Savonlinnassa asuessa savolaisuudesta opittua, pääkaupunkiseutulaiselta taustalta. Savon paikkakunnat ovat kulttuureiltaan kovin erilaiset, jopa kaupunginosat ihan erilaiset.
Savonlinnaan 11 vuotts sitten muuttaessani oli minulla ainakin aiemmin ollut elämäntapa, joka tuntui onnellisella tavalla sopivan yhteen savonlinnalaisuudenkanssa, niin että jollei savonlinnalaisuus ole niin onnellista, niin jostakin hyvin samantapaisesrta kyllä löytäisi onnen. Mutta sittemmin olen vain savonlinnalaistunut enkä ollut niin onnellinen. Mutta äsken koetin, vaikka olen viime ajat ollut jumissa, niin tuon perspektiivin löytämisestä säveltää jotakin ja tuotin tällaiset:
Tulin soitelleeksi laulukirjasta Cherbourgin sateenvarjoja ja vasta jälkiköteen huomasin, minkäniminen kappale oli, kuuluisa toki. Se toi mieleen, että miettivät, että "täällä asui tuo hieno ihminen, vaan ei asu enää" kaivaten. Ja oli kovasti samantunnelmainen kuin elämä täällä Nätkillä. Ehkä täälläkin asui joku hieno ihmissuhde tai esikuva, jota naapurit vielä kaipaavat. En oiekin tiedä, että kuka, jollei sitten A-rappu kaipaa nöffin omistajaa, joka muutti B-rappuun. Ja B-rappu kai kaipaa äskettäin pis muuttanutta postiljoonia. Minulla on vaikutelma, että Nätkillä tai Savonlinnassa tai tietyn iän ylitettyään ja itse paikkakuntansa valittuaan asuinpaikassaan viihtynyt pois muutettuaan on kuin irraallaan omasta kasvupaikastaan ja naapurusto myös suree, on turvepaakusta sillä osa poissa.
Joitakin vuosia sitten joulukuussa osallistuin joululaulujen yhteislaulutilaisuuteen Savonlinnan Nätkillä Pääskylahden kirkossa, ja kun yritin laulaa harmoniassa muiden kanssa oman näkemykseni mukaan, niin syntyi jotakin kovin kaunista ja samalla sentapaista kuin miten ihmiset tavallisesti elävät harmoniassa, muttei se kenties sopinut kirkkoon. Mutta jäi silloin mieleeni,e ttä pitäisi yrittää säveltää jotakin sellaista maailman kansojen välille, jos vain osaisi. Viime keväänä yirtin sitä Euroviisuja ajatellen, ja syntyi tällainen, mutten niin kokenut sävekltäjä ole. Tässä tuo sävelmä, siis kuoron yhteen laulamisen tapa säveliun, ja toinen yritelmä linnuille samasta, ja sitten savonlinnalainen harmonia tai mikä tuo nyt olisikaan.
