Taidesuuntautuneen paikkakunnan luomisesta

Savonlinnassa on hienoa taiteiden oppimisen mahdollisuus. Samaa olisi kai kaivattu pääkaupunkiseudullakin, kenties Suomessa laajemminkin, muttei noita mahdollisuuksia niin hyvinollut kumminkaan. Missä siis ero? Savonlinnan seudun suuri tapahtuma ovat kesäiset Savonlinnan oopperajuhlat, vähän niin kuin yliopisto Helsingissä. Kukin siis tuppaa harrastamaan jotakin oopperamaisen hienoa ja arvostamaan sitä, että muut ovat sillä tapaa osaavaisia ja kannattavat taiteiden harrastamista. Helsingissäkin pidettiin kovin musiikista. Mutta pääkaupunkiseudulla ongelmana oli, että taiteita edustamaan valittiin taiteiden aloilla koulutettuja, joilla siis oli pikemminkin kaavamainen,lättänä tekemisentapa kuin omakohtainen, uutta luova niin kuin taiteissa kuuluisi olla. Radio poplaulut, iskelmät yms ovat paljon parempi lähtökohta: mistä omassa elämässäsi löydät moisen osaamisen ja elämänviisauden. Taiteiden harrastamista ei siis pitäisi perustaa instituutioihin, vaikka onhan hyvä, että taiteita voi ammattinakin joillakin olla, se tuo taiteelle jotakin varteenotettavuutta. Mutta omakohtaisuudelle on olennaista itse omin päin kotosalla tekeminen, muita häiritsemättä. Niinpä olen soittamista esim. oppinut, kun minulla on mielestäni kiva soitin,jolla on niin hiljainen ääni, ettei se kuulu naapuriin (kosketinsoitin käännettynä hiljaiselle mutta sointuvalle äänelle - kuulokkeissa on vaara, että jsokus soittaa lujalla ja siihen soittoharrastus loppuisi). Lisäksi kun soittimen hankin,niin olin vasta vuoden asunut Savossa ja niin opettlin kulttuuria ja sellainen samanlainen isompi panostus oli sitten luonnostaan soitonopettelussakin. Samoin olin aiemmin opiskellut yliopistossa matluonnont. ja nyt osaavaisempana halusin useampaa elämänalaa harrastettuani kokeilla kynsiäni, kenties oppia jotakin hienoa. Ihan jo soittimen manuaalin lukeminen ajatuksella auttoi alkuun, samoin jokapäiväinen harrastus ja arvostava asenne soittimeen ja musiikkiin, halu löytää kaavamaisuuksien altaaitoon soivaan elämänviisauteen ja musiikin taitoihin, tehdä löytöretki niihin.Luonto, kokemuksellinen, käytännönläheinen, elämän ja maailman suuret kysymykset, hieno taide - etsiä elämänsisältöä tällaisista eikä ulkoluvusta, mutta se merkitsee, että itsellä' on oltava taipumus käyttäytyä sivistyneesti myös omin päin. Kuitenkin sillä, että muutkin harrastavat musiikkia, esim. kuuntelevat radiota, tuntuisi olevan paljon väliä, tuovan tilaa musiikille.