitten taas levätä, kun siltä tuntuu.
* * *
(Toisessa blogissani olen maininnut lihakset maitohapoilla: kohta 210. sivulla http://parantamisesta.blogspot.fi/2016/03/taman-blogin-jatko-osan-kohdat-201-300.html .
Liikuntaan liittyvien vaivojen parantamisesta lista saman blogin kohdista samalla sivulla kohta A234.)
"

* * *
5.2.2017  Ulkoilusta pakkasella ja viileällä tuli mieleeni, että eikö venälisillä ja koululaisilla ole ihan hyvää pakkasulkoilun osaamista, mutta liian teoreettisesta vinkkelistä, jotta tulisi siitä tosi hyvä olo jälkikäteen. Hyvä olo kai vaatii, että on vaihtelevansuuruista fyysistä rasitusta polveilevasti ja ett jäkikäteen jää kuulostelemaan palautumista sekä lämmönsäätelyä kuin saunan jälkeen, jotenkin viihtyisästi ja kehonsa ja jaksavaisuutensa tarpeita kuunnellen sekä lomapäivän tapaan omarytmisesti.
Maiseman kauneus ja näköaistivoittoisuus yhdistyneenä tunnelmatajuun tuo liikunnallisuudelle paremman vireen kuin pelkkä näköaistivoittoisuus.
Mutta tätä vain mietin, kun viime aikoina olen vain koiria ulkoiluttanut, tavallisia lenkkejä.

* * *

28.2.2017
Palautuminen ja viisastuminen
Tavallista isomman rasituksen ja ylipäätään liikunnan jälkeinen palautuminen tuo hyvän olon ja on hyväksi kropalle ja mielelle.
Liikunnan jälkeen palautuminen voi viisastuttaa saman tapaisesti kuin aamukohmelo (ks. kirjoitukseni terveistä elämäntavoista blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi), jos vain liikkeet ovta koko kropassa isoimman osan ajasta vapaasti, niin kuin kropasta ja mielestä kulloinkin hyvältä tuntuu, eikä lähes koko ajan käpertyen tai ihan limppuna.
Liikunnan tyypistä on tarkoitus ajatella, että sain tämän tyypin liikuntaa nyt mutta aion pitää liikkumismahdollisuuteni laajoina, nytkin palautuessani. Liikkeitä ei siis ole tarkoitus urauttaa siihen, minkä tyypin fyysistä rasitusta yleensä kohtaa.
On tarpeen antaa kehon löytää hyvä asento kullekin osalleen, sen ympäristölle myös ja kaikille kehon osille hyvät liikkumismahdollisuudet eri suuntiin, vaikkakin isolta osin nyt vasta aikeina, ja hyvä ryhti kullekin osalle, ja ryhdin on annettava elää hetkestä toiseen ja tuoda hyvä rehti reipas tapa elää, joustava askel ja paljon vapautuneita voimia ja tuoretta mieltä.

Hengellisten ihmisten ei pitäisi yrittää liikkua yhdessä kaikkien kanssa, sillä osa ihmisistä ei halua ollenkaan liikkua vaan laittaa kaikin keinoin hanttiin muidenkin liikkumiselle ja istuisi itse mieluummin pyörätuolissa, lukisi ja muut passaisivat, kone kuljettaisi eikä ihmisen tarviotsisi nähdä vaivaa."

1.5.2017   Liikunnassa on väliä kipaisevalla, tunteidenmukaisella kunkinhetkisiä mielitekoja ja omaa luonnollista tyylilajia seuraavalla tyylillä, tekemisentavalla, tahdilla, rytmityksellä.
Liikunnassa on paljon iloa tervehenkisyydestä ja se tuo liikunnasta paljon lisää tervehenkistä hyvää oloa. Tervehenkisyydestä sitä sun tätä pitkässä listassani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

* * *

28.2.2017
Palautuminen ja viisastuminen
Tavallista isomman rasituksen ja ylipäätään liikunnan jälkeinen palautuminen tuo

hyvän olon ja on hyväksi kropalle ja mielelle, ks.

kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/01/liikuntaa-vihreille.html
Liikunnan jälkeen palautuminen voi viisastuttaa saman tapaisesti kuin aamukohmelo

(ks. kirjoitukseni terveistä elämäntavoista blogissani

http://opisuomalaisuus.blogspot.fi http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html), jos vain liikkeet ovta koko kropassa isoimman

osan ajasta vapaasti, niin kuin kropasta ja mielestä kulloinkin hyvältä tuntuu,

eikä lähes koko ajan käpertyen tai ihan limppuna.
Liikunnan tyypistä on tarkoitus ajatella, että sain tämän tyypin liikuntaa nyt

mutta aion pitää liikkumismahdollisuuteni laajoina, nytkin palautuessani. Liikkeitä

ei siis ole tarkoitus urauttaa siihen, minkä tyypin fyysistä rasitusta yleensä

kohtaa.
On tarpeen antaa kehon löytää hyvä asento kullekin osalleen, sen ympäristölle myös

ja kaikille kehon osille hyvät liikkumismahdollisuudet eri suuntiin, vaikkakin

isolta osin nyt vasta aikeina, ja hyvä ryhti kullekin osalle, ja ryhdin on

annettava elää hetkestä toiseen ja tuoda hyvä rehti reipas tapa elää, joustava

askel ja paljon vapautuneita voimia ja tuoretta mieltä.

Hengellisten ihmisten ei pitäisi yrittää liikkua yhdessä kaikkien kanssa, sillä osa

ihmisistä ei halua ollenkaan liikkua vaan laittaa kaikin keinoin hanttiin muidenkin

liikkumiselle ja istuisi itse mieluummin pyörätuolissa, lukisi ja muut passaisivat,

kone kuljettaisi eikä ihmisen tarviotsisi nähdä vaivaa.

torstai 24. marraskuuta 2016

Rikollisuuden vähentämisestä

Luulen, että Savonlinnassa väki on ihan hyvin kyllin taitavaa ja hyvällä ymmärryksell' varustettua, jottei ongelmia olisi. Mutta kovin taitavien tapaan savonlinnalaiset kai keskittyvät korjaamaan yhden asian kerrallaan, jolloin näkemys kokonaisuudesta katoaa tai häipyy taka-alalle tai on eri tyylilajilla kuin tavallisesti ihan vain yhteisössä elellessä. Eli korjaisiko rikollisuuden suurimmaksi osaksi pois, jos joka tekonsa, tekemisen tuokionsa, aatoksensa tms vaikuttavan kimpaleen perään heti muodostaisi kuvan yhteiskunnasta laajemmin (tuo ajateltu aihe tai tehty teko mukaanlukien) ja siitä, miten siinä hyvin elellä, esim. toivoisi hyvää maisemakuvaa katsahtaessaan, jolloin tekemisissä olevat tai tavoista ja taidoista mallia ottavat myös muodostaisivat maisemakuvan ja kuvan siitä, miten maisemassa ihmiset ym hyvin elellä ja toivoisivat hyvää. Niin ehkä se olisi se, mitä tarvitaan, vaikkei iso teko olisikaan.
(Maiseman ihmiset saa sopimaan hyvin yhteen periaatteella Elämänmyönteisen itsekäs saa olla muttei puuttua muiden elämään muuten kuin reilusti. + tervehenkisyys, ks. esim. blogini http://opisuomalaisuus.blogspoty.fi)

Mitä savolaisilta halutaan oppia

Luulan, että savolaisilta halutaan oppia käytännön taitoja vanhanajan tapaan http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html

ja miten tehdä jotenkin rauhaisan vapaa-ajan oloinen kodistaan, mökistään yms http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/10/uskonnollisuudesta-ja.html ja Itä-Savo-lehti sekä
http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/03/natkilaisyydesta-ja-savonlinnalaisuudes.html

ja miten elää turvallisesti mökillä, mutta se lienee hallinnnon taitoja eli pääkaupunkiseudun: mitent ulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja miten varautua hankalampiern ihmisten varalta.

Lisäksi Suomen ilmaston taitamista: http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html

perjantai 18. marraskuuta 2016

Savonlinnan laajenemisesta itään

Nojamaalla kai on kauppakeskittymäosin siksi, että on ajateltu kaupunkia voitavan laajentaa itään päin. Mutta toisaalta Nojamaan isossa Prismassa käy kai väkeä kaupungin länsipuolelta, joten matka ei tunnu olevan este.
Nätkillä asuessani olen saanut sen vaikutelman, että Nätkille mielellään muuttavia olisi enemmän kuin tilaa on, jolloin olisi ehkö mielekästä jatkaa Nätkiä itään Moinsalmentien vartta pitkin, kun Nätki on tavalaan tenhoava, omaleimainen ja hyvin viihtyvä. Kerimäki sen sijaan ei houkuttele yhtä paljon, joten ei kai Kerimäen tien varsikaan, vaan asutus laajenisi itään omien teidensä varsilla, jo hyvin toimivista kulttuurillisista keskuksista ympäristöön.
Savonlinnan viehätys on maalaismaisuudessaja Olavinlinnassa, ym. Siksi on tärkeää, ettei rakenneta täyteen vaan jätetään puistoja, viheralueita, omakotitaloalueita, kenties maatiloja, pieniä kyliä yms, vaikka rakennettaisiin laajempaa kaupunkia ja kerrostaloryppäitä. Ja Olavinlinna tarvitsee keskusasemansa, sehän on yksi iso vetonaula. Siksi en tajua, miksi osa kaupoista muuttaisi pois keskustasta. Bussilinjoja hyvin toimivalla tavalla pitäisi kai luvata laajentaa sitä mukaa, kun asutus leviää, jos leviää. nätkiltä voisi ehkä ajaa Kyrönniemen kautta Prismalle?

 Nämä kerrostalot tässä, missä asun, Nätkillä ovat ainakin selvästi matalampia kuin puusto niin, etteivät niin pilaa omakotitalojen ympäristön maisemien vehreyttä. Ja ihan kerrostalojen vieressä ei ole montaa omakotitaloa, onkohan yksi vain. Kerrostaloissa ja omakotitaloissa tuntuu olevan hyvä tunnelma, mutta osassa rivitaloja ei, vaikkaon isot pihat niillä. Kai paritalomaisemmissa on hyä tunnelma mutta karun niuhon näköisissä ei. Ehkä niillä pitäisi olla etupihalla omakotitaloista tuttuja tavallisia puita ja pensaita, esim. syreeni?
Nätkillä on kirkko, ja hautausmaa.
Talonmiehet ovat tavanneet olla eteviä, millä on väliä ainakin, jos väki muuttaa muualta Savonlinnaan. Talonmies on luonut osan paikan hengestä, mikä lienee hiukan hotellimainen tai vanhusmainen, osaavaisen tekemä palveluammatin työ.
Muualta muuttava ei osasi edes esittää toivomuksia savonlinnalaistyylisestä asunnosta japaljon vähemmän rakentaa sellaisen itse. Siksi talojen uudella alueella pitäisi kai olla savonlinnalaisen osaamisen mukaan rakennettuja, koska savonlinnalaiset rakennusmiehet ovat vaikuttaneet kovin taitavilta, ym mitä nyt asuinalueita rakentaessa tarvitaankaan suunnittelua ym.
Tässä, missä asun, on vetonauloina kaksi kauppaa, posti, lastentarha, baari ja kirkko sekä bussipysäkki ja toki vehreää ja ranta lähellä.

