Palleroisuus ja kyky kantaa hankalien kohtien ylitse

Mietin tässä, että jos palleroisuus ei soi, niin miksi kesäisten oopperajuhlien paikkakunnan sanomalehdellä Itä-Savolla ja monilla muysiikin ammattilaisilla on tavallaan palleroinen tyyli,niin vahvasti jopa, että se peittaa muita asioita alleen. Oltiin eilen koirien kanssa tavallista pidemmällä kävelyllä ja ne hiukan vilustuivat ja ylirasittuivat, mistä syystä niiden kroppa tuntui kaipaavan palleroista oloa tuekseen: puskuriksi, kun jossakin kohden kehoa aina joskus, milloin hetken, milloin pari minuuttia ja milloin pidemmän aikaa, ilman tietoa etukäteen että missä ja miksi, kroppa kaipasi tukea energiavarannoista. Savonlinnaan tulee paljon työn uuvuttamia ja urauttamis matrkailijoita, joten savonlinnalaiselle voi lähes milloin tahansa tyulla odottamaton rasite yhdestä tai useammasta matkailijasta lähiympäristössä. Matkailija on myös matkan jälkeen uupunut ja nälissään ja siksi tavallista enemmän jumissa, minkä ylitse paikallisen sanomalehden vaikutuksen tulisi auttaa kantamaan, sekä savonlinnalaisen itsensä että matkailijat ja muut ympäristön ihmiset. Oopperassa ja taiteissa ylipäätään on samaa: tarvitsisi esityksen tai taideteoksen kantaa ylitse yleisön ihmisten elämien hankaluuksien, tarjota jotakin parempaa mutta myös helpottaa välitöntä oloa, jos se vaikka työn tai sairauden tai lasten koulun kaavamisuuden vuoksi on useasti väliaikaisesti huonommalla tolalla. Kanssa jos jokin paikkakunta sitten vaalii palleroisuutta, niin sinne ohjautuu väkeä, joka tarvitsee palleroisuutta jonkin oman elämänsä hankaluuden ylittämiseen, oli se sitten jokin väärä valinta, niskassa painava työ tai koulu tai sairaus tms. Vnahemmiten ihmisille tuylee vastaava hankaluus, jos nuorempien taitotaso ei ole kyllin viisas, niin oma elämä menee jumiin, kun ventataan että milloin taas päästään viisaammille urille, ja niin tarvitaan palleroisuutta, jos halutaan nostaa meininki kaikkien osalta viisaammaksi. Uskonto törmää mitä suurimmassa määrin samaan iulmiöön: pulassa olijat turvaavat uskontoon, ja niin melkein kaikki pitäisi noukkia jostakin ojasta ylös, mikä kysyy myös heiltä voimia edes hetken verran noudattaa tavallista viisaampia ohjeita, mihin palleroisuus tuo jaksavaisuutta. Palleroisuus on siis joidenkin energiavarantojen puskirimaista täyttämistä, otetaan helpotettu kurssi, jotta selvittäisiin jostakin, esim. keskityttyä taiteen tekemiseen, parannuttua sairaudesta, korjattua jokin elämän eoäkohta, mikä merkitsee, ettei silloin voi täysipainoisesti tehdä kaikkea, ettenkään raakaa, ja että yleensä tarvitsee syödä itsensä kylläiseksi, ottaa leppoisasti ja rauhallisesti, sallia aikaa niiden asioiden korjaamiselle, joihin ei tavallisesti keskity niin paljoa kuin nyt tarvitsisi, joille ei siis tavallisesti varaa omaa rauhaa.

31.12.2017   Palleroisuus tavoitteena taiohjeena auttaa usein, jostarvitsee saada hyvälle tolalle asiat, joista ei oikeintiedä,mitä ne ovat, tai ympäristö ei osaa niitä. Niin silloin ohje kauniisti vain kaikki, mihin palleroisuus tuntuu viittaavan , saa ihmiset laittamaan kauniisti ne asiat, joista he eivät oikein tiedä, mitä ne ovat tai onko niitä.

Ilmasto-osaamisen puuttumista

Savonlinnaan on tavannut tulla lumi marraskuun puolivälissä ja sitä ennen marraskuun pari ekaa viikkoa ovat olleet räntää, ei sen enempää. Mutta tänä vuonna ensilumi tuli lokakuun viimeisinä päiuvinä ilman edeltäviä räntäsäitä ja pysyi lähes viikon, missä oli pari lähes -10C pakkaspäivää.