Katselin pätkän Karita Mattilan konsertista, Ville Matvejeff säesti painolla. Tuli mieleeni,että haluavatko he oopperan loppuvan vai jatkuvan. Kai siitä lähtien kun Putin oli oopperaa Savonlinnassa katsomassa, niin ei kuvissa niin ole ollut Olavinlinnaa ja lavasteita - onko niissä jokin vika? Yleensä, kun kysyntä on valtava, niin jokin prakaa, joku alkaa lasketella ärräpäitä etteikö sitä nyt saada toimimaan, ja niin hommaan tarttuu ties keitä, joilla on jokin meriitti, mutta jotka eiväöt ole omistautuneita asialle, ja niin omistautuneet jäävät pois juuri silloin kuin kysyntä heidän tuottamalleen laadulleolisi suurin, ja niin silloin saattaa jäädä pois heidän jälkipolvensakin ammatissaan. Mikä kai tarkoittaa, että olisi televisioitava ulkomaillekin tuollaiset hienot näytökset ja kuuluttajien tiedotettava oikein, että ne kyllä ovat saatavilla. Ja jos silloin oopperan kysyntä on suuri, niin mainostettava monen eri maanoopperoita, jotta ne, jotka haluavat vaikkapa juuri senmaalaista, saisivat siitä kuulla, niin ei ryövättäisiisointa näytöstä vaan vain mainostettaisiin sen siivellä kai onnistuneestui.Mutta kia jos taitotasoerot ovat suuret, niin tarttisi jotakin opettaakin. (Luin vajaat kaksi vuotta sitten kirjan Tontun vuosi ja siitä jäi fiilis, että tonttuaihe prakaa kuin sillä olisi valtava kysyntä ja kaikki ryövättäisiin heti käsistä, ja niin kirjoitin pitkän pitkän englanninkielisen tekstin tonttutaitojen oppimisesta http://learntalents.blogspot.com ja nyt tuntuu siltä ettei aihe enää prakaa, ei ainakaan minu tekstini.) Maailma on globalisoitunut internetin myötä, ja siksi kai jotakin kiinnostavaa kulttuurinnälkään olisi oltava saatavilla ulkomaillakin heti, jos aihe on pinnalla, vaikka se periaatteessa olisi lipputulojenmenetys, sillä sillä olisi vastattava ylisuureen kysyntään ja tavalliset kesälomamatkalaiset jäisivät.
* * * 16.10.2020 Suomalaisesta oopperasäveltäjästä tulee mieleen, että sen kai voi jakaa lähes koko Suomen kanssa. Jostain syystä, en tiedä oikein miksi, olen saanut Matvejeffistä vaikutelman, että hän kapellimestarina(?) halusi jakaa oopperan yleisön kanssa, jopamatemaattisesti suuntautuneiden näkemyksien kanssa, jolloin syntyi vaikutelma kuin olisi sanottu "me matemaattiset teemme täällä nyt oopperaa", jolloin taas oli tuossa tuo yhdessä tekeminen, joka yleensä meinaa, että tehdään kaavamaisemmin ja taito ja oma näkemys eivät pääse ääneen ja jos porukasta jotkut haluavat sabotoida tai romuttaa koko jutun, niin ollaan alttiita sille häiriölle. Onko tällä jotain tekemistä sen kanssa, kun nyt tuntuu, että onko oopperaa enää ollenkaan Savonlinnassa? Sen sijaan perinteinen tapa Savonlinnassa tehdä oopperaa on ollut paljon yksilöllisempi: "Tehdään jotakin hienoa,keksi jotakin upeaa, anna yksilölliselle näkemykselle tilaa." ja niin syntyy paljon mahtavampaa oopperaam, paljon helpommalla, kun ei tarvitse kaikkien alun perin osata, jotta jokin pääsisi mukaan, vaan riittää, että se on hyvä idea.
Savonlinnassa asuessa on vaikuttanut kovin onnistuneelta se, että voi valita, minkätyyppisesti haluaa asua ja asua sitten sen mukaisessa kaupunginosassa. Itse olen asunut lähinnä Nätkillä. Kai samaa on muuallakin, mutta sen huomaa paremmin, kun on itse toiveidensa perässä muuttanut paikkakunnalle sen sijaan, että olisi vain kasvanut siellä ja omalta kannaltaan sattumanvcaraisesti valitussa vanhemmille sopivassa kaupunginosassa. Paljon määrää kai se, jos kaupunginosalla on jokin vetovoimatekijä kuten vaikka Linnankadun tienoolla keskustassa Olavinlinna ja oopperajuhlat, Kasinosaarella teatteri, Viiskulmassa (Olavinkadun pohjoispuolella, Kyrönsalmen sillan liikenneympyrän lähellä) vanha teatterirakennus teatterin tiloineen, Nojamaalla Prisma, jne. Nätkillä asuu yleensä vanhempaa väkeä,ehkä kuusikymppisen tyyliin ja taiten omin päin tekeminen, etenkin taiteen harrastaminen on hyvin mahdollista, ja ruokaa on painotettu mutten tiedä, liittyykö se nelikymppisyyteeni vai siihen, että täällä oli ennen kaksi ruokakauppaa ja ravintola/baari, vai johonkin muuhun. Nojamaa kuulostaa vähän samalta muttei niin vaativan taitotason ihmsille vaan pikemminkin ruotsinkielisten tyyppisesti.Haka-alueella asuu kai lääketieteen alan ihmisiä ja sairaita, samoin sairaalan luona. Heikinpohjassa oli lisäksi opettajankoulutuslaitos ja se toi oman värinsä. Kellarpellossda asuu kai mm venäläisiä ja koulutuksessa sen tyypin taitotasosta piutäviä. Pihlajaniemi vaikutti vähän samanlaiselta kuin Etelä-Suomi. Muuten en näitä kaupunginosia taida oikein tietääkään.
