maanantai 20. kesäkuuta 2016

Onnistunut pihametsikkö malliksi (pääkaupunkiseudulle ainakin)


Pääkaupunkiseudulla pidettiin kovin pihametsiköistä, muttei yleensä onnistuttu saamaan muutamaa mäntyä parempaa. Täällä Savonlinnassa, missä asun kolmen kerrostalon ryhmässä, on onnistunut sellainen pihametsikkö, jota pääkaupunkiseudulla ja ehkä muuallakin kaivattiin: tavallisen kangasmetsän sijaan tiheä kangasmetsikkö, jossa on reunoilla lehtipuita niin kuin metsänrajoissa usein on, muttei niin tiuhaan. Se on ihan metsikön oloinen, jatkuu muutaman kerran isompaan metsikköön pihan eteläreunalla, ja luo osittaisen näköesteen talojen välille, mikä on asumisviihtyvyydelle hyvä.
Katso kuvia vuodenaikakirjoituksestani http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html joista osa pihametsiköstä.
Tässä pihassa on hyvänä puolena, että talot ovat U:n muodossa, tai pikemminkin kuin Li, minkä täydentää U:ksi lastentarhan yksikerroksinen laajennus ja sen pihan osa talon päädyn jatkeena. U:n pohja on isoon katuun päin, sivut pienemmille teille ja siellä, mihin Li aukeaa on tasaisen hiekkamaan jälkeen hiekalle tyypillinen jyrkkä alamäki ja autotie montussa mäen alla. Niin kun ikkunan aukaisen pihan puolella yläkerroksessa, niin usein kuuluu vain tuulen suhina puissa ja linnunlaulu, vailla autojen äänia. Mutta toisaalta pihatiet talojen sisäänkäynneille ovat usein käytössä: kuuluu autojen ja mopojen ja moottoripyörän ääniä pihalta ja toki yleensä myös ihmisten ääniä, mm leikkiviä lapsia. Mutta silleen aika se ideaali, jota pääkaupunkiseudulla haettiin.
Pihalla on myös keinuja ja hiekkalaatikoita sekä nurmikkoa ja lipputangot, kutakin yksi per talo. On myös iso nurmikenttä, jota käytetään vain vähän.
Talot ovat 3 kerrosta + puoliksi asuttu kellarikerros, jolloin täysikokoiset puut yltävät korkeammalle, mikä lisää viihtyisyyttä. Parkkipaikat ja roskakatokset (roskakatos talon päädyssä (jossa kai läpitalon kaksioita niin, että kesällä voi tuulettaa pihan puolelta parvekkeen ovesta) (aika lailla pohjoispuolella taloa) pihatien toisella puolen, sen ovi kauimpana taloista olevassa päädyssä, talojen päädyssä vain paperi- ja pahvikeräys, heti katoksen oven vieressä komposti) ovat taloryhmän ja tien välissä, eivät piha-alueella. Kussakintalossa on kolme rappua, U:n sivuilla pihan puolella ja U:n pohjalla ulkosivulla. Vasemmanpuoleisen (kaakko) tien pätkä on ain talojen verran ja kääntyy sitten suorakulmaisesti viereiselle omakotitaloalueelle, joka on aika hiljainen niin kuin kai omakotitaloalueet yleensä.
Puut on kai istutettu kangasmetsämäisesti viihtyisyyttä luomaan sinne tänne, mutta olisiko lisäksi pitänyt tavoitella elämänmakuisuutta. Pääkaupunkiseutulainen olisi kai osannut tavoitella hyvin sujuvaa elämää sovussa yhteiskunnan kanssa alueen asukkaille ja vierailijoille, kulkijoille yms. sekä kauemmaskin. Blogin kuvissa metsä näyttä tiheältä, mutta se ei kulkiessa ole tiheikkömäinen vaan aina tulee mieleen kangas tai sekametsä. Polut näkyvät karussa maassa ruskeina ja niin aluskasvillisuus on säilynyt hyvin, vaikka on arkaa. Pihasta menee metsikköön kaksi polkua, pihan reunasta yksi iso väylä metsikön poikki ja metsikön eri osien halki kulkijoille polkuja. Vasemmanpuoleinen tie jatkuu lähellä kulmaa pyörätienä metsikön halki alas mäkeä mäen alla kauemmas kulkevan tien jalkakäytävälle.

Savossa näyttää siltä kuin olisi monta käytännön alojen ja taiteen asiaa osattu hyvin, mutta tämä lienee niitä selvimmin malliksi pääkaupunkiseudulle  kelpaavia, kun ei kuulosta liian vaikealta siellä tavoittaa. Mutta täällä vaikuttaa vaaralliselta niin, ettei voi tulla katsomaan. Turvallisin aika lienee aamupäivällä ehkä kymmenestä puoli kahteentoista.

Piha-alueella näkyy koko metsikön läpi, mutta se luo vehreyttä.
Suora reuna ja suora kulma metsikön reunana ei ole nätti eikä luonnollinen vaan metsikön reunan pitäisi olla luonnollinen pyöreä, kaareva, laineilla sen mukaan, mikä on luonnollista, nättiä ja viihtyisää sekä turvallista.
Voisiko kangasmaasta tehdä tiheähkölle kangasmetsälle sopivaa istuttamalla puut multapaakussa tai levittämällä säkillisen maata tai kariketta alueelle, esim. kuivia lehtiä syksyisin niin kauan kuin maa ei ole kyllin rehevä. Mutta mitä se vaikuttaisi aluskasvillisuuteen?
Tuo, etteivät puut ole talojen varjossa vaan piha aukeaa lounaaseen, tuo viihtyvyyttä, kun varjon ja neliskulmaisen varjon reunan sijasta nurmikentällä näkyy puun viisto varjo. Lännen suunta mukana tuo kai töistä tulijoille viihtyisyyttä. Mutta tuossa kuvassa valo tulee talojen yli, mikä myös on tuntunut toimivan, kun talot eivät ole tuon korkeampia.