Mutta nätkiläiset ovat aika järeitä, hyväntahtoisia mutta varuillaan koko ajan ja elämän rytmit vikkeliä niin, ettei aina ole rytmissä muun yhteiskunnan kanssa, luulen. Taiteille edullista mutta kärsii kommunikaatiokatskoksesta. Mummolamaista. Niin että onkohan Nätkille muuttaa aikova väki yhtä rajun menon kestävää, yhtä fiksua?
Jokainen kaupunginosa on omanlaisensa. Pitäisi kö olla jokin tilaus tietyntyyppiselle kaupunginosalle, jotta kaupunki voisi yhden kaupunginosan verran laajeta? Ja sen pitäisi olla savonlinnalaisen tyyppinen eikä ihan vain joku teema vaan. Käsityöt? Luonto? Ratsastus?
Kysyykö itäpuolen valttina ollut leppoisa tyyli nostosillan yli kulkevia päivittäisiä reittejä?

Nätkin ja kai myös Kyrönniemen viihtyisyyttä lisää se, että Nätkin ja Kyrönniemen välissä on pitkälti (kartanmukaan 2km) vain puita ja rakennuksia, joissa ei asuta, ja ympärisössä muillakin puolin kai metsää (ja hautausmaa). Pitäisikö uusien kaupunginosien, jos niitä rakennetaan, olla samalla tavoin oma alueensa, esim. parin kolmen kilometrin metsävyöhykkeen takana, missä bussi vain kävisi, ei olisi jatkuvaa rakennuskantaa, vaan maalaismaista, oma rauha, omantyylisensä saisi olla, eikä tulevaisuudessakaan rakennettaiusi täyteen tai menetettäisiin paikkakunnan ominaisluonne, joka sen vetonaula on.

Menettääkö Enonkosken tie maalaismaisen tunnelmansa, jos sen viereen rakentaa? Nyt se tuo maaseudun lähelle kaupunkia. Sen sijaan Kerimäen tie ei kai menettäisi tunnelmaansa, jos sen varrelle rakentaisi.

* * *
27.1.2017   Voiko itään päin laajentamisen syynä olla, että Olavinlinna näyttää aiheuttavan murhia? Onko murhia vielä enemmän keskikaupungilla? Se olisi jo kamalan paljon murhia. Muttei puolustuslinnan tulisi tappaa oman kaupungin asukkaita eikä näiden ystävällisiä vierailijoita. Vanhan ajan suomalaisten rakennustaidoista minulla on se käsitys, että olisivat tahallaan rakentaneet ne piirteet, jotka linnan vaikutukseksi tulivat. Eli tuhoutuiko Olavinlinna esim. toisessa maailmansodassa? Rakensivatko se uudestaan jotkut ulkomaalaiset tai näyttelijät, siksi kun osasivat ja oli hieno linna? Siitä voisi tulla tuhoisa vaikutus paikallisille. Toisaalta voiko sellainen vaikutus olla oopperalla: on lavasteet, näytelmä, tarinan aiheena usein murhia ja kulttuurivaikute ulkomailta, missä enemmän murhia kuuluu kulttuuriperintöön. Toisaalta ooppera linnassa on kiva, mahtava, kai parhaita keksittyjä linna käytttapoja.

Savonlinnassa kivasti pidettyjä kauppoja

Saonlinnan Tokmanni muutti keskustasta Nojamaalle, toiottaasti eipysyvästi. Katselin heidän mainostaan ja mietin, miten alikoima ja tyyli muuttuat kauppapaikan aihdoksen myötä, mutta sitten huomasin saman mainoksen olean koko maahan, Tokmanni-ketjun mainos. Mutta ehkä osa tuotteista on myymäläkohtaisia ja teárjoukset ain yhteisiä. Sitä aan olen ihmetellyt, kun Savonlinnan kaupat aikuttaat kivasti pidetyiltä, niin onko se jokin taito, jota ketjun muiden etäisempien paikkakuntien kaupoilla ei ole? Ja onko se jokin tietoinen tieto-taito vai paikkakuntalaisuuden seurausta?
Savonlinnaan tulee paljon matkailijoita: mökkeilijöitä ja kesälomalaisia. Heille pohditaan tietenkin, että mitä he haluaisivat ostaa, ja moni taara tai ruoka on tavallinen tarkoitukseensa hyvä ja mökkeilymäisen mukava. Pohditaanko jossakin muualla, mitä tyyppiä paikkakunnan ihmiset ovat sen sijaan että pohdittaisiin, mitä väki haluaa ostaa?
Savonlinnassa tehdään kai paljon käsitöitä, joten väki katsoo herkemmin käsityöläisen vinkkelistä ostamiaan esineitä, ja tunnistaa silloin kai paremmin, miten ne on ajateltu käyttäjilleen sopiviksi ja mitä käsityöläinen on ammatissaan tavoitellut: mm sopivuutta eri ikäisille, eri ammattien ihmisille, eri elämäntilanteisiin, naisilleja miehille jne ja sitä että opettaisivat jotakin elämästä, mitä nämä haluavat oppia ja mitä vanhempi väki osaa opettaa. http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/11/suhteesta-tavaroihin.html
Savonlinnassa on painotus käytännön aloilla, jolloin ammattitaidon laatuvaatimuksiin tulee eri asioita kuin akateemisilla tai koulupohjalta. Ei ole montaa rientoa ja iltaisin vaikuttaa vaaralliselta liikkua, niin ollaan paljon kotona ja opitaan omalta pohjalta, mm taiteiden ja uskonnon sekä mökkeilyn taitojen tuella, taitavammiksi käytännön asioissa. Kaupan sisäänostajalla näitä olisi mm se, että on käyttänyt joitakin tuotteita niin, että on touchi siihen, millainen on hyvä tavara siihen tarkoitukseen ja mitä rahalla kannattaa ostaa ja mikä taas on tarpeettoman kallista. Kai siis paljon elämänkokemusta ja taitoja omaava vanhus sisäänostajana. Ja kommunikoida tuotteiden käyttötavat myyjille kunnolla, luulen. http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html
Savonlinnan suurtapahtuma ovat kesäiset oopperajuhlat, mikä luo taiteiden harrastamiselle edullista ympäristöä, ja jos kauppa on joka kohden täydellinen ja tarpeellinen, käytännössä mukava ja hyvin toimiva, niin kai se silloin on parempi kauppana. Luonto, Itä-Savo-lehti, oopperaharrastineisuus & taiteet, uskonto, vanhempi väki, lomailun haaveenomaisuus, tavarat matkamuistoina ja elämän kohokohtein merkitys matkailulle tuovat painotusta korkeampaan laatuun päin, sekä ostajille että kauppojen henkilökunnalle.

(25.12.2016   Kirjoitin ostoksissa onnistumisesta http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/11/ostoksissa-onnistumisesta.html mutta lieneeköhän tämä nyt sama kuin tuo aiempi linkki.)

* * *

23.3.2017   Tuotteiden valmistajille tarpeellisten lahjojen ja taitojen oppimisesta jotakin blogissani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi

15.7.2017   Savonlinnan kaupoilta oppimisesta jotakin http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2017/07/savonlinnan-kaupoilta-oppimisesta.html 

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Telkku-uutiset ja huono elämä

Luulen, ettei Savonlinnassa, ainakaan Nätkin kaupunginosassa, missä asun, oikein katsota telkun iltauutisia, ainakaan Ylen, kun Yhdysvaltain vaaleistakin näyttivät kadullakulkijat kuulleen vasta seuraavana päivänä, kun uutinen ehti paikallislehteen Itä-Savoon.
Olen kirjoittanut blogia http://nopeaoppisuus.blogspot.fi siitä, miten päästä haaveammattiinsa ja päällimmäiseksi on jäänyt mieleen, että taipumus jumiutua väärälle alalle on mystisen suuri, selittämätön. Mutta onko se Ylen tv:n iltauutisten uutoistelukijain tyylinen? Onko vika siinä, että nuoret on opetettu katsomaan tv:n iltauutiset vakavalla mielellä? Ja siitä sittent ulee työelämäkäsitys, joka on paikoilleen jumiutumista ja pieleen menneiden mielipiteiden kuuntelua, komenteluun alistumista juuri silloin, kun komentelija on epäviisas. Omille urilleen löytävän tyyli on elämänmakuinen ja mm tunteva, tyytyväinen. Iltauutistent yyli on ulkokohtaisen kaavan vakavasti ottanut, kuin aivan väärillä teillään elämässä oleva. Onko Savonlinnan mummolamaisuus ja vapaa-aikamaisuus osin kiinni siitä, ettei katso mallia ottaen iltauutisia?
Luulen,e ttei telkkua täällä katsota muutenkaan kovin paljoa, sillä telkun tyyli on erilainen kuin paikallinen tyyli. Mökkeillessä se kai onkin mahdotonta mutta kuunnellaan radiota. Telkussa törmää usein näyttelijöihin ja näyttelijät eivät ole onnellisia, korkeintaan syövät hyvin, mutteivät sen onnellisempia, usein eivät löydä itselleen sopivaa heilaakaan vaan tyytyvät toiselle sopivaan, ja aineisiin. Radio sen sijaan on usein elämässä taustalla, esim. töissä ja autoa ajaessa, ja niin sille asetetut vaatimukset ovat toiset, enemmän elämänmakuisuutta ja hyvää elämää tuovat, mm sään ja tapahtumien kanssa elvät ja musiikkia toivotaan paljon, minkä pitää olla autolla-ajoon ja työntekoon sopivaa, samalla vapaa-ajalle hyvä.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Elämänviisauden määrästä

Jos nyt ajattelee sitä, mikä on helsinkiläisen elämänviisauden määrä verrattuna savonlinnalaiseen, niin kyllä helsinkiläisen on paljon suurempi. Savonlinnassa käy usein niin, että kylläinen vatsa korvaa maailmasuhteen eheyden puutteen, mm ihmissuhteiden kompastelut, tai sitten ollaan pottuuntuneita vaarallisuuteen asti ja kotiin eristäytyväisiä, mikä katkoo elämänmahdollisuuksia. Helsinkiläinen sen sijaan löytää harmonian elämän keskeltä, ihmissuhteet sujuvat kauniisti "Elä ja anna toisten elää" -säännön mukaisesti, on kaunista ja perusvire on hyvä olo ja kaikkien vapaus on suuri ja vastuuntunto useimmiten myös. Jos vaikka huonollakin säällä kulkee ulkona, niin maisema ikään kuin sädehtii vesipisaroineen kaikkineen ja on tunnelmallista, ihmiset toimeliaita ja hyvää toivovia, rakentavasti yhteen pelaavia. Savonlinnassa kai menetetään tuo siksi, että sallitaan ammattialsilta pahantekoa ja osaamattomuutta sen sijaan, että luokiteltaisiin kukin sentasoiseksi kuin on ja otettaisiin viralta ne, jotka käyttävät ammattiaan väärin, esim. heikompiaan kohtaan.  Savonlinnalainen on usein ruotsalaiseen tapaan ottanut kaavan yhteiskunnan säännöksi eikä sen henkeä oiekutusta velvoitteeksi siitä, mitä vaatimuksia piti kunkin koko ajan täyttää esim. jossakin ammatissa ja vastaavasti, mhin kyllä on oikeus, vaikkei sitä koulukirjoissa niin omakohtaisen näkemyksellisesti lähestytty. Oli Ruotsi eli ei, niin suomalaiset viisaudet ovat tärkeitä opetella ja noudattaa aina kaikessa kunnolla!