Minä tuota mietin, kun villakoirani https://villakoirabanjo.blogspot.com/2020/05/voiko-elaimella-olla-rahaa.html
on leikkinyt mielikuvitusleikkiä, että tallettaa pankkiin 3 euroa ja
sitten yrittää nostaa ne sieltä, mutta aina on joku toinen
aprikoosivillakoira ehtinyt nostaa ne ensin. Ja kun minunkin rahani
tuppaavat katoamaan, oikeasta pankista, ja enkä oikein ymmärrä, miksei
asialle voi mitään, mutta minulla on hämärä vaikutelma, että
kesätyörahani tonnin verran menivät Helsingissä asuessani Helsingin
lintujen talviruokintaan, ja että Savonlinnassa kadonneet kymppitonnit
menivät ukulelenvalmistukseen (ERIVÄRISISTÄ UKULELEISTÄ VOI OPPIA
KYSEISEN VÄRIN SYMBOLOIMAN PARATIISIN TEKEMISEN) ja muuten myöhemmin
tililtäni tapasi kadota aina 30 euroa. Niin voiko olla, että jos rahat
eivät olisi pankissa vaan hankilöllä itsellän säilytyksessä, niin tämä
tuumisi, että hyvään tarkoitukseen voi aina antaa, jsosattuu olemaan
rahaa, ja niin villakoirani rahat katoaisivat miellyttävälle
aprikoosivillakoiraneidolle ja minun rahani linnuille ja musiikkiin
& hyvään vapaa-aikaan, kenties uskonnonkin tukemiseen."
Mutten sitten tiedä, menivätkö nämä rahavirrat juuri väärään suuntaan, sillä nämä olivat aihepiirejä, joissa itse ajattelimme olevamme muiden tukemia, myös rahallisesti toisten kannattamia. Villakoirani on fiksu gentlemanni, aikanaan sirkukseen treenattu, kovin kiva ja huomaavainen ja siitä ovat kai monet tyttökoirat pitäneet. Pentuja hankittaessa on tapana, että uroksen omistaja voi saada yhdenpennun taipennun hinnan. Itse tapasin oppia linnuilta arvokkaita taitoja, mikä oli kai Helsingin linnuista hyvä kannattamisen arvoinen asia ja olisivat kenties toivoneet minun sillä ominaisuudella voivan saada jotakin rahaa, mitä sitten helsinkiläiset akateemiset olisivat jotkut kannattaneet, ja olisihan se linnuillekin hyödyksi ollut jos sellaista tukea olisi laajemmin ollut. Ja paratiisiteoriasta olen kirjoittanut kirjan http://2013paradise.blogspot.com , koska ajattelin aiheen olevan tärkeä ja ainakin pääkaupunkiseudulla kannatettu. Siitä luulin saavani ammattini.