Tuo, että saako puita istuttaa vai pitäisikö metsikön antaa syntyä itsestään, niin lähes kaikki Suomen metsät ovat istutettuja ja aukiolle jätettyjen siemenpuiden jälkeläisistäkin muodostuvaa metsää on paikkausistutettu, jottei siinä olisi aukkoja. Ja harvennushakattu. Niin ettei se niin kummaa ole istuttaa puita. Ihminen tarvitsee puita, etenkin ilmaston osaamiseen tarvitaan puita ja vehreyttä, samoin usein hyvään oloon ja viihtyvyyteen sekä älyyn. Saako maata sitten parantaa? Jos se on luonnollista maata kumminkin ja sillä kasvaa tuolla maatyypille luonnollinen metsikkö, niin eikö se ole suhtkoht ok, vaikka osa mullasta tai karikkeesta olisi puita varten siihen tuotu? Kaupungissa myllätään paljon maata, vieressä on leikattu nurmikko, puut sen sijaan kasvavat omia teitään, kai se on tavallaan luonnollinen metsikkö kumminkin. Lehtipuu ei viihdy kuivassa, ja niin aukean reunalla,missä se saa myös viereen öankeavan sateen, se pärjää paremmin ja saa valoakin enemmän.

Roskakatokset sekä yksi puutarhurien työkaluvaja (syrjemmällä mutta ison tien ja talojen välisen aukon välissä) teiden ja talojen välissä ovat aika suuria ja kulkuteiden varsilla mutteivät aivan talon vieressä niin, että ne kai osin vähentävät tieltä piha-alueelle kantautuvaa autojen ääntä, ettei se ainakaan niin suorana vuona tule, täysikasvuinen puustokin rikkoo melun kulkureittiä ja ehkä myös parkkeeratut autot, kuuluuhan autojen melu lähinnä alhaalta pyöristä.
Li:n isommalle tielle päin olevan aukon kohdalla on pihatien vieressä aukossa kumpare ja piha on osin hiukan alempana niin, että kumpare myös estää auton pyörien melua kuulumasta ainakaan niin vahvana, niin suoraan ja esteettä piha-alueelle.Roskakatos ja muutama parkkeerattu auto on isommalta tieltä katsottuna pihatien vieressä kumpareen kohdalla. Toisella puolen pihatietä on parkkipaikalla autoja ison tien tienvieruspuiden vieressä ja talon päädyn vieressä ihan pihatien reunaan asti, ja useasti muutaman minuutin jokin asioillaan olevan auto puoliksi pihatien tukkeeksi aukon tienoilla pysäköitynä, kuljettaja autossa tai auton luona odottamassa.

Kaupunginosasta http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2017/03/natki-savonlinnassa.html
Hakkuista: miten valita jätettävät puut http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/02/miten-valita-jatettavat-puut-hakkuussa.html
Osittainen näkyvyys on lehvästön läpi, ei runkojen lomitse http://puidenkaatamisesta.blogspot.fi/2016/09/osittainen-nakyvyys.html

17.7.2017   Pihametsikön tulisi olla paikalla valmiina, kun taloja aletaan rakentaa, ainakin mäntyjen, sillä taimina ne muodostavat tiheikön ja tuovat siksi väijyntämahdollisuuden kulkuteiden varsille, mikä on ikävää ja ihan erihenkistä kuin täysikasvuisten mäntyjen luona asuessa. Mutta onhan toisaalta täällä pihatieltä metsikön reunaan muutama metri. Keskikaupungilla, kun tekivät tieremonttia, niin toivat muutaman täysikasvuisen lehtipuun Sokoksen eteen, mutten tiedä, miten usein se on mahdollista, onko se kallista ja olisivatko männyntaimet silloinkin vielä liian tuuheita. Joskus hiukan isommista männyistä, jotka ovat vielä nuoria, karsitaan alimpia oksia, mutta ne lienevät silloin jo varsin korkealla. Lehtipuut kai tulevat usein luonnostaan metsiköiden reunaan eivätkä estä näkyvyyttä.


Tuossa tuo pihametsikön viereinen iso nurmikenttä ei ole paljoa käytössä ja piha-alue olis kenties kivemman oloinen, jos metsikkö ulottuisi viistosti sen poikki, jotenkin kai niin, että metsikön pohjoisreuna olisi jokseenkin ennallaan, mutta metsikön reuna kulkisi viistosti, luontevasti mutkitellen, vaikkapa kahtena pallerona, jokseenkin pihatien metsikönpuoleisen reinan tasalle aukion eteläreunalla. Keinut ja hiekkalaatikko voisivat silloin olla nurmikentän keskellä, ehkä.

20.8.2017   Tuo tunnelma on osin mummolamaisuudesta lähtöisin myös: http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/03/natkilaisyydesta-ja-savonlinnalaisuudes.html

28.9.2017  Kuva viime vuoden marras-joulukuun vaihteesta ja toinen viime keväältä metsikön viereistä nurmikenttää ja pihametsikön viereistä metsikköä:







 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti