tiistai 29. elokuuta 2017

Luonto virkistys- ja matkailukäytössä

Kävin kymmenen vuotta sitten eräopaskurssin Espoon ja Kirkkonummen rajalla Nuuksiossa, olikivaa, kovin kiinnostavaa, muttei luonnossa liikkumisen mahdollisuuksista ole sen jälkeen tullut melkein mitään, mökkeilymahdollisuudetkin ovat jääneet pois. Mietin, opettiko kurssi jotenkin vääränlaisen asenteen luonnossa liikkumiseen, vähän kuin että lampsis lampsis tultiin tänne tän työporukan kanssa eräretkelle virkistyspäivänä. Niinkuin että väärä porukka mukana, luontoa arvostamaton, joka ei luo muille tietä liikkua luonnossa. Ja luonto nähtynä jotenkin rankkana ja rapaisena sen sijaan että linnunlauluisena kauniina vaikuttavana paremman alkuperäisen elämän hetkenä työputken välissä. Tässä kun luin luonnosta virkistys- ja matkailukäytössä, niin tuntui, että virkistyskäyttö ennen kaikkea kuuluu olla, mutta että matkailu on usein liikaa, tuo väärän ei-luontosuuntautuneen porukan, jolle partio tms sopisi paremmin, kenties puisto tai kosketus käytännön ammatteihin. Kun luontoa mainostetaan liian monelle, liian ratkkaan kaikille, niin osa vain suorittaa sen läpi, mistä jää ikävä tunnelma, menee luontokokemus tavallaan pilalle, kun taas luonnosta pitävä ihailee luontoa, näkee sen jotenkin mahtavana, vaikuttavana, tunnelmallisena,e heyttävänä, luo ihan hyvää tunnelmaa ympäristöönsä, vaikka tulisi töistä tms. Sen sijaan Savonlinnassa, joka on matkailukaupunki, tuntuu,e ttä paikkakunnalle muuttaa ihmisiä, jotka pitävät siitä, että matkailupaikkakunnasta on yritetty tehdä kaikille sopiva, jotka eivät siis ole suomalaisuussuuntautuneita tai halua luoda luonnossa virkistäytymismahdollisuutta muillekin. Ja sitten on niitä, jotka tykkäisivät muunlaisesta elämästä, ovat toisenlaisia arvoiltaan ja elämäntapamieltymyksiltään, mutteivät tiedä, minne muuttaisivat ja miten, kun paikkakunta mainostaa juuri omia vetonaulojaan eikä helpoja muuttomahdollisuuksia toisenhenkisiin paikkoihin.
Savonlinnalaisesta vinkkelistä tuntuu, että luonnonkin eheys vaatii ylläpitämistä, jotakin sellaista, mitä maalaamisen harrastamisesta voi oppia, mutta onko se sitten liian jähmettynyttä, liiaksi huonokapasiteettisetkin mukaan johtoasemaan ottanutta? Ja pääkaupunkiseudulla taas ei tehdä juttuja, esim. arkenneta tai karsita osaa puista luonnon hengen, tunnelman mukaan, että mikä vain sattuu vaikuttamaan kivalta, rakentamatta uutta mielikuvituksessa, vaan ikään kuin luonnon tai hetken omalta idealta, ei päähänpäkähdykseltä vaan maisemaan sopivalta tai rakennettaessa tilan mittasuhteiden tunnun hyväätekevyyttä, elämänviisautta hengessä, väkertämätt, vannomatta akateemisen tyylilajin nimeen, ollen viisasja elämänviisas. Samoin aikamäärät, käytöt, istutettavat uudet puut ym taimet: mikä tuo paikalle hyvän hengen, hyvän elämälle, eliöstölle, luonnonrakkaille kulkijoille, luontomaisemia mieleensä voimaannuttaviksi säilöville,...
Papualaisista (Melanesiassa) tulee mieleen, etteivät ole osanneet vaalia sitä, että matkailijat ja alueelle muuttavat vaalisivat papualaista kulttuuria, luontoa, elämänmuodon hyviä puolia, vaan tulee kamalasti väkeä paikan maineen mukana, kuin paikkaamassa muun maailman ongelmia, muttei sitä ole helppo kantaa. Pääkaupunkiseudula on kai käynyt samaan tapaan: tulee vain jonkun tyypin ulkomaalaisia ja siinäs e, on tilanne kannettava. Muttei paikka jaksa kantaa mitä vain vaan vain omien vahvuuksiensa varassa, omantyyppisensä panoksen jaksaa antaa. Silloin ei ole hyvä houkutella mitä tahansa matkailijoita vaan vain niitä, jotka kantavat paikan henkeä esim. aloittelijoina sen tavallisilla urilla, ihailijoina, esim. suomalaisen sivistyksen tavalla luontoa arvostavina. Tai kuka nyt luontoa arvostaakaan ja missä hengessä, mutta sille olisi oltava uoma, jolle se luonnostaan ajautuu noissa olosuhteissa ja jolla se on kokonaan hyväätekevä, voimavara. Kuten vaikka, että Lappiin tulija ihailee poroja, ja moitä voi porojen tapaan kokea, esim. vanhanmallisen navetan ja maatilan pihapiirin tuokuineen, tuokioineen, rekiajelun lämmittelyineen, käsityöpuoti, auringon punaama taivaanranta, osaamista pakkasessa ulkoilusta ym säistä, yms. Tai että joku on Lapin hengellisyydetsä, myös noituudesta kiinnostunut, ulkoilutamineista, reippailusta, mahtavista näkymistä, kirjallisuudesta (halvemmin kuin suomalaisilta kustantajilta saa haluamansa kappalemäärän www.createspace.com'ista), kylästä,maisemista, jostakin suvaitsevasta suojaavasta tavallisen kirkon rakennuksesta, mjapaikasta tukikohtana, keskustelusta, yms.