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Kuvia Savonlinnasta

* * *
Kuvia Savonlinnan kaupungista:

 keskustaa, Olavinlinnan tienoo
 Nätkin kaupunginosa, lastentarhan pihaa tässä ihan vieressä
 Pihlajaniemen kaupungiosaa, tallit esteratsastuskisan aikaan
 höyrylaivoja satamassa torin reunalla
Olavinlinna

* * *

13.3.2017
Vuodenaikakirjoituksessani kuvituksen kuvat ovat Nätkin kaupunginosasta http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html
Sen englanninkielisessä käännöksessä on alussa muutama kuva lisää http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html  . 

Taiteet vai kaikki osaaminen

Yleensä, jos johonkin ihan taitavaan suomalaiseen porukkaan tai porukan korvikkeeksi on tullut ulkomaalaisia, joilla tyypillisesti ei ole kyllin korkea taitotaso, niin ehdotetaan, että taitotasossa perässä pysymiseksi huolehtisivat, että syövät kylliksi ja että elävät kyllin mukavasti kuin suomalainen "Elä ja anna toisten elää"-ohje antaa luvan, ja harrastaisiat taiteita ja uskontoa, niin siitä taidot nousisivat, psytyisivät pysymään kärryillä selkeissä suomalaisissa opeissa. Mutteivät nuo avut ole koko juttu vaan pitäisi myös opiskella niitä suomalaisia taitoja, mm tervettä järkeä, yhteiskunnan toimintaa, vastuuntuntoa ja tervehenkisyyttä sekä terveitä elämäntapoja ja liikkua luonnossakin, esim. puistossa tai metsikössä luontoa ihaillen.
Savonlinnassa meininki vaikuttaa siltä kuin olisi vain ulkomaalaisia ja vain näitä ohjeita noudatettu, oppimisen avuksi tarkoitettuja asioita vaalittu, muttei opiskeltu tervettä järkeä ym suomalaista ollenkaan vaan yritetty korvata ne ruotsalaisuudella tms, mikä ei tietenkään tue elämää yhtä hyvin kuin suomalainen kulttuuri, voipahan haitakin paljon esim. romuttamalla "Elä ja anna toisten elää"(iytsekäs saa olla muttei puuttua toisten elämään - mmuten kuin reilusti estääkseen näitä epäreilusti haittaamasta muiden elämää) -tyypin ohjeen tuomaa toimivuutta ja meiningin tervehenkisyyttä, minkä varassa tulevaisuus ja elämän onni ovat.
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi

Elämänsisällöstä ja elämänlaadusta

"125. Esikuvista ja taidoista mallia ottaessa, ollessa sosiaalinen ja keskustellessa toinen mainitsee yleensä vain yksittäisiä asioita ja asioiden puolia muodollisemmalla etäisyyttä olettavalla tyylillä. Ei ole hyvä ottaa noita asioita liian lähelle, vaikka olisi kovin motivoitunut oppimaan niistä tai ymmärtämään täydesti, sillä ne eivät ole lähietäisyydelle tarkoitettuja vaan etäämmäs tarkoitettuja. Lisäksi ne eivät ole koko asia, eivät koko viesti, vaan sinun oletetaan elävän elämääsi tervehenkisesti ja mitä siinä koet ja havaitset, on osa sitä maisemakuvaa, johon he viittaavat. Esim. tunteikas kappale ei ole vain yhtä tunnetta kuvaava vaan joidenkin aikojen elämänmeininkiä, usein sen yleiskuvaa, isointa virtaa pääpiirteissään, eli olettaa sinun elämänkokemuksesi osaksi laulumielikuvaasi ja sitä, miten tuollaisten tunteiden kanssa elät, esim. 1/5 laulua ja 4/5 arkea kokemuksellisessa rikkaudessaan. Vastaavasti taidot yleensä vaativat oman arkijärkesi ja tervehenkisen elämäntapasi perusvirran tuekseen."
 http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

"193. Yli yksilön koordinaatiokyvyn menevä tehtävä käy näköaistivoittoisesti eikä yksilö saa tilaa elämälleen kummemmin kuin koulutehtäviä tai pakollista työtä tehdessä. Sen sijaan koordinaatiokyvyltä sopivan tasoisessa tehtävässä yksilö tuntee saavansa käyttää sosiaalista silmäänsä ja tilaa itselleen yksilönä, omalle persoonallisuudelleen, tunteilleen ja näkemykselleen, omille tekemisentavoilleen ja toiveilleen, tervehenkiselle elämälle. Koordinaatiokyvyltä liian kömpelö tehtävä puolestaan vaikuttaa liian palikkamalliselta ja turhan kaavamaiselta, vähän kuin vankila.
Samoin koulutehtäviä tms työmäisiä tehtäviä tehdessä käy liikaa tsemppaavan omalle elämälle kituliaasti, sopivantasoisessa tehtävässä olijalle hyvin ja liian alhaisen tason tehtävässä kuin oksat katkottaisiin pensaalta."
  http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

lauantai 22. lokakuuta 2016

Ison murhamäärän syistä näin kauempaa katsellen

Savonlinnassa on vaikuttanut olevan suuri määrä murhia, mikä pääkaupunkiseutulaiselta taustalta katsoen hämmästyttää. Yleesnä kai murhiin on syynä joko elämäntaitojen puu te ja yhteiskunnassa elämisen taitojen puute itsellä tai murhattavilla tai sitten jokin suuri epäkohta, joka vaatii korjaamista kuten vauikka koulu tai sairaanhoito pielessä. Ja toki myös maanpuolustus.

Noista elämäntaidon puutteista tavallisimmat ovat ulkomaalaistaustaisia vaivaavat ilmasto-osaamisen puuttuminen ja terveuiden elämäntapojen puuttuminen. Yhteiskunnassa elämisen taitoja tarvittaisiin ainakin terve järki, kannattavuusperusteinen moraali ja "Elä ja anna toisten elää" vähän kaikkeen sovellettuina. Noista olen kirjoittanut pitkästi blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi .

