torstai 24. marraskuuta 2016

Rikollisuuden vähentämisestä

Luulen, että Savonlinnassa väki on ihan hyvin kyllin taitavaa ja hyvällä ymmärryksell' varustettua, jottei ongelmia olisi. Mutta kovin taitavien tapaan savonlinnalaiset kai keskittyvät korjaamaan yhden asian kerrallaan, jolloin näkemys kokonaisuudesta katoaa tai häipyy taka-alalle tai on eri tyylilajilla kuin tavallisesti ihan vain yhteisössä elellessä. Eli korjaisiko rikollisuuden suurimmaksi osaksi pois, jos joka tekonsa, tekemisen tuokionsa, aatoksensa tms vaikuttavan kimpaleen perään heti muodostaisi kuvan yhteiskunnasta laajemmin (tuo ajateltu aihe tai tehty teko mukaanlukien) ja siitä, miten siinä hyvin elellä, esim. toivoisi hyvää maisemakuvaa katsahtaessaan, jolloin tekemisissä olevat tai tavoista ja taidoista mallia ottavat myös muodostaisivat maisemakuvan ja kuvan siitä, miten maisemassa ihmiset ym hyvin elellä ja toivoisivat hyvää. Niin ehkä se olisi se, mitä tarvitaan, vaikkei iso teko olisikaan.
(Maiseman ihmiset saa sopimaan hyvin yhteen periaatteella Elämänmyönteisen itsekäs saa olla muttei puuttua muiden elämään muuten kuin reilusti. + tervehenkisyys, ks. esim. blogini http://opisuomalaisuus.blogspoty.fi)

Mitä savolaisilta halutaan oppia

Luulan, että savolaisilta halutaan oppia käytännön taitoja vanhanajan tapaan http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html

ja miten tehdä jotenkin rauhaisan vapaa-ajan oloinen kodistaan, mökistään yms http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/10/uskonnollisuudesta-ja.html ja Itä-Savo-lehti sekä
http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/03/natkilaisyydesta-ja-savonlinnalaisuudes.html

ja miten elää turvallisesti mökillä, mutta se lienee hallinnnon taitoja eli pääkaupunkiseudun: mitent ulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja miten varautua hankalampiern ihmisten varalta.

Lisäksi Suomen ilmaston taitamista: http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html

perjantai 18. marraskuuta 2016

Savonlinnan laajenemisesta itään

Nojamaalla kai on kauppakeskittymäosin siksi, että on ajateltu kaupunkia voitavan laajentaa itään päin. Mutta toisaalta Nojamaan isossa Prismassa käy kai väkeä kaupungin länsipuolelta, joten matka ei tunnu olevan este.
Nätkillä asuessani olen saanut sen vaikutelman, että Nätkille mielellään muuttavia olisi enemmän kuin tilaa on, jolloin olisi ehkö mielekästä jatkaa Nätkiä itään Moinsalmentien vartta pitkin, kun Nätki on tavalaan tenhoava, omaleimainen ja hyvin viihtyvä. Kerimäki sen sijaan ei houkuttele yhtä paljon, joten ei kai Kerimäen tien varsikaan, vaan asutus laajenisi itään omien teidensä varsilla, jo hyvin toimivista kulttuurillisista keskuksista ympäristöön.
Savonlinnan viehätys on maalaismaisuudessaja Olavinlinnassa, ym. Siksi on tärkeää, ettei rakenneta täyteen vaan jätetään puistoja, viheralueita, omakotitaloalueita, kenties maatiloja, pieniä kyliä yms, vaikka rakennettaisiin laajempaa kaupunkia ja kerrostaloryppäitä. Ja Olavinlinna tarvitsee keskusasemansa, sehän on yksi iso vetonaula. Siksi en tajua, miksi osa kaupoista muuttaisi pois keskustasta. Bussilinjoja hyvin toimivalla tavalla pitäisi kai luvata laajentaa sitä mukaa, kun asutus leviää, jos leviää. nätkiltä voisi ehkä ajaa Kyrönniemen kautta Prismalle?

