torstai 21. kesäkuuta 2018

Maalaisen ja luontoharrastuneen sriik skrääk

Sain alkuvuodesta kaksi Meidän mökki -lehden

näytenumeroa ja niistä toisen välissä oli kamalan upean

näköisen astiaston mainos, olisi saanut pelkkien

postikulujen hinnalla. Näytin sitä koirilleni ja ne

pitiv't ajatuksesta, mutta sitten huomasin, että kun

mietimme, millainen astiaston tyylin tenho olisi (niitä

oli muutama erilainen astiasto), niin siihen jotenkin

katosi kaupunkielämämme mökkeilymäinen tenh ja tuli

skiirts skrääts -tyyli kuin ei voisi olla ollenkaan

tyytyväinen kaupungissa ikkunasta näkyviin puihin,

käsitöihin, hankiin ym.
Sitä näin jäin jälkikäteen miettimään, että käykö

monelle maanviljelijälle, mökkeily- ja

luontoharrastuneelle vastaava: jokin elämässä menee

skriik skrääk-mäiseksi ja elämänlaatu laskee kamalasti?

Voiko tuo olla sitä, kun luontoaiheista saa kamalan

hienoja kuvia, maalauksiakin, niin joku maalaa ihan

vain kopioiden, kuin siivellä, ilman omaa hyvän elämän

ymmärrystä, vähän kuin klisheitä toistellen muttei saa

itse elämää hyvälle tolalle, mutta tulee niin hieno

kuva tai tyyli, että jää esille ja juuri

luontaharrastuneiden, maanviljelijöiden, kaupungist

lomaa kaipaavien yms katseltavaksi, kiinnekohdaksi

jonnekin, kenties osaksi muiden käsiotystä heistä ja

heidän elämäntavastaan, sen elämänviisauden määrästä ja

sen elämänlaadusta. Eli oisko pysytt'vä valokuvissa ja

teksteissä ja oltava varovainen, että miten taide

vaikuttaa elämänlaatuun?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

What foreigners want to hear about

 Looking at the picture in the back cover of my book 8. about the Skills Of Christmas Gnomes, after having visited some Eurovision Song Cont...