Esim. pitkään ulkoillessa, etenkin talvella, jäähtyy koko kroppa, mitä estäisivät lämpimämmät vaatteet pitkään ulkoillessa, esim. lämpöhousut, ja lämmittely ei oikein käy ruuan ja juoman voimin, vaan oikea lämmittelytapa on kylmettyneen saunoa pitkään löylyssä ollen ja lisäksi juoda kuumaa  ja syödä lihapiirakka tms aika tuhtia jo aiemman energiavajeen korjaamiseksi.
Joskus kai ulkomaalaisille, ehkä etenkin Lapissa, tulee olo, että taritsee murhata tai verta, mikä johtunee antiseptisyydestä, mihin ohjeita lämmittelyohjeissa tuossa samassa blogissa:
"41. Talvella marraskuusta maaliskuuhun on lähes antiseptistä, niin vähän pöpöjä missään, koska pöpöt eivät lisäänny kylmässä. Jos tunnet kaipaavasi lisää pöpöjä, niin jos pystyt pitämään ihosi ja vaatteesi sisäosat lämpiminä, niin niissä on paljon enemmän pöpöjä kuin kylminä. Myös lämpimässä vesijohtovedessä on pöpöjä, joten käsien pesu hitaasti lämpimällä vedellä auttaa jonkin verran. Jos kotonasi on jokin lämpimämpi huone, jossa on jotakin edes vähä n likaista, niin siellä on hiukan enemmän pöpöjä. Lämmin ruoka usein tuo hiukan pöpöjä, samoin kai lihaliemi yms. Saunassa on kuuma ja kostea, joten kun lämpenee saunassa oikein kunnolla ja varjelee kehoaan viilenemästä pinnaltakaan saunan jälkeen, niin on joksikin aikaa kylliksi pöpöjä. Kun liikkuu reippaasti urheillen, hikoaa ja tulee pöpöisemmäksi. Suomalainen yleensä selviää näin vähillä pöpöillä, mutta lämpimistä maista tulleet saattavat kaivata pöpöjä. Lemmikkieläimet tuovat pöpöjä nuolemalla, läähättämällä yms. Uudemmissa taloissa on usein lämmin kylpyhuone, jossa lämmin suihku tuo jonkin verran pöpöjä koko kehoon, jos kuivaat kunnolla ja laitat heti lämpöiset vaatteet niin, ettei iho ehdi viiletä. Suomalaiset saattavat siivota esim. kerran viikossa eikä päivittäin asunnon tip top kuten tropiikissa kai on tapana, mikä kai tekee sen, että pöpöjä kumminkin on jonkin verran. Myös tiskit saattavat jäädä lojumaan pesemättöminä tunneiksi tai jopa päiviksi, jos laiska on. Seuranpito lämpimissä sisätiloissa ruuan kera esim. tunnin tai pidempään kerralla tuo yleensä pöpöjä huoneessaolijoille. Lämpöisen ihmisen lähellä istuminen voi tuoda pöpöjä. Pöpöjen puutteesta kai yleensä kärsivät ne, joiden iho ja keho ihon alla on tavallisesti viileä, jopa kylmä, mihin auttaisi urheilullisuus ja lihoaminen normaalipainoiseksi tai vähän yli sekä lyhyemmät välit lämpimillä aterioilla, jotka kai saisivat olla vastaavasti pienempiä, ja tuulettaminen isosta ikkunasta kerralla paljon eikä lähes jatkuvasti vähän ikkunanraosta niin, ettei heidän asuntonsa olisi sen viileämpi kuin muidenkaan, ja oleskelisivat lämpimässä kohden asuntoa paksun villaviltin sisällä eikä ikkunan luona viileässä. Suomalaiset myös yrittävät selvitä siivouksista ilman pesuaineita, pelkällä vedellä ja korkeintaan Fairy-astianpesuaineella, jota ei pidetä niin vaarallisena, sillä ydympiä pesuaineita pelätään ja niitä, jotka puhdistusainein pitävät kotinsa lähes antiseptisena, pidetään kovin epäviisaina, epäterveellisesti elävinä ja elämänviisaudeltaan puutteellisena. Mutta suihkussa käydessä käytetään shampoota ja joskus saippuaa, ja pyykit pestään pyykinpesuaineella. Kädet ja iho pestään mieluummin pelkällä vedellä, kuivataan heti, jottei vesi ehdi jäähtyä, ja aivan heti kuivalla pyyhkeellä kuivattuaan ihon ollessa vielä kosteahko ja lämmin laitetaan lämpimät puhtaat kuivat vaatteet päälle, niin iho pysyy lämpimänä ja aavistuksen kosteana vaatteiden sisällä. Kuivassa talvi-ilmassa rutikuivaksi kuivunut iho ei kai ole niin terveen pöpöinen eikä iholla viilennyt vesi myöskään. Haitallisina vältettäviä ovat viemärin, vessanpytyn, roskiksen ja tiskirätin pöpöt. Sen sijaan tavalliset tiskit voi pestä paljain käsin.
Ihon ja raajojen tulisi siis olla ihan lämpimät, mikä tarkoittaa, että olisi jatkuvasti käytettävä niin lämpimiä vaatteita, että pohtii pikemminkin hikoilemista kuin viileyttä, eli jatkuvasti puhdas kuiva paksu villapaita yllä ja ulkomaalaisilla kai lämpöhousut ja villasukat tottakai.
Suomen oloissa terve pöpökanta iholla vaatii, että kesällä ainakin kerran tai pari, mieluummin useamminkin käy järvessä uimassa ja kävelee nurmikolla paljain jaloin sekä lojuu heinikossa tai nurmikolla, mieluummin jo aika alkukesästä. 
Jos on liian pöpötön olo niin, että se häiritsee, niin pitäisi pitää keho ihon pinnan alta muutaman sentin verran ihan terveen lämpimänä kokoajan, melkein niin, että siltä osin hikoilee, niin se kai auttaa pöpöttömään oloon. Pue esim. paksumpi villapaita, liiku rehkien ja syö vaikka makkaravoileipä, pysyttele liikkeellä, juo ehkä muutama kupillinen kuumaa.
42. Kun tuuletat muulloin kuin kesällä, älä mene ihan ikkunaan kuin korkeintaan haistelemaan ilmaa, jolla on oma säästä kertova tuoksunsa. Kylmä ilma viilentää pian etkä ole talvivaatteissa. Myös jos kaipaat pöpöjä, niin ne kuolevat ulkoa tulevaan kylmään ilmaan. Varmista sen sijaan, että sinulla on lämpimät villasukat jalassasi, ota viltti jalkojesi ympärille ja mene kauemmas ikkunasta odottamaan, että ehtii tuulettua kylliksi. Sitten ikkuna kokonaan kiinni ja lämpöpatteri päälle.Pidä viltti ylläsi kunnes ulkoa tullut ilma on lämmennyt aika paljon."

Vuodenaikakirjoitukseni syksyosiosta samassa blogissa vielä tuohon:
"Kylmääminen on eri juttu kuin tunne, että on viileää tai kylmää. KUn kehon pintaosia kylmää, liittyy se verenkiertoon, verisuonet ovat kehon pintaosissa supistuneet, osin kai ajatusten seurauksena, ja siksi on vähäverinen ankea olo, ja siihen auttaa reipas liikkuminen ja rempseämpi toimelias tyyli sekä aterioiden huolehtiminen. Sen sijaan tunne, että on kylmää tai viileää, kertoo kehon lämpötilasta ja ympäristön lämpötilasta ja se on tervettä havaintokykyisyyttä ja silloin usein tarvitaan lämpimämmät vaatteet plus muuta lämmittelyä.
Kylmää kroppaa, jos sanoo "hytshj ku kylmä". Jos sen sijaan menee vaan pokkana "humphf humphf humphf reippaasti vaan, niin ei tule kylmä" niin pysyy paljon lämpimämpänä, ainakin jos välttää tuulisia paikkoja tarkkaan ja laittaa kädet ennemmin hihojen sisään tai taskuun ja hupun päähän kuin jäähtyy niin että palelee. Pian tarvitset hanskat ja pipon."


* * *

24.10.2016  Oisko toi vähän samaa tyyliä kuin savonlinnalaisissa joissakin, hieno kuva joulukortissa kazakkimies metsästyskotkansa kanssa https://shop.survivalinternational.org/products/kazakh-man-his-hunting-eagle?taxon_id=18

* * *
19.11.2016   http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/11/rikollisten-alueitten-korjaamisesta.html

* * *
28.11.2016   Tässä, missä asun, hakattiin vierestä metsikköä puistomaisemmaksi. Aiemmin oli luonnon kehystämä kaupunkinäkymä ja nyt vain rungot ja takana näkyviä kerrostaloja. Ihan epäviisasta. Aiemmin oli siinä pittoreski tie viereiselle hautuumaalle päin, mutta näkyi vain metsikköä. Nyt näyttäisi näkyvyys, ainakin ennen kuin taas ehkä kasvaa pusikkoa metsikön reunaan, olevan asuintalon ikkunoista hautuumaalle asti. On kuin uskonnon turva olisi vähäisempi. Tulee mieleen se määrä epäviisautta, mitä ruotsinkieliset suomalaiset yleensä ovat epäviisaampia kuin suomenkieliset suomalaiset. Savonlinnassa tunnutaan tuumivan, tai luulen tuumittavan, että ovathan ruotsalaiset ihan kivoja, voi heistä ottaa mallia Savoon. Ikään kuin eiuvät huomaisi ruotsalaisia epäviisaiksi. Mutta ruotsalaiset ovat karkeasti ottaen saman verran epäviisaampia kuin ruotsinkieliset suomalaiset kuin nämä epäviisaampia kuin suomenkieliset: kummassakin huomion kohteessa tulee romahduksen vaikutelma edelliseen isompaan tasoon nähden: Huomaisiko sen sitten niin, ettei kannata ottaa mallia Ruotsista?

* * *
12.3.2017   Sosiaalinen maailmankuva ja käsitys paikalliskulttuureista Suomessa on Savossa ihan erilainen kuin pääkaupunkiseudulla. Voiko olla, että kun muualta tulee koulun, opintojen tai työn painama aikuinen Savoon, niin tuon asuinpaikkakunnan kulttuurin, koulun, opintojen ja työn piirteitä luullaan hänen omiksi piirteikseen, samalla kun hänestä itsestään tarttuu inho sellaisia piiretitä kohtaan, mikä on syy, miksi hän halusi lomallaan Savoon, mutta mikä saa savolaisen inhoamaan häntä, vaikka hän on vain nuori ja lytyssä kotipaikkakunnallaan ja niin savolainen murhaa hänet juuri kun hän luuli löytäneensä huojennuksen, tien parempaan elämään?
2.5.2017   Tuosta http://www.vanhapaukku.fi/ lapualaisen kulttuurikeskuksen ikkunoiden tyylistä tulee mieleen, että toisia pulaan pakottava on usein kapea korkea ruutumallinen, ja pulassa olijat ja auttajat taas elämänmakuisia, leveitä musiikkimaisia "auraltaan" ja kokonaan ilman ruutumallia.Ruutumalli ei ole tyhmien ajattelutapa vaan heilläkin on kuvallinen arkijärki varsinaisena ajatteluna ja terminologinen ruutumallinen tyyli toisten tönimisen keinona. Jos joku on heikkokapasiteettinen ja haluaa mukavan pienen tilan ja elämänpiirin, niin se tuntuu hänestä suojaavalta, ei tönimiseltä. Perusssääntö on, ettei toisten elämään saisi puuttua, ei etenkään kovin tyhmällä päällä olla dominantti osaavaisempien ylitse, etenkään näiden omaa elämää rajoittaa. Itseä tyhmempi näyttää palikkajärkiseltä ja helpolta ymmärtää, muttei ole kovin tehokas matkittuna, mutta on tyytyväinen jo ihan tavalliseen menoon. Itseä fiksumpi ei yleensä hahmotu kovin hyvin, mutta toimii ihmeen hyvin ja saa matkiessa asiat ja tekemiset näyttämään kovin helpoilta, mutta on ilmapiiriltään tavallisessa yleensä kyllästyneisyyttään ja helppouttaan lättänämpi kuin muut, jollei tee jotakin kiehtovampaa samalla.

* * *
18.3.2017   Oli tullut sähköpostiini kesäisten Savonlinnan oopperajuhlien mainos. Tuli siitä mieleeni, että oopperalaulajilla siellä tuntuu olevan aivan hurja kaliiberi, kun ei näytä sinne olevan mahdollista kaliiberin puolesta mitenkään päästä, vaikka isokaliiberinen on itse. Mietin,e ttä mistäköhän saavat suuren kaliiberinsa, mm uskonnosta kai. Olisi varmaankin hienoa, jos oopperajuhlilla voisi kuulla munkkien laulavan tms. Ja niin hoksasin, että jos siellä laulavatkin munkit, ortodoksipapit, tms tai ainakin kovin uskonnolliset henkilöt, niin silloinhan, jollei sitä ole tajunnut, niin siitä laiminlyönnistä voisi johtua suuri murhamäärä. Ainakin ongelma tuntuu tunnelman sósalta katoavan, kun ajattelee oopperatähtiä pappien yms tapaan kovin uskonnollisena ja rukoilee hiukan, kun niin kai pappien suhteen on tapana tehdä.

* * *
30.7.2017   Ihmissyöjä on lämpimän kylläisen tyynen ihan tyytyväisen oloinen ajatellessaan jonkun kuolleen ja tyypillisesti siinä miettii ihan hyvän makuista liharuokaa. Se on hänen käsityksensä kuolemasta. Siksi siinä sitten menee lähes hänen huomaamattaan pataan melkein kuka vain, mutta etenkin ei niin tutut ja toispaikkakuntalaiset tms vieraan tyyliset, joiden kanssa eivät kaikki piirteet sosiaalisella silmällä tule tunnistetuiksi ihan tarkkaan ja oikein.