 Nämä kerrostalot tässä, missä asun, Nätkillä ovat ainakin selvästi matalampia kuin puusto niin, etteivät niin pilaa omakotitalojen ympäristön maisemien vehreyttä. Ja ihan kerrostalojen vieressä ei ole montaa omakotitaloa, onkohan yksi vain. Kerrostaloissa ja omakotitaloissa tuntuu olevan hyvä tunnelma, mutta osassa rivitaloja ei, vaikkaon isot pihat niillä. Kai paritalomaisemmissa on hyä tunnelma mutta karun niuhon näköisissä ei. Ehkä niillä pitäisi olla etupihalla omakotitaloista tuttuja tavallisia puita ja pensaita, esim. syreeni?
Nätkillä on kirkko, ja hautausmaa.
Talonmiehet ovat tavanneet olla eteviä, millä on väliä ainakin, jos väki muuttaa muualta Savonlinnaan. Talonmies on luonut osan paikan hengestä, mikä lienee hiukan hotellimainen tai vanhusmainen, osaavaisen tekemä palveluammatin työ.
Muualta muuttava ei osasi edes esittää toivomuksia savonlinnalaistyylisestä asunnosta japaljon vähemmän rakentaa sellaisen itse. Siksi talojen uudella alueella pitäisi kai olla savonlinnalaisen osaamisen mukaan rakennettuja, koska savonlinnalaiset rakennusmiehet ovat vaikuttaneet kovin taitavilta, ym mitä nyt asuinalueita rakentaessa tarvitaankaan suunnittelua ym.
Tässä, missä asun, on vetonauloina kaksi kauppaa, posti, lastentarha, baari ja kirkko sekä bussipysäkki ja toki vehreää ja ranta lähellä.

Mutta nätkiläiset ovat aika järeitä, hyväntahtoisia mutta varuillaan koko ajan ja elämän rytmit vikkeliä niin, ettei aina ole rytmissä muun yhteiskunnan kanssa, luulen. Taiteille edullista mutta kärsii kommunikaatiokatskoksesta. Mummolamaista. Niin että onkohan Nätkille muuttaa aikova väki yhtä rajun menon kestävää, yhtä fiksua?
Jokainen kaupunginosa on omanlaisensa. Pitäisi kö olla jokin tilaus tietyntyyppiselle kaupunginosalle, jotta kaupunki voisi yhden kaupunginosan verran laajeta? Ja sen pitäisi olla savonlinnalaisen tyyppinen eikä ihan vain joku teema vaan. Käsityöt? Luonto? Ratsastus?
Kysyykö itäpuolen valttina ollut leppoisa tyyli nostosillan yli kulkevia päivittäisiä reittejä?

Nätkin ja kai myös Kyrönniemen viihtyisyyttä lisää se, että Nätkin ja Kyrönniemen välissä on pitkälti (kartanmukaan 2km) vain puita ja rakennuksia, joissa ei asuta, ja ympärisössä muillakin puolin kai metsää (ja hautausmaa). Pitäisikö uusien kaupunginosien, jos niitä rakennetaan, olla samalla tavoin oma alueensa, esim. parin kolmen kilometrin metsävyöhykkeen takana, missä bussi vain kävisi, ei olisi jatkuvaa rakennuskantaa, vaan maalaismaista, oma rauha, omantyylisensä saisi olla, eikä tulevaisuudessakaan rakennettaiusi täyteen tai menetettäisiin paikkakunnan ominaisluonne, joka sen vetonaula on.

Menettääkö Enonkosken tie maalaismaisen tunnelmansa, jos sen viereen rakentaa? Nyt se tuo maaseudun lähelle kaupunkia. Sen sijaan Kerimäen tie ei kai menettäisi tunnelmaansa, jos sen varrelle rakentaisi.

* * *
27.1.2017   Voiko itään päin laajentamisen syynä olla, että Olavinlinna näyttää aiheuttavan murhia? Onko murhia vielä enemmän keskikaupungilla? Se olisi jo kamalan paljon murhia. Muttei puolustuslinnan tulisi tappaa oman kaupungin asukkaita eikä näiden ystävällisiä vierailijoita. Vanhan ajan suomalaisten rakennustaidoista minulla on se käsitys, että olisivat tahallaan rakentaneet ne piirteet, jotka linnan vaikutukseksi tulivat. Eli tuhoutuiko Olavinlinna esim. toisessa maailmansodassa? Rakensivatko se uudestaan jotkut ulkomaalaiset tai näyttelijät, siksi kun osasivat ja oli hieno linna? Siitä voisi tulla tuhoisa vaikutus paikallisille. Toisaalta voiko sellainen vaikutus olla oopperalla: on lavasteet, näytelmä, tarinan aiheena usein murhia ja kulttuurivaikute ulkomailta, missä enemmän murhia kuuluu kulttuuriperintöön. Toisaalta ooppera linnassa on kiva, mahtava, kai parhaita keksittyjä linna käytttapoja.