Räntäsäät ovat tavanneet pakottaa lämmöntuotannon päälle, olleet varoitus tulevista pakkasista. Mutta tänä vuonna ulkona liikkuessa mm keskustassa vaikuttaa siltä, että ihmisillä on iho viileä tai kylmä eikä lämmöntuotanto toimi. On kuin iso osa ei tavoittelisikaan ihon lämpimänä pitämistä vaan haluaisivat, että kaikki pitäisivät seuraa kuten lämpiminä vuodenaikoina, mutta sehän viilentää valtavasti, on juuri se syy, miksi tropiikista muuttaneet eivät selviä Suomen lmastosta. Kai joukossa siis on kamalan monta ilmastoa osaamatonta, joista osa aikoo viettää talven kokonaan sisällä pysytelle - puoli vuotta! . ja osa ei tajua ollenkaan, että pitäisi varoa pakkasta, kun eihän pakkanen satu vaan jäädyttää kropan niin, että menettää nuo jäätyneet, siis paleltuneet, kehonosansa kuin spitaalinen. Viime aikoina kaupungilla kulkiessa on vaikuttanut siltä, että lähes jokaiselle on vaarasdsa käydä niin. Lämmöntuotannon saa päälle esim. Stenka Rasin -laululla, aika matalalata venäläisen komean mieskuorolaulun tapaan laulettuna, mutta se siis tuo räntäsäiden tyyliä, joka on tarpeen kyllä, vaikka räntäsäitä ei ole juurikaan ollut. Myös joululauluista on iloa, mutta lähinnä pakkasen kestämiseen, kun lämmöntuotannon osaa jo.
Lämmittelyohjeita nin 190 kpl http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html
Vuodenaikojen elämisen ohjeita pitkästi   http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html

Instructions of how to get warm (translation of some 23 points) http://finnishskills.blogspot.fi/2015/12/instructions-on-how-to-get-warm.html
Advices on living wisely with the seasons (translation of a long Finnish text about the seasons) http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html

11.11.2017   Tänään taas kun Savonlinnan keskustassa käsin, niin oli mittarin mukaan aste tai pari plussaa ja silti lähes kaikilla ohikulkijoilla viileä tai kylmä iho eikä lämmöntuotantoa melkein ollenkaan, oli kuin eivät olisi tavoitelleetkaan lämmöntuotantoa. En voinut olla miettimättä, että mistä tropiikista lienevät ja kuolevatko kaikki nuo ihmiset palellutettuaan ensin itsensä lähiviikkoina. Kun ihon kerran pitää olla ihan lämmin talvella ulkoillessa, ja kehon ihon alla myös ihan lämmin, koko ajan. Ihoa kylmentää, jos syö liikaa tai juo kuumaa. Syöminen ja kuuman juominen auttavat vain koko kehon lämmönhukkaa paikaten, eivät etukäteen eivätkä auta verenkiertoa ja ihon pitäminen lämimänä on verenkiertokysymys eli reippaasta liikunnasta kiinni, esim. portaiden ravaamisesta tai juoksupyrähdyksestä, jonka jälkeen pyrkii pitämään verenkierron hyvänä. ja lämmön tuotannon päällä. Korkea ikä, tai lihavuus ei poista verenkierron ja siis liikunna tarvetta.

Voiko noin moni, reippasti yli puolet kaupungilla ulkona liikkuvista, olla itsemurhahakuoisia, kun eihän paleltumien hakemisessa muusta oikein voi olla kyse,  jollei sitten halusta vammauttaa ja tappaa muita, jos itse lentää etelän lämpimään. Kirjoittelin joskus elämänohjeita masentuneille avuksi: http://eroonmasennuksesta.blogspot.fi .

16.11.2017   Savonlinnassa on liian paljon ruokakeskeisyyttä, ruoka valtaa sijaa muilta tekemisiltä, jotka tekisivät päivästä paremman, toisivat paremman olon, kun niitäkin olisi. Lisäksi ruoka ja kuuman juominen tekevän kehon liian lämpimäksi. Ulkona lämpimänä pysymiseen ja lämmöntuotantoon on hyvä, jos keho on niin viileä, että tuntuu, että olisi hyvä sen tuottaa lämpöä, jotta lämpenisi hiukan, ja niin keho lämpenee helposti pintapsia myöten, lämpö toki hängitään keskikeon ja raajojen sisäosista iholle päin, ihoon asti, jottei iho viilene ja palellu ja ihmienn kuole siihen. Jos keho on keskeltä turhan lämmin, niin ei lämmöntuotannon tarve tunnu polttavan tärkeältä tunne-elämän mielestä, ja niin keho jää viileässä viileäksi pinnalta, ja niin oakkasessa paleltumavaara on paljon suurempi kuin viileällä keholla, kun haluaa tuottaa lämpöä.