 * * *

17.8.2017    Jos ison murhamääräns yynä on se, että aina on paljon uusia tulijoita tilalle, ja että osin on mainostettu niin kivaksi, että tulevat nekin, joita koko kulttuuri potuttaa, niin eikö se merkitse, että pitäisi harrastaa suomalaista kulttuuria muualla, lähinnä kai sen yksittäisiä taitoja, arvoja tms, sen sijaan, että muuttaisi Suomeen. Suomalaisen kulttuurin taitojen oppimisen ohjeita olen kirjoittanut blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi ja sen englanninkielisessä versiossa http://Finnishskills.blogspot.fi .

21.8.2017   Jos murhaamisen syynä on suuri nälkä, auttaa tavallinen suomalainen terveellinen ruokavalio, johon lisää rasvaa sen mukaan, miten paljon rasvaa kaipaa. Eli tavallinen ateria (ei kasvisruokavalio tms), jossa mm perunaa/riisiä/makaroneja, keitettyjä tms kasviksia + raastesalaattia tms, ja varsinainen ruokalaji, esim. jauhelihakastike. Ateriasuositukseen kuuluu myös leipäpala, jolal voita tai margariinia ja iso laisillinen maitoa tms. Ruokaa voi ottaa lisää. Suunnattoman nälän paikkaa sekä ruokaan omalle lautaselle lisättävästä rasvasta saadut kalorit että vihannesten vitamiinit ym terveelliset ravintoaineet mm kauraleipäpalasta tms. Vähän aikaa ruuan jälkeen voi olla kahvi pullan tms leivonnaisen kanssa. Suurempinälkäiset syövät useampia pullia, esim. kaksi, mutta varsinaisen nälän sammuttaa ateria ja kahvi vain täydentää olon kylläisen tyytyväiseksi.
Jalat on pidettävä koko ajan lämpiminä sisälläkin, sillä muuten tulee jatkuvasti kylmä. Talvellakin, ja muina vuodenaikoina, jalat saattavat hiota kylmää hikeä, jolloin sukista tulee viileän kosteat ja ylipäätään jalat eivät pysy millään lämpiminä. Silloin pitää pestä jalat huolella saippualla ja vedellä ja kuivata huolella ja laittaa ihan puhdasta ja kuivaa ylle. Sisällä aina puhtaat kuivat hiukan väljät villasukat jalassa, syksyllä ja talvella, jos on viileä, niin lämmin lattiaan asti ulottuva viltti jalkojen ympärille lämmikkeeksi.

1.9.2017   Karhukuvioita, karhuvaroituksen tunnelmaisia, pihametsikkömme polun viereisissä puissa, kai nyt elokuussa ilmestyneet. heinäkuun lopulla vieraili Venäjän presidentti Putin Punkaharjulla ja Savonlinnan oopperajuhlilla ja silloin näin viereisessä metsikössä ison eläimen, oka näytti pieneltä karhulta, kai Putinin vierailun vuoksi kaupunkiin tulleelta erauspennulta, mutta olisi voinut olla naapurin newfoundlandingkoirakin, ehkä. Joitakin päiviä myöhemmin, ehkä viikon päästä, kuului illalla lähistöltä muutama järeän kiväärin laukaus,olisi joku voinut olla häätämässä karhua.



tiistai 18. lokakuuta 2016

Mikseivät murhat paina mieltä

http://kuolemastajasurusta.blogspot.fi/2015/10/menetyksen-tunne-jonkun-kuoltua.html
Onko tässäkin tapauksessa noin vai huojentunut olo, kun ikävästä päästiin eroon? Tekeekö murhien arkipäiväisyys tunnereaktioista paljon laimeammat? Mutta miksei jää nojaamaan kehenkään aiheen tiimoilta?
Savonlinnassa siis vaikuttaa olevan paljon murhia. Ja paljon ulkomaalaisia, enemmistö kai, vaikken niin tunnistakaan, että kuka on mistä, ja vaikka moni kai heistäkin haluaa savolaistua ainakin jonkin verran.

maanantai 17. lokakuuta 2016

Joululahjoja ym linkkilahjoja

Jos jotakuta kiinnostaa, niin linkkejä lahjoiksi, lähinnä erilaisia ohjeita mm taiteiden ja elämänlaadun saroilta mutta muuta myös: http://joululahjoja.blogspot.fi/

* * *
24.10.2016   Savonlinnan sanomalehden Itä-Savon lukijoiden kuvia http://www.ita-savo.fi/kuvagalleria 

lauantai 8. lokakuuta 2016

Suomalaisuuden symboliäreistä

Savonlinnassa asuessani olen saanut vaikutelman, ettei väk ole kiinnostunut oppimaan suomalaisuutta. Etenkin kai sinistä eli ajattelua tunnutaan vierastavan, siksi kai, että oma taso on korkealla ja elämänlaatu tärkeä. Mutta tavallaan se on harmi, sillä vaikka sininen tavallaan voi olla ikävän näköinen väri, niinajattelu kumminkin tuo hyvää elämänlaatua helposti: mietitään ja muuten selvitetään, miten elämän saisi hyvälle tolalle, elinolot hyviksi ja sosiaaliset suhteet sujuviksi, ja sitten on heti nuo ratkaisut käytettävissä japarempi elämä, eiole vuosikausien tapojen vaihtamista, kantapään kautta opettelua vaikka lukemalla saada jonkin hyvän ratkaisun käyttöönsä ja sitä myöten paremman elämän. Valkoinen eli kokonaiskuvallinen moraali on sitten vain niitä hyviä järjestelyjä, ei mikään taakka. Näin syntyvä elämänlaatu on niin hyvä, etteivät muut kulttuurit tunnu yleensä tarjoavan yhtä hyvää. Mutta koska kyseessä ovat ajatuksin ratkotut elämän tyypilliset ongelmat, niin suomalaiset ratkaisut usein sopisivat muuallekin, luulen, tai ainakin samaan ilmastton noin suunnilleen, kun elämäntahti on samantapainen.
Järjen painottamisessa on myös se hyvä puoli, että kun tehdään jokin järjestely yhteiskunnassa jotta saataisiin paremmat elinolot ihmisille, niin tyypillisesti tulee joku ulkopuolinen ja tekee joltain kantilta houkuttelevan ehdotuksen, jossa on jokin varjopuoli, joka romuttaisi hyvän järjestelyn, ja silloin voi riitelemättä, ihan vain ajatuksin kommunikoida sen, mikä on minkin asian paikka maailmassa ja miksi, miksi kukin tekee omanlaisiaan valintja. Vaapaastihan toki yleensä saa elellä tai siis saa, jollei häiritse muiden elämiä, etäistenkään.

Terveistä elämäntavoista kirjoitukseni http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

maanantai 26. syyskuuta 2016

Helsingin kaupungin nimen vaikutuksesta

Asun täällä Savonlinnassa kerrostalossa, jonka on tavannut omistaa Waterhouse Real Estate Investment Oy, mikä nimi antaa kuvan hyvästä asumisviihtyvyydestä maaseutukaupungissa ja hyvin huolletusta kiinteistöstä, mitä on ollutkin, pitkälti kai taitavien savolaisten talonmiesten ansiosta. Nyt sitten postin seassa oli kirje, että omistaja on vaihtunut Finnish Residental Holdco'ksi, joka on helsinkiläinen yritys. Siinä on aika iso ero, koska vaikka Finnish Residental on ok, niin Holdco Helsingissä viittaisi hiileen, coal, mikä on tavannut olla pahantahtoisuutta ja terrorismimaisuutta. Helsinki-nimi ei niin haittaa, kun siihen liittyen ei Helsingissä ole tapana tehdä pahaa, kulttuuri ei tue poahantekoa. Mutta hiiltä ei juuri käytetä ja niin hiileen viittaava co-tavu on tavannut siellä olla pahanteon merkki. Se kai siksi annetaan jollekin nimeksi, kun tuo on taipuvainen tekemään paljon pahaa, on vähän kuin tilannekuvausta. Helsinki-nimessä sitä ei ole, tai tavattiin tuumia, että Suomi tervehenkisenä maana sai ulkomaansuhteissaan vastaan pahantekoa niin paljon, että siihen tuskastuneena ja kyllästyneenä päätti, että sanotaan sitten ainakin rehellisesti, mikä ulkomaalaisilla on meiningin nimenä Suomessa, ja siksi se sittent uli juuri pääkaupungin nimeksi. Onhan se niin, että joka kulttuurilla on omat vahvuutensa ja jos ollaan kansainvälisiä, niin ollaan tekemisissä ihmisten kanssa, jotka eivät suomalaisen kulttuurin tukipilareita rakenna vaan laittavat ranttaliksi ja tekevät oman kulttuurinsa käytäntöjen mukaisia juttuja vain, rakentavat vain oman kulttuurinsa arvojen varaan. Mutta niin tuo Helsingin nimi on väärin päin: viittaa ulkomaalaisiin eikä suomalaisiin ja niin se antaa väärälle taholle leiman. Suomalainen olisi kai halunnut korostaa kokonaiskuvia, tervehenkisyyttä, arkijärkeä ja vapautta. Hyvä suomalainen nimi on tavannut olla Tervola, engl. kai Healthsing, että siitä tuollainen väännös voinut syntyä, jos joku ulkomaalainen on saanut sen kääntää suuren maailman kielille, suomalaiset kun olivat metsäläiskansa.

Tuosta uuden taloyhtiön nimen loppuosasta Holdco tulee mieleen kanssa hoito tai hoitokoti, mitkä eivät kummatkaan pidä paikkaansa: tämä on aika tavallinen kerrostalo, asuintalo eikä erityisesti hoitoalojen ihmisten asuttama, ja ihmiset asuvat omillaan, osaavaiset aikuiset, sairaana olisi täällä liian turvatonta vaikkakin kivempi varmaan kuin hoidossa. Että mikäköhän tuon kumman nimen oikeutus on? Hoidosta tulevat mieleeni Tervola nimen myötä tulleet vaikutelmani siitä, miten sairauksia ja vaivoja voitaisiin parantaa, olen niitä kirjoitellut blogiin jo monta http://parantamisesta.blogspot.fi - ehkä joku vanhus oppisi niiden avulla muitakin parantamaan tai ainakin huojentamaan oloa, vaan varmaan en tiedä. (Tuolla 3-osaisella blogilla on nyt ollut reilu 3 000 katselukertaa.)

