lauantai 22. syyskuuta 2018

Missä olet kasvanut vai missä haluat asua, minkä kulttuurin omaksua

Minulla oli Helsingissä, mistä olen kotoisin, kaksi insinöörisuuntautunutta kovin pahaatekeväistä opiskelukaveria, joista en oikein ymmärtänyt, miten he niin vastuuntunnottomia ja iin insinööriusuuntautuneita olivat ja miten kamalan paapotuilta vaikuttivat, kuin kaikki passattaisiin heille. Mutta Itä-Savo-lehteä lukiessani olen törmännyt kumpaankin sukunimeen sukupolvea vanhemmilla kai, savonlinnanseutulaisilla, sellaisilla, jotka sopisivat kuvaan, että miten kasvaa niin vastuuntunnottomaksi ja samalla paapotuksi. Niin että tulee mieleen,että tuollaisiakolapsia ja nuoria täälläkasvaa? Jos he eivät tue savolaisuutta ollenkaan omalla linjauksellaan, niin onko ollenkaan hyvä kutsua heitä savolaisiksi? Eikö olisi parempi kutsua heitä Savossa kasvaneiksi ja paikkakuntalaisuus aikuisena sen seudun mukaan, missä haluavat asua, minkä hengenheimolaisia ovat ja jonka kulttuurin taitavat kyllin hyvin. Näin minä  esim. en olisi helsinkiläinen vaan savonlainnalainen ja ihan vain suomalainen. Molemmat tosin sanoivat kasvaneensa Vantaalla. Äitini sanoi olevansa Lappeenrannasta, oli kotiruovaäiti hänellä, ja joskus kun näin äitini/äitipuoleni piirtävän,niinpiirsi käkkäräpään savuke suussa, sanoi että nuoruudessaan piirsi sellaisia - voiko tuo kaikennielevä akateeminen suuntautuneisuutensa olla näkynyt savukkeena ja käkkärät yms jääneet taa, kun aikuistui? Voiko itäsuomalaisen harrastama paapominen kohdistua usein vain omaan jälkikasvuun, vaikka on tarkoitettu tukemaan ko sortin itäsuomalaisuudelle tyypillisiä asioita laajemmin, niistä harrastuneiden suomalaisten ja kenties ulkomaalaisten keskuudessa, ts. kohdistuuko se väärin, muualle toivoviin, nuo asiat pois karsiviin eikä Itä-Suomeen muuttaa haluaviin?

keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Suomen ilmastoeroista

Katselin tässä Savonlinnan Eurokankaassa kalakuvioista kalevalaisuuden mieleen tuovaa fleeceä, joka kyllä oli poikien tai miesten. Mutta se kun jäi mieleeni, niin tuli olo, että pääsee kyllä mökille mutta että siellä olisi flöunssassa ja kömpelö - tuli mieleen jokin iso suomalainen käytännön ammatteihin suuntautunut miestyyppi. Mutta sitten kun mietin, että vika on lämpötaloudessa, jotakalojen värit ja maalaustyylit ehdottavat, että se on meren rannikolle ja saaristoon, niin siitä tuli kunnollinen suomalainen maisemakatse,maiseman hahmottamisen tapa, joka sopii Kalevalan lukemiseen ja muistuttaa Edefeltin maalausten maisemakatsetta. Niin että kuinkakohan usein on miesten vaatteissa tuo, ettei kukaan ole tunnistanuty oikein, minkä seudun ilmastoon ne on sovitettu? Kun onhan harmi, jollei tervehenkinen saa olla oman paikkakunnan ilmastoon sopiva, siinä terveenä pysyvä. Kanssa miten usein naistenvaatteiden tyylistö puuttuu mahdollisuus tervehenkiseen ulkoiluun ja on vain sisällä pysyttelevään elämäntapaan viittaus ja värit? Mutta niin, meren rannalla olisi voinut mökkeillä kai ulkosaaristossa etenkin, niin olisi tuo ollut hieno valinta, mutta isolla osaa rannikostahan ovat ruotsinkeiliset, ei kai se ole suomalaisesta perinteestä harrastuneen luontevin mökkeilyseutu. Aallot vertautuvat liian dominanttiin työelämään, ovat sille hyvä vastapaino, mutta tekeekö meri osin painotusta taloille ja työlle? Jos työelämä on viisaampi kuten Suomessa yleensä, niin ei kai tarvita niin suurta vastapainoa, vaam järvien kalliorannat, laineet ja sininen kimallus, männyn käppyräoksat, hirsimökit luovat kosketuksen ikiaikaisiin elementteihin, ovat vastapainona työlle ja koululle, mutta muotojernsa selkeydessä jotenkin ymmärryksen tapaiset, viisautta tuovat, mutta edellyttävät siis arkijärjen tapaista viisautta siellälomailevalta. Mistä tuli mieleeni, että vaatiiko luontoloma tuon oikein, että on luontoelementti työelämän paineeseen sopiva,eikä esim. liian laimea, vai käykö niin, että Suomessa oppii suomalaista viisautta, jolloin laimeampikin luontoelementti kantaa hyvin ja toisaalta kenties tuo suuremman sanoman.

Jos miehet tuppaavat aina valitsemaan tuollaisia värejä,niin etsivätkö sellaista oloa kuin kahvilta tullessa, kun on lämmin ja työt jatkuvat? Eikö silloin hiukan lämpimämpi lämpötalous kuin Kanada, Pohjois-Venöjä ja Lappi toi si tuon lämpimän tunteen? Ja samalla kai kannattaisi katsella puita, heiniä, maahan varisseita lehtiä, neulasia,pikkuoksia, lätäköiden värejä yms, luonnon tuomaa hyvää ilmapiiriä kuten esim. puun oksien suoja ai pilvien katselu.

Kankasita ja ompelemisesta puheen ollen, tässä on laatimani helppo ohje vaatteiden oimpelemisesta ilman kaavoja,ihan vain haaveensa oppainaan  http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html
Tuota kangasta kun mietin, niin vaikutelmani oli, että fleecepaita siitä olisi parempi käsityömäisesti tehtynä kuin collegepuseromaisena ja kenties sopisi aika isoista paloista (palasten välissä tai reunalla olisi hyvä olla aika iso tikkaus näkyvissä, muttei voi käyttää siihen villalankaa, sillä se kutistuu pesussa, ehkä saumavaran ompelu kankaaseen kiinni sopisi?) ja erivärisestäkankaasta (yksivärisestä) tehtynä.

Säiden oppimisesta kirjoitin tollasen ohjeen http://kokonaiskuvat.blogspot.com/2018/06/nature-protection-abroad-build-better.html alinna lisäys 6 sept 2018, joka sopis kai kaikkiin ilmastyoihin, mutat siis vain yhteen kerrallaan ja siellä tavalliseen tapaan taiu muuten vain tervehenkisesti elellessä.