Nätki Savonlinnassa

Itse olen tykännyt Nätkin kaupunginosassa asua, jotenkin viihtyisää, vaikka samalla varuillaanolevaa. Mietin tässä, että mistä tuo leppeä viihtyisyys johtunee. Yksi on ainakin, että puut (pääosin mäntyjä ja koivuja) ovat täällä taloja (3+1 krs) korkeammat ja pihasamme metsikkö, mikä luo talojen luo puuston suojaa, mutta toisaalta kulkutiet ovat avarat, ei tule ahdas olo eikä ole väijyntäpaikkoja kulkuteiden vieressä pihalla. Vanhuksia on paljon ja seudun rooli on olla mummola, mitä myös Itä-Savo-lehti auttaa. Vieressä tapasi olla kaksi kilpailevaa ruokakauppaa ja kapakka, vaikka nyt enää yksi ruokakauppa ja lieneekö siksi, että Savonlinna on matkailupaikkakunta vai oopperan tuoman taitojen tavoittelun vuoksi vai kulttuurien kohtaamisen, mutta meininki tuntuu olevan, että ne, jotka eivät ole mummolamaisia, tai kai mummotkin, huolehtivat ruuat hyvin, vähän kuin tarjoaisivat jollekin joka kerran, milloin jää leppeämpi kuin viikonlopun tunnelma viikollakin. Mökkeily ja käytännön alat tuovat seudulle muuttajina niitä, joille muiden alojen kaupunkielämä oli vääränlaista ja savolaisuus taas tenhoavaa. Oopperan vaikutus ja väestön ikääntyneisyys tuovat jonkinlaista leppoisuuden ja bravuurien tai onnenkantamoisten oloisten harrastuksissa onnistumisten yhdistelmää. Ja luulen, että moni harrastaa taiteita tai uskontoa, tai on jopa niiden ammattilainen. Johtuneeko siitä vai mistä vaikutelma murhista: joku pääsee hämäävän helpolla jostakin, kiltin oloinen mutta uskomattoman taitava, ja niin joku ei-niin-taitava sitten kuolee siihen, kun yrittää perssä, tai siltä täällä vaikutta, mutten varmasti tiedä.
Knassa autojen äänet eivät kuulu häiritsevästi, vaikka niitä on. Pihalla talot suojaavat http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/06/onnistunut-pihametsikko-malliksi.html ja ne on osattu rakentaa siltyä kannalta hyvin. Lähiteillä on nopeusrajoitus 50km/h, mutta useimmilla pienillä omakotitaloalueen teillä ajetaan paljon hitaampaa, vähän kuin maalla maisemia katselisi. Kanssa autolla-ajotapa on kivemman kuuloinen kuin monessa paikassa muualla, jotenkin tunteidenmukaisempi http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/06/savolaisesta-autolla-ajotavasta-taidosta.html . Alue on suuren järven rannan reunaa myöten eli pitkulainen ja tiet järven rannan suuntaisia tai lyhyitä,useimmiten ihan hitaasti ajettavia pätkiä kohtisuorassa rantaviivaan nähden, ja tuntuu kuin alempaa kuuluvat autojen äänet jäisivät rinteeseen, kai siki, että autotie on joko jyrkässä rinteessä kiinni tai sitten tienvierustalojen takana.

Ja ainakin meillä näissä kerrostaloissa on vanha taitava talonmies apulaisineen. Luulen, että hän miettii työtään vähän kuin huolehtisi hotellista, ja siitä tulee jotakin pehmennystä karuun miesvaltaiseen talonmiehen työhön. On myös nopea ja osaavainen, vähän siihen tapaan kuin nuori oppilas erityisen hyvän oppikirjan hyvin ohjeistamilta osin, mutta myös nopea ja kätevä, talon tunteva, savolaistaasumista tunteva ym,s.

Tuossa kun puut ovat selvästi korkeampia kuin kerrostalot, on se kiva puoli, että kun minulla oli ikkuna luoteeseen, siis puoliväliin lännen ja pohjoisen väliltä, niin näin usein komeita auringonlaskuja puiden taa. Tai niinhän se on lännen puolella. Tuo tuntui vaativan taloilta etäisyyttä lastentarhan piha/parkkipaikka + katu + parkkipaikka tienvieruspuineen, sillä kadun toisella puolen tie viereen ulottuvan talon reunan kohdalta ei nähnyt auringonlaskua mutta suunnilleen kai yhden rapun leveyden verran kauempana olleen talon kohdalta sen näki..
Tässä, missä asun, on kolme aika lailla samanlaista kerrostaloa U:n muodossa ja piha aukeaa lounaaseen, siis lännen ja etelän välille, mikä tarkoittaa, että pihametsikköön paistaa aurinko siihen aikaan, kun työssäkäyvät tulevat töistä. Niin on paljon kivempi kuin Espoossa, missä talon vieressä oleva metsikkö oli talon pohjoispuolella ja taloa matalampi eli yleensä varjossa, vaikka puut olivat täysikasvuisia.

Tämä kuva on muistaakseni siitä ikkunasta talojen kattojen ylitse, missä kesällä näkyi auringonlasku hienosti puiden taa.

Tuossa ei näy puiden latvoja mutta näkyy, että puut ovat selvästi korkeampia kuin lähin talo, mikä tuo taloon jotenkin suojatun tunnelman. Välissä piha/parkkipaikka ja tie.

17.7.2017   Nätkin kaupunginosa on leppoisaa ja rehevää asukkaidensa tyyliltä, samalla varuillaan. Voiko leppoisuus ja rehevyys johtua siitä, että alueelle alunperin rakennettiin taloja noinkilometrin päässä olevan tehtaan työntekijöille asunnoiksi,ja niin katujen loivasti mutkittelevasta suoruudesta ja pihojen kohtalaisesta koosta tulee mieleen, että haluttiin antaa asukkaille mahdollisuus asua rehevästi, vaikkeivät he työpäivän jälkeen oloaan kovin reheväksi olisi tunteneet. Voiko olla, että se nyt myöhemmin, modernimmassa maailmassa on sen verran rehevyyden lisäystä kuin mitä moni muukinkaipaa asumiseltaan?

20.8.2017   Seudun viihtyisyys on myös osin asumisen asenteesta kiinni: http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/03/natkilaisyydesta-ja-savonlinnalaisuudes.html