Tulipostissa uuden taloyhtiön omistajan vuokramaksulappu, oli nimessä väri epätasaisesti ja luki Holico, mikä toi mileen "holy community" ja "pyhäkö?", mistä tuli mieleeni, että jos ympäristöongelmat maailmassa saadaan ratkaistuiksi, niin onko se vähän niin kuin pyhä ja toisaalta kaikille kommunikoitavaissa niin kuin koulumaiset asiat usein ovat, kaikkien omaksuttavissa, voiko koko maailma silloin elellän pyhän suuntaisella tavalla? Eikö ole niin, että vaikka pyhä kuulostaa vaikealta tavoittaa laajasti, niin suuret kysymykset hyvälle tolalle laittaessa ollaan kuitenkin jo pyhien asioiden vaalimisen tiellä, ja eikö silloin ole niin, ettei niin mieluusti lipsuta huonoon? Eheämpi maailma...

lauantai 24. syyskuuta 2016

Virtuaalitodellisuus: järjestelyiden ohjaaminen keskusteluna vulla

Savonlinnassa asuessani olen yll'ttäen oppinut asisoista, joitapääkaupunkiseudulla ei osattu mutta jotka olivat siellä projekteina, kuten vaikka mihin kaatuu ja miten korjata, kun objektiivisilla maailmankuvien ja keskustelun avulla halutaan asioita ohjata, ks. http://feelingcomputers.blogspot.fi/2015/05/virtual-world-pictures-of-world.html . Näitä oppii kai siksi, että matkailupaikkakunnalla ollaan erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, kun taas pääkaupunkiseudulla samanlaisteaan. Lisäksi taide tuo taitoja, samoin luonto ja käytännön alat ja uskonto auttaa nostamaan meininkiä alhoista ylös.

torstai 22. syyskuuta 2016

Pääkaupunkiseutulaisuuden kanssa toimeen tulemisesta

Kirjoituksestani terveistä elämäntavoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
"195. Savonlinnassa asuessani olen saanut vaikutelman, että jotkut ulkomaalaiset savonlinnalaiset uskovat ties mitä ulkomaalaisia satuja Helsingin kamaluudesta ja ottavat mieluummin ruotsalaista vaikutetta kuin ovat Helsingin kanssa missään tekemisissä. Pääkaupunki, kuten Helsinkikin, on vain paikkakunta, ei ihan täydellinen eikä kaikkien makuun juuri sopiva asuinpaikaksi, mutta samalla se on hallinnollinen keskus ja omaa siis viisautta, jota koko maassa on kaivattu ja arvostettu. Pääkaupunkien kuten muidenkin johtoajatusten, esikuvien, mallien, koulun,  yms kohdalla on tärkeää napata se, mikä niissä on hyvää ja arvokasta ja ottaa siitä vapaamuotoisesti omiin oloihinsa viisaasti sovittaen mallia tai elää sen kanssa rinnan sovussa sen kanssa, onhan se kansan valtavirtaa, koko kansan toiveita, sen isointa viisautta tavoiteltu. Mutta toisaalta ei saisi yrittää matkia orjallisesti sillä siitä saa näppylöitä tai pahempaa, voi huonosti, ei saa elintilaa, sillä kukin tarvitsee omanlaisensa elämän, oman elämänviisautensa mukaisen ja vain hyötyy mahdollisuudesta elää yhteisössä vapaasti "Elä ja anna toisten elää"-periaatteella, ollen omanlaisensa, oppia yhteisön ja sen viisaimpien ja menestyneimpien viisaudesta, kompastumatta näiden puutteisiin vaan korvaten ne omalla viisaudellaan. Aikuinen eikä yleensä lapsikaan kuin kokeeksi vain, oppiakseen muista, ihminen ei halua muuttua toisten kopioksi vaan elää omalla tavallaan ja oppia muilta sen, mikä näissä on elämänviisasta, kiehtovaa, hienoa, ongelmia ratkovaa. Esikuville johtoasemassa on kai usein tyypillistä, että ovat ratkoneet jonkin ongelman ottamalla etäisyyttä siiuhen, ja niin heidän tyylinsä siinä ei ole omakohtaisesti matkittava vaan vapaamuotoisesti opiskeltava ajatus, tiedoksi muun maailmankuvan joukkoon."

Kuvia kotoani

Siirränpä tämän nyt tähän. Tämä on jo kolmannessa paikassa, kun oikeastaan en halunnut näitä nettiin laittaa, mutta jotenkin tuli vain tehtyä niin, vaikkei kai kuuluisi, kun nettikirjoittaminen kysyy etäisyyttä tai sitä alkaa inhota, häiritsee arkea, jos on liian lähellä omaa elämää.

* * *

Kirjoittelin sisustamisesta hyvän ohjeen http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/08/sisustamisesta-yms.html

* * *

28.11.2016  Nämä kuvat ovat siis kotoani Savonlinnassa. Savonlinna on alle 30 000 asukkaan maaseutukaupunki Etelä-Savossa. Mikkeli on 200km Helsingistä pohjoiseen ja Savonlinna 100km Mikkelistä itään. Puolivälissä on pienempi paikkakunta Juva ja kai saman verran Savonlinnasta itään Parikkala lähellä Venäjän rajaa, mutta lähin rajanylityspaikka on kauempana etelässä Lappeenrannassa.
Savonlinna on tunnettu keskiaikaisesta ritarilinnastaan Olavinlinnasta, joka on Ruotsin vallan ajalta alunperin, ruotsalainen arkkitehti mutta suomalaisten rakentama. Nykyisin linnassa järjestetään heinäkuiset oopperajuhlat, jotka ovat kovin suuri ja hieno tapahtuma. Ennen olisikohan 30km Savonlinnan keskustasta itään Punkaharjulla järjestettiin kesäisin Retretin taidenäyttely, mutta se loppui muutama vuosi sitten, meni konkurssiin.
Joitakin kuvia Savonlinnasta http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/11/kuvia-savonlinnasta.html
Tämä blogi kertoilee jotakin Savonlinnasta, eikä paljon muuta.

* * *
Tässä kuvia kodistani, ketä lie kiinnostavat, jokainenhan sisustaa ihan eri tavalla. Olen siis asunut Savonlinnassa nyt seitsemän vuotta ja niistä viimeiset viisi Nätkin kaupunginosassa.
Letters from High Places  http://lettersthatihavegotten.blogspot.fi/
(taulujuliste http://www.ateneum.fi/tule-meille/museokauppa/
(oma kirjoitukseni tuosta kuuluisasta Gallen-Kallelan maalauksesta http://harmaahapset.blogspot.fi/2016/02/kommunikaatiosta-nuorempien-kanssa.html  , juliste maksoi 8 euroa + saman verran posti)
kartta on maailman alkuperäiskansoista
kuvan soittimet, joilla nykyisin soittelen, Savonlinnan Soitinkulmasta (vanhan hyvälaatuisen kitaran viedessäni sain kauniisti soivan ukulelen 20 eurolla)
huonekalut enimmäkseen Espoosta kirpparilta tai halpakaupasta
viherkasvit enimmäkseen Savonlinnan K-citymarketista (esim. tuo isoin palmu eli traakkipuu oli 12,5e siellä 1,5 vuotta sitten )
Eri paikkakunnilla on ihan erioloista tavaraa, vaikka periaatteessa niitä kai myydään paikkakunnalta toiselle kysynnän mukaan, niin käytännössä kumminkin asuinpaikka määrää, minkätyylisiä tavarat ja huonekalut ovat. Nojatuolini ja laatikosto ovat Helsingistä, koristehyllyköt, tuolit (muttei sirkuspallit), radio ja kukkaviltti Espoosta, Savonlinnasta ompelukone, telkku, jalkalamput ja kuvan hyllyt sekä keittokomeron pikkupöytä. Helsingissä tavarat ym jättivät tilaa elämälle, joka soi tunnelmallisena yhteisön viisauden kantamana, mutta samalla jostain tuli elämänkielteinen urautuma, mikä lie jöö, joka pilasi elämän. Espoossa taas oli kaikki kivasti mutta sanoi samalla kkrraaahhhh ja oli liian hidastahtista. Savonlinnassa tyyli on mukavuudenhaluinen ja magnifient kai oopperan ja mökkeilyn myötä, mutta loppujen lopuksi jää aina miettimään, onko ruoka liian suurella painotuksella ihan vain typeryyttään. (Savonlinna lienee niitä paikkakuntia, joilla ihmiset käyvät shoppailemassa kauempaakin, jos tyylistä pitävät, esim. joku helsinkiläinen tuttu oli aikanaan käynyt päivämatkalla Savonlinnassa vaate- ym ostoksilla, muistelen. Se on kai yksi matkailu- ja taidepaikkakunnan vetonauloista. Mutta yöpyminen on eri juttu, kun täällä Savonlinnassa on vaikuttanut vaaralliselta.)
http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/11/ostoksissa-onnistumisesta.html
Yksi huone per asukas on luksus mutta enemmän huoneita tekee apeaksi. Yhteen huoneeseen mahtuvat vain parhaat tavarat ja ikävät täytyy tilanpuutteen vuoksi heittää pois. 


Maalaus seinällä oli jotenkin rankka,lieneekö aiheensa vuoksi vai koska oli niin näkyvällä paikalla. 
Vaihdoin seinälle omat vesivärimaalaukseni sieltä onnistuneimmasta päästä. http://akvarelliblogini.blogspot.fi


Olen tässä elellyt pieni alue kerrallaan, kun niin on vaihtelevampaa ja siis viihtyisämpää olla kotosalla.


Kalevala syvällisenä monikerroksisena luettuna (kirjoitukseni Kalevalasta http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/09/kalevalasta.html ) tuo tuollaista tiedostavuutta, samoin taiteet, luonto ja uskonto.

Puinen hevosen rintakuva Savonlinnan torilta puuveistosten ja tuohirasioiden myyjältä, sain alennuksessa 15 eurolla, vaikka se on kovin hieno ja ilmeikäs, kai liotetusta pinnalta hiukan kuivuneesta puusta taidolla veistetty. Se ei tosin tavallisesti ole pöydällä vaan paikallaan CD-hyllyn päällä.

Kulttuurivaikute: Suomi, Brasilia, Unkari ja toki Savonlinna ja pääkaupunkiseutu (mistä olen kotoisin)  Suomessa erityisesti, plus ukulele/paratiisisaaret.Minulla lienee tunnusomaisena piirteenä, että on hyvä järki koko ajan mukana kaikessa, mistä johtuen olen kirjoitellutkin niin paljon. Tyylilajiin vaikuttaa myös eräopaskurssi ja maalaaminen sekä aiempi liikuntaharrastus.