Savonlinnaan vajaat 11 vuotta sitten muutettuani minulle on käynyt niin, että hyvän hetken ilmapiiri, joka ennen toi onnea, on korvautunut jollakin yhteisössä yleisesti käytetyllä vastaavalla hahmolla, joka vie onnen pois ja joka on kai puuron tms tuoma. Lieneekö sotkettu Itä-Savo-lehteen, joka tekee mökkeilypaikkakunnille tuleville huokaustaukoa kaupunkielämän kiireistä ja sillä tavoin tekee tilaa mökkeilylle ja taiteen nostamalle paremmalle laadulle luonnon helmassa. Mutta tuon paikkakunnan suojan yleshahmo on myöskin pyöreähkö alue, miksi se kai joidenkin silmissä sotkeentuu hyviin ilmapiireihin yleensä, jotka jotkut osaamattomammat sitten korvaavat kyllä'isyyden ilmapiirillä. Mutta siis sen sijaan, että pitää muille seuraa niin, että matkii tuollaista yleishahmoa kuin se olisi taiteen oppimisen keino, pitäisi jättää se pois kokonaan ja elää elämäänsä käytännön tasolla ja huomata, mihin on tässä hetkessä tyytyväinen ja sillä on silloin ilmapiiri, joka on tyytyväisen aika maalaissorttisen elämän ilmapiiriä ja tuo onnea.
Uutisista luin,e ttä koronavirusepidemian tuomien yli 500 hengen kokoontumisrajoitusten vuoksi ensi heinäkuun Savonlinnan oopperajuhlat on siirretty seuraavaan vuoteen. Näin savonlinnalaisena siitä tulee mieleen, että jotakin korvaavaa tulisi keksiä, mutten nyt sitten tiedä, että miten osaisin, mutta kai jotkut muut osaavat. Itse olen vain nettikirjoittaja ja diakuvamallisia viseoita joskus aiemmin tehnyt, muttei siitä opi riittvästi. Jos ois oopperajuhlista video netiossä, niin kesäinen kuumailmapallokuva Olavinlinnasta olisi kiva. Mutta ooppera on hieno koettuna, ei niinkään telkusta tai nettivideolta. Mutta nykyaikana, kun on taukoa jossakiin, niin heti tulee mieleen, ettö halutaanko nettiin siitä jotakin, mutta nettihän on silloin paljolti ulkomaalaisia varten: joku haluaa nähdä oopperaa ulkomailla, halpommalla saada saman annin. Kotimaassa oma kokemus oopperajuhlilla tms esityksessä on parempi, elämänmakuisempi. Mutten sitten tiedä, että jos jokin menee ankeaksi, niin onko sitä silloin mainostettu liikaa joillekin, jotak eivät siitä mitään tiedä, jasilloin oikean esitteleminen korjaisi tilanteen, siis nettiesitys, nettivideo. Mutta meneekö se sitten niin vai ei?
24.4.2020 Voiko olla, että jos liian vähän jostakin seudusta tietäviä, esim. vain jonkun siitä kertovan dokumentin katsoneita, etenkään lapsia, pyydetään kertomaan, millainen seutu on, se tuo vain vähän informaatiota ja jos vaaditaan enemmän, niin tulee rätsismallista. Onko sama eri, jos oopperajuhlat tekisi jonkin epätyppillisen videon tai sitten tyypillisen savonlinnalisen, että seutu on tavallaan olemassa ja tuttu joltai osin. Onko Euroviisuissa tuo vika: otetaan kaukaisten maiden versioita eurooppalaisuudesta ja niin ei tule selvää kuvaa siitä, millainen kukin Euroopan maa on asua, tavallisesti, tavallinen elämä.
* * *
22.11.2020 Johtuneeko tuosta, ettei kesällä ollut oopperajuhlia, vai jostakin muusta, esim. viime aikoina jostakin tulleesta ruotsalaisesta vaikutteesta, niin omat taitoni ovat viime ajat olleet kateissa, ja luulen,että muillakin on ollut samantapaiusta ongelmaa. Olen laatinut paljon ajattelukyvyn oppimisen ohjeita ja mm vinkkejä siihen, jos ei sittenkään ole kyllin hyvä ajattelukyky, ks. https://pikakoulu.blogspot.com/2013/07/vaarinkasityksia-ajattelukyvysta.html , esim. ruotsalaisen vaikutteen tyhmentävä pää on kohta 99. Olikohan eilen oli Itä-Savossa jotakin oopperastaja se tuntui taas parantavan taitotasoa. Jos uutisten mukaan on koronaan löydetty rokote, jotta voidaamn valmistaa jopa miljardi annosta, niin kaipa se merkitsee, että ensi kesänä on taas oopperajuhlat. Upeaa! Oma vaikutelmani koronaa koskevista uutisista on, että sitä pahoin sairastavilla näyttää olevan ympäristön viileyteen nähden liian ohuet ja liian ihonmyötäiset vaatteet, jolloin vilustuvat koko ajan lisää, eli auttaisi kai, jos menisi kokonaan, päätälukuunottamatta lämpimän täkin tai paksun kovin lämpimän villaviltin alle ja lämpenisi kunnolla koko keho, etenkin mm kädet kokonaan. (Tautien ja vaivojen parantamisen ohjeita http://parantamisesta.blogspot.com Lue etenkin hakemistoa ja kenties sadan kohdan kokoelmia.)