Savonlinnassa kivasti pidettyjä kauppoja

Saonlinnan Tokmanni muutti keskustasta Nojamaalle, toiottaasti eipysyvästi. Katselin heidän mainostaan ja mietin, miten alikoima ja tyyli muuttuat kauppapaikan aihdoksen myötä, mutta sitten huomasin saman mainoksen olean koko maahan, Tokmanni-ketjun mainos. Mutta ehkä osa tuotteista on myymäläkohtaisia ja teárjoukset ain yhteisiä. Sitä aan olen ihmetellyt, kun Savonlinnan kaupat aikuttaat kivasti pidetyiltä, niin onko se jokin taito, jota ketjun muiden etäisempien paikkakuntien kaupoilla ei ole? Ja onko se jokin tietoinen tieto-taito vai paikkakuntalaisuuden seurausta?
Savonlinnaan tulee paljon matkailijoita: mökkeilijöitä ja kesälomalaisia. Heille pohditaan tietenkin, että mitä he haluaisivat ostaa, ja moni taara tai ruoka on tavallinen tarkoitukseensa hyvä ja mökkeilymäisen mukava. Pohditaanko jossakin muualla, mitä tyyppiä paikkakunnan ihmiset ovat sen sijaan että pohdittaisiin, mitä väki haluaa ostaa?
Savonlinnassa tehdään kai paljon käsitöitä, joten väki katsoo herkemmin käsityöläisen vinkkelistä ostamiaan esineitä, ja tunnistaa silloin kai paremmin, miten ne on ajateltu käyttäjilleen sopiviksi ja mitä käsityöläinen on ammatissaan tavoitellut: mm sopivuutta eri ikäisille, eri ammattien ihmisille, eri elämäntilanteisiin, naisilleja miehille jne ja sitä että opettaisivat jotakin elämästä, mitä nämä haluavat oppia ja mitä vanhempi väki osaa opettaa. http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/11/suhteesta-tavaroihin.html
Savonlinnassa on painotus käytännön aloilla, jolloin ammattitaidon laatuvaatimuksiin tulee eri asioita kuin akateemisilla tai koulupohjalta. Ei ole montaa rientoa ja iltaisin vaikuttaa vaaralliselta liikkua, niin ollaan paljon kotona ja opitaan omalta pohjalta, mm taiteiden ja uskonnon sekä mökkeilyn taitojen tuella, taitavammiksi käytännön asioissa. Kaupan sisäänostajalla näitä olisi mm se, että on käyttänyt joitakin tuotteita niin, että on touchi siihen, millainen on hyvä tavara siihen tarkoitukseen ja mitä rahalla kannattaa ostaa ja mikä taas on tarpeettoman kallista. Kai siis paljon elämänkokemusta ja taitoja omaava vanhus sisäänostajana. Ja kommunikoida tuotteiden käyttötavat myyjille kunnolla, luulen. http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html
Savonlinnan suurtapahtuma ovat kesäiset oopperajuhlat, mikä luo taiteiden harrastamiselle edullista ympäristöä, ja jos kauppa on joka kohden täydellinen ja tarpeellinen, käytännössä mukava ja hyvin toimiva, niin kai se silloin on parempi kauppana. Luonto, Itä-Savo-lehti, oopperaharrastineisuus & taiteet, uskonto, vanhempi väki, lomailun haaveenomaisuus, tavarat matkamuistoina ja elämän kohokohtein merkitys matkailulle tuovat painotusta korkeampaan laatuun päin, sekä ostajille että kauppojen henkilökunnalle.

(25.12.2016   Kirjoitin ostoksissa onnistumisesta http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/11/ostoksissa-onnistumisesta.html mutta lieneeköhän tämä nyt sama kuin tuo aiempi linkki.)

