"
Keväällä hoikistumisesta
"Kun keväällä tulee valosta, lämmöstä, lumen sulamisesta, lisääntyvistä
elämänmahdollisuuksista ja linnunlaulusta elävöitynyt olo, niin luonnostaan tarvitsee vähemmän ruokaa.
Jotkut ihmiset lihoavat talveksi ja silloin osa läskistä on talven
pakkasia varten, samoin osa ruuasta ja ruuantuomasta lämpöisyydestä.
Keväällä kun miettii säitä pari viikkoa eteenpäin ja miten niissä säissä
olisi mukava elellä, miten tuhti olo ruuasta, miten lämpöinen, miten
paljon tuoreita hedelmiä yms, ja mikä taas on talvivaraa, josta hyvin
voi nyt luopua, niin silloin kai talven lihavuus, jos sitä on, on
ylimääräistä ja saa kulua pois päivän askareissa, ihan jo erikseen
laihduttamattakin, kuin tuhdimman aterian tarpeen korvikkeena, niin kun
jatkossa kumminkin on lämpimämmät säät, niin ei läskiä tai tuhteja
aterioita enää tarvita vaan pääasia on kevään vireen tavoittaminen ja
säätyminen vähitellen kesään päin."
Kevään elämisen ohjeista
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html
11.3.2018 Näin kevättalven alussa, kun ilmat ovat juuri lämmenneet
muttei lunta vielä sulanut, tuntuu, että jos nyt, kun ei ole enää
luvassa kovia pakkasia, niin kuulostelee kehoaan ja oloaan, että mikä
toisi hyvän olon, miten lihava tai hoikka saisi juuri nyt olla, mikä
jäsenten muoto nyt vaikka tulevana puolena tai puolenatoista viikkona,
niin keho jotenkin hyvin omaksuu sen ja pakkasvara saa kulua
rasvaisemman aterian korvikkeena noin vain luonnostaan äkki pois eikä
keho tunnu sitä kaipaavan vaan olo huojentuu suuresti. Ja niin sitten
jatkossakin aina sillointällöin keväällä tai tavaksi ottaen, kuulostelee
että mikä olisio kulloinkin hyvä. Mutta kevään säät vaihtelevat, niin
että tokkuraisuus on merkki liiasta lämmöstä tai en mä osaa, en kestä,
on kai liiansta lihavuudesta ja hermostuneisuus liian kevyestä
pukeutumisesta ja tuhdimman yhden aterian tarpeensta, kun taas järkytys
meinaa, että tarttee uudelleen arvioida ruuantarpeensa, lämmöntarpeensa
paljon suuremmaksi. Kevään ollessa pitkällä ei ole enää niin helppo
laihduttaa vaan sopiva paino pitäisi löytää kai kevään puoliväliin tai
toukokuun alkuun mennessä viimeistään.
Mutta töästä jää se olo, että kehiolle on annettava ohjeeksi sopiva
hyvältä tuntuva paino, hyvältä tuntuva keho, eikä joukkoa mielikuvia
että yäk läskiä, laiha ja nälkä, en jaksais, tms.
Hyvä olo näyttäisi edellyttävän, että suunta on lämmöntuotannolla
lämpimämmäksi eikä viilentäytyminen, jolloin siis painon sopisi yleensä
olla vuodenaikaan nähden hoikempi. Silloin toki pitää ateriat huolehtia
eikä kituuttaa, etenkään liian vähissä vaatteissa.
Sopivin aika hoikistumiseen on juuri, kun kovia pakkasia ei enää ole
tulossa, sillä silloin kovien pakkasten talvivaraa ei enää tarvita mutta
toisaalta voi hyvin syödä tavalliset ateriat, sillä ruokaa kuluu
enemmän kuin lähellä kesää, kun on lehdetkin puissa ja kukkia. Toisaalta
nollakelejä ja räntäkelejä voi olla vielä vappuna, joten jollain
heikommalla teholla voi siihen asti laihduttaa, mutta toisaalta silloin
tarvitsee ruokaakin vaihtelevasti, ankeina säinä enemmän, eikä
hoikistuminen ole niin helppoa, vaikka kesää varten sitä tarvitsisi."
http://laihdutuskikkoja.blogspot.fi
16.4.2018 Tällanen yritelmä:
"
Jos tunteenomainen ihannepainosi on hoikempi kuin nykyinen painosi.
Ja jos vuodenaika on sellainen, että ruokaa kuluu aika paljon.
Muttet kumminkaan tarvitse edes kaikkia nykyisiä läskejäsi pakkasen varalta tms.
Niin silloin kai voisit laihtua nopeasti jonkin verran, esim. viidessä
minuutissa ja sitten olisi jo laihdutuskuurisi ohitse siltä erää.
Ja olo siinä olisi vähän kuin rasvaista ateriaa tai leivonnaista syödessä.
Eli voit kiinnittää huomiosi tunteenomaiseen ihannepainoosi,
jonka tarvitsee olla rehellisesti arvbioitu,todellinen tavoitteesi.
Ja siitä sitten ottaa sen mukaisen kropan identiteetiksesi, siis hiukan
pienemmän kehon, oman luonteenlaatusi mukaisen muotoisen ja kokoisen.
Tästä ylitse jäävät läskit, etenkin hankalalta tuntuvat voi antaa liueta
pois, tulla mahalaukun tienoille rasvaisenruuan tapaisena vaikutuksena,
jokakorvaa jonkin lähiajan aterian rasvaa muttei muita sen
ravintoaineita.
Siis terveelliset ateriat tarvitaan edelleen.
En tiedä, miten hyvin tällä laihtuu, mutta vaikuttaisi siltä, että
ainakin jonkun verran, jos identiteetiksi jää tuo hoikempi,
tyytyväisempiminäkuva.
Jotenkin olettaisi, että ihmisluonnossa olisi jokin tämäntapainen luonnollinen painonsäätelykeino."
"
En nyt tätä varmaan tiedä, mutta minusta vaikuttaa siltä että jos oman
kropan ulkonäkö ei miellytä, niin usein on niin, että toivoo siltä kahta
eri ääripäätä samassa asiassa, vaikka että tuollainen ja toisaalta että
ei nyt sentään sellainen. Eli kropalle tulee ristiriitaisia vaatimuksia
ja niin se vaan lösähtää jonnekin että kaput. Sen sijaan tarttisi
löytää oikea itselle sopiva, itselle luonteva vaihtoehto siitä väliltä,
että tuota tosiaan arvostan ja sellainen kyllä olenkin, siihen minulla
aina riittää puhtia ja energiaa. Ja noin eri piirteiden osalta,
liikkumistavan, kehon muotojen kuvastellessa näkemystä siitä, miten elää
ihan jo tässä modernissa maailmassa nykyisellään, yms. Mutten sitten
varmasti tiedä, että toimiiko noin, luulisin vain, että toimii. Silloin
ei siis olisi barbikroppa eikä lösö pussi vaan jotakin siltä väliltä,
omantyyppistä, oman elämäntavan ilmaus, jonkinlainen välimuoto
ihanne-elämäntapansa ja nykyisten olojen vaatimusten väliltä."
20. maaliskuuta 2019
"
1. emotional ideal weight, 2. extra fat, 3. melt away, and 4. (two last notes) come as bakery like feeling to near the stomach
"