Vajaat 3 viikkoa Uudenmaan eristystä muusta maasta toi mieleeni,e ttä olen kai ajatellut pääkaupunkiseutua enemmän sellaisena kuin millaien itse nuorempana olin, eli Savoon muuttaa haluavien ihmisten tyypisenä enkä sellaisena kuin se kai on eli ihmisinä, jotka ovat muuttaneet sinne sen seudun täkyjen perässä, ovat sitä ihmistyyppiä mm tekemisentavoiltaan, ja nykyisellään sikäläiseen kulttuuuriin tykästyneitä, mm pääkaupunkiseutuylaiset oppineet yliopistosivistystä ja sitä kannattavat. Sen sijaan eivät ole niin kä'ytännönläheisiä tekemisentavoiltaan vaan tekevät käytännön juttuja vähän niin kuin jossakin välissä, ajatusten välistä pilkottaen eikä kovin käytännönläheisesti suuntautuneiden tapaan niin kuin Savoon muuttaa haluavat. Eli sotkeekohan tuota kuvaa eri seuduista se, millaisia etri ikäkaudet yleensä ovat. Jos haluaa tilaa niin kuin vanhyempien sukupolvella nuoruudessasi oli, niin sinun täytyy muuttaa jollekin seudulle sen täkyjen perässä, niihin ihastuneena, niihin elämäsi perustaa hai¨luavana, ja asua sitten siellä.Savonlinnalainen kai haluaa elää käytännön elämää ja harrastaa taiteita, kenties ammatikseen taiteiden alalle, ja tehdä jotakin suurta kai moni haluaa, vähän niin kuin esim. ooppera on hieno tai jokin ammattisaavutusm, joka cvaatii näkemyksellisyyttä ja vastuun kantamista maailmasta.
Olen asunut nyt kymmenen vuotta Savonlinnassa ja alun jälkeen on paikkakunnan ja elämäntavan viehätys jotenkin lättänöitynyt ja kaavamaistunut, ei ole enää yhtä kiva, ja näin on ollut jo pitkään. Pääkaupunkiseudulla, mistä olen kotoisin, osasivat monet liikunnasta pitävät terveistä elämäntavoista harrastuneet korjata teklemisentapoja tervehenkisemmiksi ja siis onnellisemmiksi ja toimivammiksi, alun viehätyksen säilyttäviksi. Olen vanhan osaamiseni pohjalta kirjoittanut kovin monta terveiden elämäntapojen, terveellä tavalla tekemisen ja tervehenkisyyden ohjetta, mutta niitä tosiaan on kovin monta ja ne ovat vain yhden ihmisen näkemys: https://opisuomalaisuus.blogspot.com/2014/03/terveet-elamantavat.html
jatko-osa https://opisuomalaisuus.blogspot.com/2018/01/terveet-elamantavat-ja-terveella.html
* * *
7. syyskuuta 2020 Savonlinnassa yksilöt ovat näkemyksellisiä, mutta Helsingissä taas kulttuurin viisaus, vuodenajat yms kantoivat elämän kauniimmalle tolalle käytännössä silloin, kun niiden viisautta noudatettiin, ja yksilöiden oman näkemyksen mukaiset ratkaisut taas kompastelivat samantapaisesti (mutta tervehenkisyyttä lukuunottamatta kai vieläkin enemmän) kuin Savonlinnassa.