Ikkunanäkymiä tuossa kuvituksena http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html (eivät ole niin näyttäviä vaan yritin siihen kuvata sellaista, mikä olisi aika tavallista monessa paikassa, joten lukekaapa tuo sisustusohje, se tuo puihin näyttävyyttä, vaikka teillä olisi puita vähemmän! sisustusohje http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/08/sisustamisesta-yms.html )
Tämä on Nätkin kaupunginosassa Kaartilantie 15 ja kolmen aika samanlaisen kerrostalon välinen pihametsikkö, mutta tämä on vaarallista aluetta asua ja kulkea: jos alue kiinnostaa sinua, niin lue murhanvaaroista, asuntoja välittää www.vuokraovi.com -> Savonlinna  . Savonlinnassa ovat kaupunginosat kukin omantyylisensä, vähän kuin ihan erityyliset paikkakunnat. Näissä taloissa Nätkillä naapurusto vaikuttaa olevan ison kapasiteetin ihmisten tavalla kuin merkkihenkilöt ja lapsia on kovin vähän ja nuorta väkeä ei lähes ollenkaan.)










Sain jotkin alueet kivoiksi ja näyttäviksi, kun ajattelin siivoamista kodin laittamisena kivaksi asua. 
Siivoamisesta kivemmalla tavalla  http://tienraivaajat.blogspot.fi/2016/08/siivoamisesta.html
Ehkä vähän samaan tapaan kuin saman blogin laskunmaksuohjeessa http://tienraivaajat.blogspot.fi/2016/08/laskujen-maksusta.html .




(Taiteiden oppimisesta olen kirjoittanut blogeissani: maalaamisen oppimisesta http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html ja musiikista  http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi . )

Vaikken niin ehkä osannutkaan sisustaa kaikkea hienosti, niin kokeilkaa kumminkin tuota sisustusohjettani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/08/sisustamisesta-yms.html ! Siinä on esim. tuo, että miten saa ikkunanäkymästä näyttävän. Ja muutenkin yritin onnistuneilta osin juuri poimia ymmärrystäni sisustamisesta siihen. 
Oman tiensä löytämisestä, ikkunanäkymä esimerkkinä, kirjoitin tuollaisen http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/03/miten-valitsemme-oman-tiemme.html

Jos haet jotakin näkemyksellisyyttä, joka ehkä näissä kuvissa näkyy, niin luepa blogejani. Niitä on monta. Blogilistani näet nimeäni klikkaamalla.

* * *

3.3.2017 
Kerrostaloasunto voi olla monenlainen sisältä. Niin kuin jos ikkunasta näkyy puita,

voi valita vehreän tai puistomaisen tai kaupunkimaisen näkymän valitsemalla, minne

oleskelu ja kulkureitit ikkunanäkymiin nähden painottuvat, ottaen esim.kiehtovasta

kirjasta tms mielessäpyörivästä aihepiiristä teeman, jota vaalii sisustuksessa.

Niin myös sisällä voi, vaikkapa kierrätystavaroiden avulla, valita teeman, joka

tekee huoneesta erihenkisen: on vaatteet, viherkasvit, kuvat, pehmeä,

urasuuntautunut, karu, koriste-esineitä, mökkeily, käsityöt, musiikki, vuodenajat,

asumismukavuus, käytännöllisyys, kirjat, tietokone, lemmikit, ym teemoja, mistä nyt

on kiinnostunut. Ja vaalimalla tiettyjä teemoja, pitämällä ne esillä, hyvillä

paikoilla, kätevästi ja hyvänhenkisinä, saa senhenkisen kodin. Mutta samalla tarvitsee olla samaan tapaan jokin onnistunut viihtyisä näkemys asuinseudustaan: tämä on rauhallinen sisäpiha, vehreä esikaupunkialue tai pittoreski katunäkymä, lapsiperheiden asuinaluetta, tms



* * *
13.3.2017   Luen Itä-Savoa ja MeNaisia sekä kuuntelevan vähän Radio Deitä. Lisäksi olen luontoharrastunut ja harrastan musiikkia ja olen opetellut maalaamaan. Niistä kaikista näyttäisi oppivan jotakin sisustamisesta, jotakin tenhoa. Savolainen elinympäristö tuo oman värinsä. Minulla on kaksi seurakoiraa, jotka myös vahtivat.

19. maaliskuuta 2017

22.8.2017   Hankin uuden verhon, joka ei ole niin kuuma kesällä. Tämä kuvio on jotenkin elämänlaadulle parempi kuin vanha ruskea-valkoinen syksyaiheinen kukkaköynnösverho, mikä oli valintaperusteenani.


sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Arkijärkisen ajattelun oppimisesta

Savonlinnassa Nätkillä asuessani olen saanut vaikutelman murhista. En tiedä, kuka murhaa kenet, mutta voiko osasyy olla savolaisuuden yhteensopimattomuudessa jonkun muun, kenties koulumaisemman tyylin omaavan kulttuurin tai seudun kanssa? Olen kirjoittanut arkijärkisen ajattelun ja älykkyyden kehittämisen ohjeita http://pikakoulu.blogspot.fi ja tunteiden rationaalisuudesta jotakin soittolistalla videokanavallani http://www.youtube.com/khtervola . Josko nuo kenties käännettyinä noille maanvaivoina oleville seuduille lähetettyinä parantaisivat ne arkijärkisiksi ja niin poistaisivat ongelman?

maanantai 5. syyskuuta 2016

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Joukkoon sopimisesta

Savonlinnan Nätkillä asuessani, kun on toisaalta positiivista niin kuin lomailupaikkakunnalle on hyvä ja toisaalta hurjan oloista osa väestä, niin olen miettinyt erilaisten ihmisten joukkoon sopimista. Yksi on se, että haluaa asua tälaisessa paikassa ja muutkin seudun asukkaat haluavat, ollaan samanmielisten seurassa, niin toisten piirteissä ei ole kestämistä vaan jotenkin sopivat elinympäristön osiksi. Toinen on se, että kotona omissa oloissaan laittaa elämänsä mukavaksi, vähän niin kuin vapaa-aikana on ideana tai vaikka lauantaimaista, syö vaikka lämpöisen aterian, laittaa musiikkia soimaan muttei niin lujalla, että häiritsisi naapureita, tai soittelee itsekseen kitaralla jos sellaisesta sattuu pitämään, laittaa kodin kicvaksi itselleen, mikä osin on kauppojen asia, jos pitää savonlinnalaisesta tyylistä, Savonlinnan vetonauloista, niin kuin vaikka itselleni oli pehmeä punainen viltti, niin oli kiva lämmin kotona ja kiva väri, mutta niin siis elelee omin avuin, että on tyytyväisellä mielellä, kun lähtee ovesta ulos, tykkää elämästä, ei ole tarpeitaan muiden naapureiden ja kulkijoiden ym tuttavien niskaan kaatamassa vaan on vähän niin kuin sunnuntaimielellä, jotenkin kylläisen lämpöiusen höveli ja huomaavainen, kumminkin isolta osin omaan elämään keskittynyt ja savonlinnalisen kulttuurin kiehtoviin piirteisiin kuten vaikkapa ooppera, matkailu, käytännön taidot, taiteet ja mökkeily.

Mutta vaaralliselta on kuitenkin vaikuttanut. Minulla on kaksi pienehköä koiraa ja barrikadi oven edessä illasta aamuun, kunnollinen, helppo kasata ja purkaa, ja niin koirat nukkuvat paremmin eivätkä hauku yöllä. On jo aika aikaisin illalla, kun rapussa oli ennen joku, joka tuntui menevän omalla avaimella toisten asunnoista ovesta sisälle ja ihmisiä joku kuoli tai muutti pois, ja nyttemmin koirani ovat tottuneet barrikadiin ja rupeavat levottomiksi, jollen laita sitä jo aika aikaiseen.
Lisäksi olen avonaisista ruuista saanut joskus kamalan päänsäryn pariksi päiväksi vuoteeseen, niin en ole enää syönyt muuta kuin avaamattomista paketeista. Koirat valittavat, tai ainakin aiemmin valittivat, että asunnossa käy joku/jotkut, kun olen poissa.
Lisäksi asuntoni on sisustettu niin, ettei siellä kai voi olla piilossa niin, että olisin ollut kotona pidemmän aikaa ja yhtäkkiä böö.
Varon ihmisiä jonkin verran ja yritän tulla toimeen.
Kaikki eivät näytä pitävän siitä, että vieraita tulee asuntoonsa, vaikka olisivat itse tuntuneet kutsuvan (lienevätkö liian ulkomaalaisia), joten en ole kyläillyt yhtä herkästi kuin pääkaupunkiseudulla.
Ja pieniä pätkiä Radio Deitä olen aina joskus kuunnellut, kristillistä radioasemaa siis.

6.9.2016   Jos pitää öisin barrikadia ovensa edessä, niin jollei se ole ihan hutero, niin on paljon väliä sillä, ettei laita sitä joka ilta samaan aikaan vaan barrikadin ajankohta elää elämän mukana, sillä barrikadi tavallaan katkaisee sosiaalista yhteyttä naapurustoon ja tekee siten turvattomammaksi. Jo se on kuin aikataulu tai kellokone, niin se on liian epäinhimillistä, mutta jos hyvänä rauhallisena iltana annat oven olla auki tai ainakin barrikadin laittamatta myöhään illalla, kun ihan hyvin voi niin tehdä, ja sitten jos on jotakin huolta, niin laitat varmuuden vuoksi aiemmin, muttei joka ilta kireästi samaan aikaan tai jotenkin kuuntelematta ym arvioimatta, onko turvallista. Ja kanssa jos säikähdät ja laitat barrikadin, niin onhan se inhimillistä, ja myöhemmin jos on turvallista, niin voi sen purkaa. Ja joskus kun on puuhaa, jonka haluaa tehdä häiritsemättä, niin laittaa barrikadin ja vaikka pesee ja trimmaa koiran rauhassa, niin ei ole huolta itsellä, eikä naapureilla. Mutta jos joka ilta laittaisi barrikadin vaikka viittä vailla kuusi, niin jos naapureilta tai tutuiltasi saisi sen kuulla, niin jonakin iltana joku rynnistäisi juuri vähää ennen ja silloin olis turvaton hetki. Mutta jos jonakin iltana tulevat ja on barrikadi, niin ehkä suunnittelevat tulevansa toisena iltana uudestaan, jos silloin ei olisi barrikadia, ja niin jättävät väliin tällä kertaa ja aika liennyttää osan ongelmasta vähemmän aggressiiviseksi ja vähemmän tunnottoman hutiloksi.