* * *

23.3.2017   Tuotteiden valmistajille tarpeellisten lahjojen ja taitojen oppimisesta jotakin blogissani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Telkku-uutiset ja huono elämä

Luulen, ettei Savonlinnassa, ainakaan Nätkin kaupunginosassa, missä asun, oikein katsota telkun iltauutisia, ainakaan Ylen, kun Yhdysvaltain vaaleistakin näyttivät kadullakulkijat kuulleen vasta seuraavana päivänä, kun uutinen ehti paikallislehteen Itä-Savoon.
Olen kirjoittanut blogia http://nopeaoppisuus.blogspot.fi siitä, miten päästä haaveammattiinsa ja päällimmäiseksi on jäänyt mieleen, että taipumus jumiutua väärälle alalle on mystisen suuri, selittämätön. Mutta onko se Ylen tv:n iltauutisten uutoistelukijain tyylinen? Onko vika siinä, että nuoret on opetettu katsomaan tv:n iltauutiset vakavalla mielellä? Ja siitä sittent ulee työelämäkäsitys, joka on paikoilleen jumiutumista ja pieleen menneiden mielipiteiden kuuntelua, komenteluun alistumista juuri silloin, kun komentelija on epäviisas. Omille urilleen löytävän tyyli on elämänmakuinen ja mm tunteva, tyytyväinen. Iltauutistent yyli on ulkokohtaisen kaavan vakavasti ottanut, kuin aivan väärillä teillään elämässä oleva. Onko Savonlinnan mummolamaisuus ja vapaa-aikamaisuus osin kiinni siitä, ettei katso mallia ottaen iltauutisia?
Luulen,e ttei telkkua täällä katsota muutenkaan kovin paljoa, sillä telkun tyyli on erilainen kuin paikallinen tyyli. Mökkeillessä se kai onkin mahdotonta mutta kuunnellaan radiota. Telkussa törmää usein näyttelijöihin ja näyttelijät eivät ole onnellisia, korkeintaan syövät hyvin, mutteivät sen onnellisempia, usein eivät löydä itselleen sopivaa heilaakaan vaan tyytyvät toiselle sopivaan, ja aineisiin. Radio sen sijaan on usein elämässä taustalla, esim. töissä ja autoa ajaessa, ja niin sille asetetut vaatimukset ovat toiset, enemmän elämänmakuisuutta ja hyvää elämää tuovat, mm sään ja tapahtumien kanssa elvät ja musiikkia toivotaan paljon, minkä pitää olla autolla-ajoon ja työntekoon sopivaa, samalla vapaa-ajalle hyvä.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Elämänviisauden määrästä

Jos nyt ajattelee sitä, mikä on helsinkiläisen elämänviisauden määrä verrattuna savonlinnalaiseen, niin kyllä helsinkiläisen on paljon suurempi. Savonlinnassa käy usein niin, että kylläinen vatsa korvaa maailmasuhteen eheyden puutteen, mm ihmissuhteiden kompastelut, tai sitten ollaan pottuuntuneita vaarallisuuteen asti ja kotiin eristäytyväisiä, mikä katkoo elämänmahdollisuuksia. Helsinkiläinen sen sijaan löytää harmonian elämän keskeltä, ihmissuhteet sujuvat kauniisti "Elä ja anna toisten elää" -säännön mukaisesti, on kaunista ja perusvire on hyvä olo ja kaikkien vapaus on suuri ja vastuuntunto useimmiten myös. Jos vaikka huonollakin säällä kulkee ulkona, niin maisema ikään kuin sädehtii vesipisaroineen kaikkineen ja on tunnelmallista, ihmiset toimeliaita ja hyvää toivovia, rakentavasti yhteen pelaavia. Savonlinnassa kai menetetään tuo siksi, että sallitaan ammattialsilta pahantekoa ja osaamattomuutta sen sijaan, että luokiteltaisiin kukin sentasoiseksi kuin on ja otettaisiin viralta ne, jotka käyttävät ammattiaan väärin, esim. heikompiaan kohtaan.  Savonlinnalainen on usein ruotsalaiseen tapaan ottanut kaavan yhteiskunnan säännöksi eikä sen henkeä oiekutusta velvoitteeksi siitä, mitä vaatimuksia piti kunkin koko ajan täyttää esim. jossakin ammatissa ja vastaavasti, mhin kyllä on oikeus, vaikkei sitä koulukirjoissa niin omakohtaisen näkemyksellisesti lähestytty. Oli Ruotsi eli ei, niin suomalaiset viisaudet ovat tärkeitä opetella ja noudattaa aina kaikessa kunnolla!

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Kuvia Savonlinnasta

* * *
Kuvia Savonlinnan kaupungista:

 keskustaa, Olavinlinnan tienoo
 Nätkin kaupunginosa, lastentarhan pihaa tässä ihan vieressä
 Pihlajaniemen kaupungiosaa, tallit esteratsastuskisan aikaan
 höyrylaivoja satamassa torin reunalla
Olavinlinna

* * *

13.3.2017
Vuodenaikakirjoituksessani kuvituksen kuvat ovat Nätkin kaupunginosasta http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html
Sen englanninkielisessä käännöksessä on alussa muutama kuva lisää http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html  . 