Savonlinnan uimahalli avattiin kuulemma eilen remontin jälkeen, mutta lehtikuvista saa vaikutelman, ettei meininki ole siellä ollut kovin liikunnallinen, cvaan aika hidas ja epäliikunnallinen kuten Savonlinnassa yleens'kin. Se kai liittyy maalaamiseen, tehdään maalaamisesta juuri kiinnostuneen tavalla, lieneekö Retretin taidenäyttelyn vaikutusta vai paikkakunnan taidesuuntautuneisuuden antamien uusien taiteenharrastusmahdollisuuksien. Uimahallista saa myös vaikutelman kuin jotkut kaipaisiavt sinne lisää pöpöjä, vaikkei se ole yhtä pöpötön kuin uimahallit yleensä, mikä kai johtuu siitä, että ovat ulkomaalaisia ja keho viilennyt viileästyä vedestä. Siksi ennen uimaan menoa tarttis kai harrastaa hikiliikuntaa jossakin viereisessä salissa, ja olla uimapuku alla ja kai lyhyen suihkun kautta pulahtaa hetkeksi altaaseen muttei niin, että viilenee, vaan reippaasti lämåpimänä pysyen esim. alle minuutti vedessä ja reippaasti lämpöisesti tikkaita ylös ja heti lämpimän lyhyen suihkun kautta saunaan, ja saunan jälkeen lämpöisen suihkun kautta heti kuivaksi kunnolla ja kotimatkalla varoen tarkkaan vilustumista. Eli tarttis olla veden tunne lähinnä ja lämpimänä pysymisen taito, ja uinnin pituus sitten vasdta, kun niistä tinkimättä osaa.
(Liikunnallisuutta haittaa kai myös se, ettei Lidlin ruoka tuo liikunnallista oloa, vaikka ihmiset sitäliikunnalliseksi luulevat, vaan on pikemminkin seksuaalisen tyyppinen vire. ) Liikunnassa olisi oltava aistit auki, sen avattava aistit, eikä rasittava suoritus, josta tulee hankala olo, vaan hyväätekevä mieliteko, jolla on huojentava hyväön olon tuova vaikutus. Monimutkaisen asian mielessäpitämiseen keskittyneiden taiteesta juuri nyt kiinnostuneiden tuttavien ja tuttavantuttaien sijasta ja noin syntyvien sosiaalisia ym havaintoja rytmeineen painottavien katselutottumusten sijasta pitäisi käyttää yksinkertaisista asioista, iahn vain petruselä'misestä, esim. koulu ja insinöörialat, kiinnostunutta seuraa tuttavapiireineen, niin pystyisi kulkemaan vikkelästi ja havaitsemaan kylliksi nopeasti liikkuakseen, ja niin havaintokyky aukeaisi havaitsemaane bnemmän. Ja sosiaalisen liikunnan sijasta tarttis motivaatio olla liikkumisessa ja fyysisen kunnon ylläpitämisen terveelisyydessä eikä sosiaalisissa pisteissä, ym sosiaalisissa motivaatioissa,jotka siis eibvät oleliikuntaa.
* * *
3. syyskuuta 2020 Kun asuin Helsingissä, paikka tuntui olevan muiden sivistysmaiden pääkaupunkien kanssa erityisesti ja akateemisten kaupunkien sekä luonnonsuojelun tms. Savonlinnassa ammattialat ovat erilaiset ja niiden myötä ulkomaidemn vertailukohteet ihan erilaiset. Savonlinnassa ollaan kuin linnoittauduttu paikoilleen, puolustusasemissa, halutaan pitää tietyt valinnat. Pääkaupunkiseutu sen sijaan oli koko ajan matkalla uuteen ja parempaan, koko ajan liikkeessä olemisen meininki, kovin eteenpäinsuuntautunut ja hyväätekevä elämänlaadulle. Hallintopääkaupungilla kai tyypillisesti tullaan valittamaan muiden seutujen ongelmista, ja kun kaikkialla niitä ei ole ja sivistys on apuna, niin ratkaisu löytyy helposti ja sitten jää pääkaupunkilaisten tehtäväksi innostaa kokeilemaan sitä - voiko liikunnan harrastaminen liittyä siihen?
Mua ihmetyttää tuo Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke. Siitätulee se vaikutelma, että Savonlinna ja Saimaa ovat ihan liian pieniä kantamaan moista. Tarvittaisiin enemmän väestöpohjaa, laaja-alaisemmin mahdollisuuksia tarjoava alue, joka olisi kiinnostunut juuri kansainvälisyydestä. Nyt tuntuu, että Saimaalla matkailevat jo valmiiksi ne, jotka Saimaasta ovat kiinnostuneita, ja ettei aölueella paljoa muuta ole tarjottavanaan, kun Saimaa kerran on sen seudun asukkaille vetovoimatekijä ja pienemmässä kaupungissa asuminen myös, jonkinlainen nurkkakuntaisuus ja hiljaiselo. Se eui vaikuta siltäett'mukaan sopisi kansainvälinen suurtapahtuma, johon tulee paljon ihmisiä, jotka eivät tämän seudun veyovoimatekijöistä ole harrastuneita. Suurkaupungit jaksaisivat paremmin kantaa sellaiset vierailijat uskon.
Jos suomalaisille on luonto tärkeä, ei se tarjoita yhden kerran jossakin kannon nokassa istumista, vaan Suomen säät on aina elettävä, niitä oppii joka päivä ja luonto, ainakin kaupngin puut ja linnut auttavats iinä. Ja sitä paitsi luonto on historiaamme, rtaustaamme kansana. Sellaista jos haluaa jakaa siitä syntynyttä viisautta, niin se on pidempi aikaisempi projekti myös vastaanottajalle, siis jonkinlaista harrastamista seudulla, jonka säät osaa ja luonnon tuntee, ei siis matkailua uölkomaille,. Eli kirjoittaminen, media, taide, harrastukset sopisivat, eis uurtapahtuma.
18.1.2021 Oopperalla on ollut kovin paljon taitotasoa nostava vaikutus. Samaa olisi odottanut kulttuuripääkaupunkivuodelta taiteen ja matkailun myötä, ja vähintäänkin oopperajuhlien myötä. Mutta kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutus on näyttänyt olevan vahvasti taitotasoa laskeva. Mikäköhän syynä moiseen? Halutaanko, että muut keksivät itse savonlinnalaiset vahvuudet mutta omassa maassaan? Onkohan se yhtään realistista, kun eri maiden olot ovat kovin erilaiset,synnyttävät erilaiset arvot ja eri elämäntavan. Kanssa jos täällä on taitotaso laskenut, niin voiko tämä seutu toimia ollenkaan mallina paremmasta taitotasosta?
Savonlinna on luonteeltaan maaseutukaupunki. Jos tänne otetaan ihan toisentyyppistä oopperaväkeä paljon paljon,niin sopiiko se ollenkaan tämän seudun luonteeseen, vai olisiko parempi paikka jonkin ison kaupungin ooppera? Ja kanssa jos tehdään oopperaa kovin ulkomaalaisille, niin eikö parempi paikka olisi jokin lämpimämi ilmasto, haluttaisiinko esim. Himalajalla tehdä oopperaa tms hienoa spektaakkeli intialaisille, jotka tulisivat sitä katsomaan ja tutustuisivat kulttuuriin siinäs ivussa? Ei pelkkä spektaakkeli vaan sellainen, joka käsittelee ihmiselämän suria hienoja kysymyksiä, jää mieleen pitkäksi aikaan, ja on esityspaikan ympäristölle elämän osa, harrastuneisuuden jatkuva kohde.
9. marraskuuta 2021 Espoossa Törmäsin www.youtube.com in videosuosituksissa tämän videon kyvakkeeseen, joka toi mieleeni, miksei kulttuuripääkaupunki välttämättä sovi pienelle paikkakunnalle, mutten katdonut videosta kuin alun.
deln aiheena on siis Saimaa ja anoo Massive lake, ja taustalla on fragmented lake landscape. kuvsakkeessa moottoripyöräilijä