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Kyrönsalmen silta

Savonlinna sijaitsee kahden suuren järvialueen välissä olevilla saarilla ja viereisillä maa-alueilla. Järvien välissä kulkee virta, joka on suurimmillaa Kyrönsalmessa, missä sijaitsee Olavinlinna. Kyrönsalmi kulkee kaupungin keski- ja itäosien välissä ja sen ylitse johtaa suuri Kyrönsalmen silta, jonka osa on nostosiltaa, mikä tekee sen, että kaupungin itäosissa ja hiukan keskiosissakin on erilainen leppoisampi elämänrytmi, kun aina kesäkaudella on varauduttava siihen, että kaupungissa käydessä tai kaupungilta päin tullessa joutuu odottamaan 5-10min tai mitä lieneekään sillan noston ja sen tuomien ruuhkien vuoksi.
Nyt ollaan kaupungin länsiosien ja keskuntan kaupunginosien väliin Laitaatsalmeen rakentamassa korkeampia siltoja ja syväväylää isommille laivoille, mikä kai poistaisi nostosillan tarpeen. Mutta se on iso vahinko Savonlinnalle, savonlinnalaiselle kulttuurille ja ehkä koko maankin kulttuurille, sillä onhan savolaisuus tärkeä värinsä Suomessa.
Iso osa työelämän ja koulun sekä koulutuksen huonoista puolista johtuu liian kireästä aikataulussa pysymisestä: aina karsitaan pois omat ajatukset, sivupolut, leppoisuus ja niiden myötä myös elämänviisaus ja joustonvara, kun kaikilla ei ole kiinnostusta joka syrjäpolkuun etenkään koko aikaa, mutta vapaa-ajalla ei ole kiva miettiä töitä ja niin jäävät viisaammat vaihtoehdot miettimättä.
Savonlinnan itäosissa aina ei tartte ventata vaan on vain joskus varauduttava siihen, että aikataulu joustaa. Aina ei ole sille ajalle mitään erityistä tekemistä mutta lomafiiliksen se tuo ja aikaa niille syvällisemmille ajatuksille, jotka kiire sysää pois. Ja muun ajan on hyvä, että ihmiset ovat tottuneet siihen, että joustonvaraa on heidän puolestaan, niin viisaus ei karsiudu pois.
Siksi hirvittää, mitä käy, jos matkat voi aikatauluttaa ja jollei voi valita joustonvaran auisaluetta. Ainakin Nätkin kaupunginosassa tuntuisi oppivan taiteita hyvin, niin kai Savonlinnassa muutenkin verrattuna muuhun Suomeen. On kai väliä sillä, että on jokin hieno, vaativa, syvällinen, elämänviisautta ja taitoa tuova, mihin ylimääräisen tsempin hetket joskus käyttää. Samoin mummolamaisuudelle on kai hyvä, että joskus tehdään viisaasti ajan kanssa, joskus käytännön tekemisten mukaan rientäen, poleilevasti aiheesta ja tekemisentavasta toiseen, jottei jumiudu, jotta löytää uutta, sa syvällisyyteen kontaktin läitstymättä, viihtyy, on rattoisampaa.

* * *
(28.3.2017   Tämän päivän lehtiotsikoissa mainittiin, että hälytysajoneuvoilla tehdään Savonlinnassa vihreä aalto liikennevaloihin, tms. Siinä yhteydessä on olennaista huomata, että ambulanssa on kuulemma aina varalla Kyrönsalmen sillan itäpuolella, jos siltaa nostetaan. Eli ei tarvitse siksi nostosillasta luopua.)

tiistai 9. elokuuta 2016

Muissa maissa murhia ja pahoinvointia paljon enemmän kuin Suomessa

Mitä Savonlinnassa asuessani olen törmännyt asioihin, jotka lisäävät murhia tai pahoinvointia, niin moni niistä on ollut ruotsalaisen oloinen ja juuri sellaisessa suhteessa, että on myös useimpien muiden ulkomaiden tyypillinen piirre Suomeen verrattuna. Tyypillisesti suomalaiset piirteet sen sijaan ovat tuoneet hyvinvointia ja viihtyvyyttä, jossa sfääreissä ei ole ulkomailla liikuttukaan, esim. liikunta, ulkoilu ja perinteinen sauna.
Tyypillisiä ruotsalaisia piirteitä ovat olleet esim. että sanotaan vaan vaikkei ole. Tai että jossakin on jokin asia niin, että on murhatuksi tulemisen vaara tai jokin muu iso epäkohta jäänyt jäljelle, mutta hyssytellään vaan että olepas nyt luottavaisempi, ja sitten ei olekaan mitään turvaa. Kuten esim. että pensas on läpinäkymätön puska, jonka takana metri tai puoli metriä kodin välttämättömältä kulkutieltä, illallakin, voi olla mikä vain piilossa, jos haluaa. Tai että asuntojen ovista näyttää pääsevän rosvo yöaikaan noin vai, lieneekö tiirikka tai yleisavain tai asunnon vanha avain, en tiedä, mutta vaarallista se on. Tai tuo että täällä ovat olleet monet ja siksi muka on turvallista, vaikka kulttuuri ei liene turvaa luova kuten suomalainen yleensä.
Syynä tuollaiseen voisi olla ihmisten pahoinvointi: tavallaan haluavatkin tehdä itsemurhan,tai joku ryhmä murhata jonkun tietyntyyppisen ihmistyypin pois kokonaan, kuten vaikka ruotsalainen suomalaiset. Tai ruokaorientoitunut ilmastoa osaavat.
Suomalainen kulttuuri tuo hyvää oloa, hyvää toimintakykyä ja yhteiskunnan toimivuutta, yleistä viihtyvyyttäja juttuun tulemista. Siksi se olisi hyvä vaikute ulkomailla joidenkuiden harrastaa, sen sijaan, että tulisivat liian suurin joukoin tänne. Ulkomaalaisia, kun on yli tuhat kertaa enemmän kuin suomalaisia. Suomalaisten hyvien puolien oppimisesta olen kirjoittanut blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi ja engl. versiossa http://Finnishskills.blogspot.fi .
Täälträ katsoen Savo ei vaikuta Suomen sydänmaalta, jona sitä pääkaupunkiseudulla pidettiin, vaan kovin ruotsalaistuneelta sen sijaan että olis suomalainen paljoakaan. Vaikutelman isommasta kapasiteetista antavat taiteet ja uskonto, mutta yhteiskunnallinen osaaminen puuttuu ja tilalla on pahoinvointiin ja osaamattomuuteen liittyviä ongelmia.

13.8.2016 Mites jos monessa Euroopan maassa on talojen ikkunoissa perinteisesti ollut ikkunaluukut, niin millaista meno siellä oikein on/oli? Onko hurjempaa kuin Savossa, kun ei täällä näy ikkunoita niin paljoa rikotun, olenko seitsemänä vuonna nähnyt yhtäkään rikottuna, paitsi kauppaan oli joku murtautunut ikkunasta joskus, kai parikin kertaa. Mutta vain harva ikkuna täällä on kai niin alhaalla kuin Keski-Euroopassa, johtuneekohan osin lämpötaloudesta ja sosiaalisuuden tyypistä: arvostetaan omaa rauhaa kotioloissa. Mutta jos on hurjempaa kuin Savossa niin ei niiltä seuduilta voi ottaa ollenkaan vaikutteita Suomeen, jollei nyt sitten joku osaa kyllin varovasti. Mutta onhan olennaista, että kadulle näkee, on niin turvallisempaa.

Vastuuntunnotonta viheralueiden hoitoa Nätkin kaupunginosassa

Nyt jo kolmatta kertaa on Nätkin kauppojen seudun viheralueilta hakattu pienempää puustoa ihan edesvastuttomasti. Ensin ja myöhemminkin hakattiin Moinsalmentien vieruspuita niin, että puuston vehreys tihoutui ja tien viereen jäi pelkkää heinikkoa. Puusto oli harvaa ja sen läpi näki, varmaan autoistakin, mutta nätin savolaisen vehreän tunnelman toi, viihtyisän, niin hakkasivat vain pois ja nyt on kul ison tien jalkakäytävää kulkisi, kun on pyörätiellä kävelyllä. Kanssa puuston varjo, jota kesän helteillä, jotka Savonlinnassa ovat usein kovat, tarvittaisiin, niin se katosi osalta matkaa. Tien toisella puolen oli nuoriua lehtipuita tien vieressä ja heti niiden takana suora polku koiranulkoiluttajilla tien viertä ja kauempana avaraa isoa puustoa, niin kaasivat tienvieruspuut pois, vaikka ne juuri tekivät reitistä viihtyisän ja pyörätieltä näki koiranulkoiluttajat ja itsekin näkivät, ettei reitillä ole ketään vaarallista, niin katosi sekin viheralueiden viihtyisyys.
Rannassa, missä on lahdelman vieressä metsikköalue ja kiemurteleva hiekkatie rannan viertä, hakkasivat joku vuosi pinen puuston pois niin, että alueesta tuli kuin ampumarata, ja kun aika usein kuuluu pamahduksia kuin laukauksia, niin ei sinne enää uskaltanut mennä, kun alue ei kuitenkaan isolle tielle näy vaan on rantatien viertä. Aiemmin on aina jokunen pikkupuu jossakin niin, että näki kyllä, jos olis siellä joku ja vähän, että millaista puuhasi, cvaikkei sitä niin hyvin, mutta ei tarvinnut törmätä eikä toisaalta voinut reunalta ampua tiettyä tai kaikkia vaan oli suoja. Rannassa istui yleensä kahdessa kohden vakiporukka: toiset kaljalla ja toiset veneilijöitä. Aölueen kauemmalle laidalle jättivät tiheän metsikön, josta ei läpi näe, vaikka se juuri olisi pitänyt raivata niin, että näkyisi, jos siellä tai sen suojissa on joku vaanimassa.
Nyt hakkasivat kauppojen välisen metsikön niin, että isojen puiden rungot vaan näkyvät ja korttelin läpi näkyvät talot puiden lomasta, vaikka ennen oli kanssa lehtipuut reunoilla ja viihtyisä kulkea mutta vierestä tieltä näki, että kuka kulkee ja miten, niin että oli turvallista. Mutta jättivät yhden tiheikön, joka juuri olisi pitänyt raivata. Siellä on ollut maata kaavittuna kuin joku olisi vienyt veruijälkiä pois murhan jälkeen. Lieneekö mikä, kun on tuon korttelin tarkoituksella näköjään jätetyissä tiheiköissä ollut tuota vikaa. Onko tarkoitus tappaa kaikki kulkijat ja poistaa viheralueet, ja poistaa luontosuhde ja viihtyisyys? Afrikkalaista metsän peto ja ei ole metsäänb meneminen tilannettako tavoittelevat? Voi perkele!

http://puidenkaatamisesta.blogspot.fi/2016/09/osittainen-nakyvyys.html