Taustaa

Olen Helsingistä kotoisin, yhden vuoden olin maatalouskoulussa pikkupaikkakunnalla ja muutaman vuoden asuin Espoossa ja nyt muutaman Savonlinnassa.
Savonlinnan seudulla olen lapsena ja nuorempana mökkeillyt kesäisin viikon pari ja joskus käynyt Savonlinnassakin. Yleisvaikutelmani oli silloin, että savonlinnalainen on jotenkin rehevämpi sosiaalisuudeltaan ja hahmotustavaltaan. Siinä, missä pääkaupunkiseutulainen osaa vain yhden perspektiivin, käyttää savonlinnalainen kätevästi montaa ja leppoisat vitsikkäät savolaiset keikaukset keskusteluissa tuovat näkökulmaan elämänviisauden äänen. Savonlinnalainen vaikutti siis tavalliselta suomalaiselta, joka on elämänviisaampi, fiksumpi ja sosiaalisesti taitavampi kuin muut.
Savonlinnaan muutettuani on näkökulma toinen. Osin se johtunee siitä, että mökkeily on jäänyt pois ja tilalla kaupunkielämä savonlinnalaisuutta tavallisena pitäen eikä puoli tuntia vierailevan kesämökkiläisen silmin. Osin syynä on se, että suomea puhuvia ulkomaalaisia näyttää olevan käsittämättömän paljon ja suomenkielisiä suomalaisia käsittämättömän vähän. Osa ulkomaalaisista on otki venäläisiä, mutta suurin osa niin savonlinnalaistuneita, etten tiedä, mistä maasta he ovat kotoisin, mutta arvelisin, etteivät ainakaan suomalaista kulttuuria tuntevia. Rikollisuutta on myös käsittämättömän paljon ja se tuntuisi liittyvän siihen, etteivät ulkomaalaiset halua opetella suomalaista kulttuuria, ("Elele ja anna toisten elellä"-sääntö pitäisi opettaa jonkintoisen sanonnnan - vaikkapa "Tilaa onnelle!" tms. - avulla, kun se sotketaan pasifismiin, jota pidetään suomalaisten isoimpana vikana, jonkialaisena ala-arvoisuutena muihin kansoihin nähden.) lähinnä murhia tuntuu oelvan paljon ja päivittäin saa vaikutelman kuin lähiympäristössä olisi tekeillä murhia. Näin ollen savonlinnalainen viihtyy kotona turvassa ja pyrkii olemaan hyväntuulinen ihmisiä kohdatessaan esim. syömällä masunsa täyteen. Lähtökohta ei siis näytä elämänviisaudelle otolliselta, mutta silti täällä asuessa tuntuu oppivan paljon sellaista, mistä olen aina haaveillut, ennen kaikkea taiteista.
Savonlinnan omisnaispiirteitä mökkeilyn ja luonnon lisäksi ovat Oopperajuhlat ja oopperafanius, matkailu, käden taidot ja Valamon ortodoksiluostarin läheisyys, sekä näihin keskittyvä paikallinen sanomalehti.