Savonlinnan Olavinlinna suomalaisin silmin

Olavinlinnan tyyli on vaikuttava, niin ehe’ ja elinvoimainen on se tapa, jolla sen kivet on aseteltu, ett’ moista hyv’’ laatua tapaa nykyaikana vain kes’isill’ koppakuoriaisilla. Olavinlinna on paitsi sotalinna muureineen ja torneineen ja ymp’r;ivine virtoineen, my;s suomalaisen strategian n’yte, ulkon’;ll’’n sotien kulkuun ja syntyyn vaikuttamaan pyrkiv’. Olavinlinna on tavalaan Savonlinnan kaupungin keskus, laajemman Olavinkadun kauppakeskittym’n lis’ksi. Siksi se vaikuttaa seudun ilmapiiriin ja  siis aikanaan kaupungin ja seudun puolustukseen, mik’ on rakentaessa tyyliss’ otettu huomioon.

Olavinlinna on rakennettu Ruotsinvallan aikana puolustukseksi Ven’j’’ vastaan, mutta se on olennaisesti suomalaisten linna, Suomea puolustamassa henkien suomalaista ’lyllist’ ja sosiaalista ylemmyytt’, kokonaiskuvallisuutta sanottaisiin nykyisin. Ruotsalaiset n’hd’’n liian koulutettuina ja koulussa opittua ulkoa p’p’tt’v’n tapaan aidoista kuvioista pihalla olevina jotenkin tyhmempin’. Ven’l’iset taas n’hd’’n liian muodollisuutensa vuoksi niin ik’’n tyhmem[in’ ja molemmille maille linnan tyylin viesti on> @T’m’ on liian kaukainen maa teille, menk’’ takaisin kotikonnuillenne niin el’m’nne on tyytyv’isemp’’, sit’ oikeanlaista el’m’’, jota olette kaivanneet. Suomi on marginaalinen maa, v’h’merkityksinen teille, t’rke’mpi’ ovat suuren maailman suurvallat aivan toisaalla.@, mutta Ruotsi on virallinen vallanpit’j’, jota ruotsalaiset viranhaltijat edustavat matkaillen silloin t’ll;in Suomeen ja Savonlinnan Olavinlinnaan.

Nyky/Savonlinnassa asuu paljon suomea puhuvia ulkomaalaisia, ja niin linnan viesti tuntuu menett’neen k’sityksen suomalaisesta n’k;kulmasta ja j’ljelle ovat j’;’neet vain linnaa vastaan hy;kk’’vien ven’l’isten, linnaa puolustaa aikovien suomalaissotilaiden ja linnaa sis’puolelta sabotoivien ruotsalaisten varusmiesten n’k;kulmat. Ruotsalaiset tuumivat @T’’ on meid’n linna. Me halutaan asua t’’ll’. Savonlinnassa ja Suomessa on kiva.@ Suomalaistua ja savonlinnalaistua haluaville ven’l’isille ja miksei muillekin ulkomaalaisille linnan viesti on> @Sy;k’’ hyv’’ ruokaa mahanne pullolleen, niin havaintokykynne avartuu huomaamaan suomalaisittain> saatte paremman kapasiteetin ja muututte hyv’ntuulisiksi sosiaalisesti hyvin p’rj’’viksi pitk’lti suomalaisten tapaan. Mutta suomalaiset t’m’n jo osaavatkin.@

My;s linnaa puolustamaan palkattu suomalainen isokokoinen sotilas sy; hyv’’ ruokaa, juo sahtia ja treenauttaa sotataitoja nuoremmilla sotilailla ja treenaapa tappelua itsekin. Viereisen kaupungin v’ki on ihastunut linnaleikkeihin> turnajaisia ja muita sotataitoja nuorille miehille ja muukin kaupungin v’ki auttaa puolustuksessa. Sodan sattuessa he tulevat isolle linnanpihalle suojaan ja kauppiaat ym. ylemm’ss’ asemassa olevan linnantupiin perheineen. Rauhallisempina sota/aikoina linnasta on hyv’ tehd’nopeasti etenevi’ iskuja hevosella aika laajalle alueelle linnan it’/ ja pohjoispuolisille seuduille.

Linnan kivet ovat suomalaisten valitsemat ja latomat ja kuvastelevat suomalaista osaamista ruotsalaisten vallan ikeess’, mutta linnan arkkitehtuuri on ruotsalainen, joten niiden, jotka ovat kiinnostuneet linnan arkkitehtuurista tai sen ratkaisuissa kuvastuvasta sotataidosta, on parasta matkustaa Ruotsiin, sill’ sen n’k;kulma on kokonaan ruotsalainen.

Linnan arkkitehtuuri olisi hyvin toisenlainen, jos suunnittelujoina olisivat olleet suomalaiset eiv'tkj' ruotsalaiset. Linnassa on nyt kaksi eriluonteista puolta> on pohjoisen puoli, joka on vastavirran puolella ja tornillinen, ja on etel'n puoli, joka on suvantoa, torniton ja portti on siell'. On ohjailua ja ansoja,jonkinlaista ilkeily'. Kun taas suomalainen rakentaisi ehe'n tasapainoisen toimivasti aistit auki ja olettaisi suvereeniuden ja reiluuden luovan hyvi' oloja. Luultavasti olisi torni joka kulmassa ja kukin osa luonteensa mukaan hyvin rakennettu eik' ansamainen. Voisi toki olla ep'edullisia hy;kk'ysolosuhteita, mutta sosiaalinen silm' suosisi tervehenkisyytt' ja yst'v'llisyytt' eik' ep'reilua menoa. Alatavastaajan roolin sijaan suomalainen suosisi etuly;ntiasemaa, mik' juuri aiheuttaa eron ilkeilyn ja yst'v'llisyyden v'lill'..