Savonlinnassa näyttäisi olevabn paljon myös tropiikista muuttaneita, joilla ei ole vaaran takua pakkasesta tunne-elämässän eikä oyrkimystä vakavissaan tuottaa lämpöä ja pitää ihoa ja koko kehoa lämpimänä niin kuin olisi oma henkensä kysymyksessä, niin kuin onkin ja jo heti nyt. Ja niin ulkona kulkiessa on tärkeää jaotella ihmiset niihin, jotka tavoittelevat lämmintä kehoa ja lämmintä ihoa siis sen osana, ja niihin, jotka eivät ollenkaan yritä, esim. siksi, että ovat sisällä tai mielestään ihan pian menossa sisälle, tai siksi,e tteivät tajua vaaraa. Ne, jotka tavoittelevat lämmintä kehoa, myls siis lömmintä ihoa, ovat osa yhteistä missiota, vaikkakin niin eritaitoisia, ettei kaikista voi ottaa mallia, ei kaikkien kanssa olla sosiaalinen ja joskus ovat niin taitamattomia monet, ettei voi olal seuralline kenenkään kanssa vaan vain itsekseen yrittää kaikin voiminpysyä lämpimänä, mitä tietenkin tarvitsee tehdä joka tapauksessa, sillä se on lämpimänä pysymisen perusta: lämpimänä pysyminen on tärkeämpää kuin sosiaalinen tyyli tai kaikkien miellyttäminen, lämpimänä pysyminen on täällä elämisen ehdoton perusedellytys, ja siksi se määrää sosiaalisia tapoja eikä tavat liikkumista tms, vaikka ilmastoon sopivat tavat määräävät liikkumista toki, yms. 

22.11.2017   Tänään aamupäivällä on pakkasta viitisen astetta ja lunta.

Kehon viileneminen ei ole vaarallista, siitä voi vain vilustua, vaikka menisi kömpelöksi tai kankeaksi kylmästä. Minkään kehonosan jäätyminen onkumminkin kamalan vaarallisrta:silloin paras vaihtoehto on lähes kaikkien mielestä itsemurha. Siksi on kovin vaarallista, jos iho, nenä, korvannipukat, sormet, varpaat tms on kylmä, vaikka muu keho on aika lämmin, sillä kylmät osat voivat jäätyä pakkasessa. Sen sijaan, jos muu keho luovuttaa lämpöä kasvoille, iholle ym pienille kehonosille, niin ihminen ei palelluta niitä ollenkaan yhtä herkästi ja pakkasessa ulkoileminen vain tuntuu kylmältä muttei ole niin vaarallista.

22.1.2018   Aamummalla oli mittarissa -22C. Äsken bussilta lyhyen matkaa kotia kövellessäni tuli mieleeni, että muu Suomi miettii, että Savonlinnassa ainakin osataan juhlia ja aiottiin juhlia Suomen satavuotista itsenäistä taivalta. Savonlinna on siis edelleen, nyt juhlavuoden mentyä, muun Suomen silmissä juhla-Suomi, ja se toi vihdoin ihooni lämmön, josko auttaisi ajatus muitakin. Kenties Savonlinna oli juhlavuonna näkyvillä enemmän kuin Savonlinnassa asuen luulisi. 

6.2.2018   Tää nyt on tällanen kenties älytön päähänpälkähdys, mutta mietin, että kun joogassa minua häiritsee se, että siitä jää jokin vire päälle, niin voisikohan joogan tapaisesto saada lämmöntuotannon päälle, vaikkei muuten onnistu, siis verenkierron toimimaan ja lämmönihon pintaan asti. Vire jää kai siitä kun keskikroppa sanoo kraah ja samalla painottaa lihaksilla vatsan tienoilla uloshengitystä, kun taivuttaa kroppaa eteen linkuuveitasentoon. Niin jos samantapaisesti, vaikkapa istuen etukumarassa kyynärpäillä polviin nojaten, kraahmallisesti kuin lämppuhallin keskikehon keskiosien tienoilla tuottaisi lämpöä, antaisi sille vastaavilla vatsalihaksilla painotuksen ja liikkeen tuntu olisi käsiin ja jalkoihin varpaisiin asti lämpöä tuova, niin jäisikö se päälle? Muttei se sitten suomalaiseeen ilmastoon sopiva mielenvire ole, jää elämänlaatu kehnommaksi. Kasvoihin saisi ´kai lämmön vastaavasti mutta seisten kädet uloshengityksellä yläviistoon kuin esittäisi puuta (ja katse eteen yläviistoon) ja sitten sisäänhengityksellä rintakehän eteen kämmenselät ulospäin asento vähän kuin halaisi puuta, mikä lie intailainen tai intiaanityyli, pakkasenkeston vaatimaa lämmön omassa kehossa pidättämistä kuvasteleva. Mutten sitten tiedä, että toimiiko, tuli vain mieleen. Jos tuta onnistuisi liu'uttamaan suomalaistyyliseen tervehenkiseen suuntaan, niin toisikohan se paremman olon, Suomeen sopivuuden.

Kutsuisiko näitä nyt sitten lämmittäviksi joogan tapaisiksi liikkeiksi. 

23.2.2018   Aamulla olikohan -21C mutta aurinkoista. Kuvassa koirani iltapäivällä tuuletusikkunan alla, pakkaseen keskittyneenä.