Taiteet vai kaikki osaaminen

Yleensä, jos johonkin ihan taitavaan suomalaiseen porukkaan tai porukan korvikkeeksi on tullut ulkomaalaisia, joilla tyypillisesti ei ole kyllin korkea taitotaso, niin ehdotetaan, että taitotasossa perässä pysymiseksi huolehtisivat, että syövät kylliksi ja että elävät kyllin mukavasti kuin suomalainen "Elä ja anna toisten elää"-ohje antaa luvan, ja harrastaisiat taiteita ja uskontoa, niin siitä taidot nousisivat, psytyisivät pysymään kärryillä selkeissä suomalaisissa opeissa. Mutteivät nuo avut ole koko juttu vaan pitäisi myös opiskella niitä suomalaisia taitoja, mm tervettä järkeä, yhteiskunnan toimintaa, vastuuntuntoa ja tervehenkisyyttä sekä terveitä elämäntapoja ja liikkua luonnossakin, esim. puistossa tai metsikössä luontoa ihaillen.
Savonlinnassa meininki vaikuttaa siltä kuin olisi vain ulkomaalaisia ja vain näitä ohjeita noudatettu, oppimisen avuksi tarkoitettuja asioita vaalittu, muttei opiskeltu tervettä järkeä ym suomalaista ollenkaan vaan yritetty korvata ne ruotsalaisuudella tms, mikä ei tietenkään tue elämää yhtä hyvin kuin suomalainen kulttuuri, voipahan haitakin paljon esim. romuttamalla "Elä ja anna toisten elää"(iytsekäs saa olla muttei puuttua toisten elämään - mmuten kuin reilusti estääkseen näitä epäreilusti haittaamasta muiden elämää) -tyypin ohjeen tuomaa toimivuutta ja meiningin tervehenkisyyttä, minkä varassa tulevaisuus ja elämän onni ovat.
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi

Elämänsisällöstä ja elämänlaadusta

"125. Esikuvista ja taidoista mallia ottaessa, ollessa sosiaalinen ja keskustellessa toinen mainitsee yleensä vain yksittäisiä asioita ja asioiden puolia muodollisemmalla etäisyyttä olettavalla tyylillä. Ei ole hyvä ottaa noita asioita liian lähelle, vaikka olisi kovin motivoitunut oppimaan niistä tai ymmärtämään täydesti, sillä ne eivät ole lähietäisyydelle tarkoitettuja vaan etäämmäs tarkoitettuja. Lisäksi ne eivät ole koko asia, eivät koko viesti, vaan sinun oletetaan elävän elämääsi tervehenkisesti ja mitä siinä koet ja havaitset, on osa sitä maisemakuvaa, johon he viittaavat. Esim. tunteikas kappale ei ole vain yhtä tunnetta kuvaava vaan joidenkin aikojen elämänmeininkiä, usein sen yleiskuvaa, isointa virtaa pääpiirteissään, eli olettaa sinun elämänkokemuksesi osaksi laulumielikuvaasi ja sitä, miten tuollaisten tunteiden kanssa elät, esim. 1/5 laulua ja 4/5 arkea kokemuksellisessa rikkaudessaan. Vastaavasti taidot yleensä vaativat oman arkijärkesi ja tervehenkisen elämäntapasi perusvirran tuekseen."
 http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

"193. Yli yksilön koordinaatiokyvyn menevä tehtävä käy näköaistivoittoisesti eikä yksilö saa tilaa elämälleen kummemmin kuin koulutehtäviä tai pakollista työtä tehdessä. Sen sijaan koordinaatiokyvyltä sopivan tasoisessa tehtävässä yksilö tuntee saavansa käyttää sosiaalista silmäänsä ja tilaa itselleen yksilönä, omalle persoonallisuudelleen, tunteilleen ja näkemykselleen, omille tekemisentavoilleen ja toiveilleen, tervehenkiselle elämälle. Koordinaatiokyvyltä liian kömpelö tehtävä puolestaan vaikuttaa liian palikkamalliselta ja turhan kaavamaiselta, vähän kuin vankila.
Samoin koulutehtäviä tms työmäisiä tehtäviä tehdessä käy liikaa tsemppaavan omalle elämälle kituliaasti, sopivantasoisessa tehtävässä olijalle hyvin ja liian alhaisen tason tehtävässä kuin oksat katkottaisiin pensaalta."
  http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html