30.8.2017   Tässä kai tarttis olla linkkinä tuo, että miten osan puista kaataessa jää kiva maisema kulkea http://puidenkaatamisesta.blogspot.fi/2017/02/mita-puitapensaita-taimia-jatetaan.html

"
* * *
Ihan muusta tuli mieleeni, että tykkääväisivätköhän laihat kiinalaiset
ratsastaa poroilla? Ja kenties lemmikkiporosta lemmikkieläimenä, jopa
sisällä asunnossa ym huolehdittavana kuin mikäkin näyttelyeläin tai
söpöläinen?" 
(31.8.2017   Olikohan viime vuonna joulun alla oli täällä Savonlinnan torilla poro ja se oli jotenkin homssuisemman, kevyemmän näköinen kuin mitä olin olettanut. Jotenkin näin jälkikäteen tuli mieleeni, että onkohan liikaa työtä tekevä laiha kiinalainen vähän samaan tapaan kauhtunut, olisiko poro kiinalaisesta söpö. Kovaa pakkasta kestävänä poro kenties ymmärtäisi kiinalaista paremmin kuin eteläisemmän eläimet, jos kiinalaisella on elämässään rankkaa. Muttei kai kaikille kiinalaisille sopisi vaan tuolle yhdelle isolla kiinalaistyypille vain, jos nyt sitten pitävät eläimistä. Poro olisi jotenkin samantyylinen mutta samalla juhala,jouluinen, luksus turkkeineen, arktisine olemuksineen. Pohjois-Kiinassa on kai kylmät talvet mutta eteläisempään ei poroa voisi ottaa. Mutta onhan siinä tuo kuljetusongelma ja kulttuuriero ja se,että haluavatko kiinalaiset lemmikkieläimiä ja sopiiko poro lemmikiksi ollenkaan. Mutta jotenkin tuntuisi sopivan kiinalaiseen tyyliin ja eläimillä kai yleensä on positiivinen vaikutus, jos niistä kovasti pitää ja ihailee niitä.)

tiistai 22. elokuuta 2017

Urautumien korjaamisesta lomalla

Uutiset Turun puukotuksista laittavat miettimään eroa Turun tai pikemminkin pääkaupunkiseudun, josta olenkotoisin, ja Savonlinnan välillä. Savonlinnassa on jotenkin suojatumpi olo. Yhdistän sen ortodoksisen Uuden Valamon luostarin läheisyyteen reilun sadan kilometrin päässä Heinävedellä.Mutta voi se johtua siitäkin, että Savonlinnan vetovoimatekijät ovat lähempänä omia haaveitani. Mutta niin, Turussa on laaja koulutettu teoriaperspektiivi jatkuvasti käytössä ja ateistisuutta tavoittelevien kanssa käy usein niin, että jos on jossakin taitava, heiltä yli hilseen menevä, niin karsivat moiset varmuuden vuoksi pois, jotta pääsisivät uskonnosta eroon, ja niin perspektiivistä jäävät kaikki hienoudet ja taidot pois eikä vain uskonnolliset. Kun taas sitten uskonnon kanssa käy niin, että on yhteisössä jokin taho, jokin laajalti kannatettu suuntaus, joak käskee katsomaan urautumien lisäksi myös muun elämän, elämänviisauden, viisauden, käytännön asianhaarat, muiden elämänalojen taidot yms ottamaan huomioon, koko ajan etsimään parempia vaihtoehtoja etenkin sinne, missä ainakin osa kaipaa parannuksia. Eli jäädään paljon korkeammalle taitotrasolle, kun on Savonlinnassa uskonto, taide, mummola, luonnon viisaus ja kulttuurien kohtaamiset ym matkailussa. Osataan korjata urautuneiat kohtia viisaammiksi, mikä on hyvä matkailuvaltti vapaa-ajan lomamatkailupaikkakunnalle.

maanantai 7. elokuuta 2017

Paljonko Suomessa on alkuasukkaita?

Kävin tässä kaupungilla, Savonlinnan keskustassa siis, ja silmiini sattui näyttelijän oloinen mies, kuin jotenkin lämpimäksi itsensä luokitteleva, syöneen ja kenties joitakina ineita turutelleen oloinen, vähän pullakahvipöydän tyylinen, heotä on ollut monta Savonlinnassa ja usein. Niin nyt sitten tuli mieleeni, että he ovat samalla tavoin erilaisen oloiset kuin Australian alkuasukkaat aboriginaalit. Voivatko he olla aboriginaaleja tai muuta jotenkin samantapaistra ryhmää? Kun jotenkina jattelisin, että suomalaiset tuumivat, että Suomeen saavat alkuasukkaat tulla. Niin ehkä Suomessa sitten on käsittämättömän paljon eri maiden alkuasukkaita, etenkin ehk Savossa. Kun tuosta sitten torin kulmalla olin, niintorilla oli joku ulkomaalainen perhe lapsineen ja isä insinöörinoloinen: ihan selvästi koulutettu pää niin kuin pääkaupunkiseudulla asuessani melkein kaikki olivat, mutta nyt eivät melkein ketkään sen oloisia. Että moniko täällä on alkuasukas vailla koulusivistystä (suosittelisin http://opisuomalaisuus.blogspot.fi sen korvikkeeksi vaikka varmaankin tarvitaan muutakin osaamista, tapojen tuntemusta), tai kamalan omakohtainen käytännön ihminen tai matkailualalla, tai ties mistä kaukaisesta ulkomaasta, josta en ollut aiemmin kulttuurista kuullut?