Kyrönsalmen silta

Savonlinna sijaitsee kahden suuren järvialueen välissä olevilla saarilla ja viereisillä maa-alueilla. Järvien välissä kulkee virta, joka on suurimmillaa Kyrönsalmessa, missä sijaitsee Olavinlinna. Kyrönsalmi kulkee kaupungin keski- ja itäosien välissä ja sen ylitse johtaa suuri Kyrönsalmen silta, jonka osa on nostosiltaa, mikä tekee sen, että kaupungin itäosissa ja hiukan keskiosissakin on erilainen leppoisampi elämänrytmi, kun aina kesäkaudella on varauduttava siihen, että kaupungissa käydessä tai kaupungilta päin tullessa joutuu odottamaan 5-10min tai mitä lieneekään sillan noston ja sen tuomien ruuhkien vuoksi.
Nyt ollaan kaupungin länsiosien ja keskuntan kaupunginosien väliin Laitaatsalmeen rakentamassa korkeampia siltoja ja syväväylää isommille laivoille, mikä kai poistaisi nostosillan tarpeen. Mutta se on iso vahinko Savonlinnalle, savonlinnalaiselle kulttuurille ja ehkä koko maankin kulttuurille, sillä onhan savolaisuus tärkeä värinsä Suomessa.
Iso osa työelämän ja koulun sekä koulutuksen huonoista puolista johtuu liian kireästä aikataulussa pysymisestä: aina karsitaan pois omat ajatukset, sivupolut, leppoisuus ja niiden myötä myös elämänviisaus ja joustonvara, kun kaikilla ei ole kiinnostusta joka syrjäpolkuun etenkään koko aikaa, mutta vapaa-ajalla ei ole kiva miettiä töitä ja niin jäävät viisaammat vaihtoehdot miettimättä.
Savonlinnan itäosissa aina ei tartte ventata vaan on vain joskus varauduttava siihen, että aikataulu joustaa. Aina ei ole sille ajalle mitään erityistä tekemistä mutta lomafiiliksen se tuo ja aikaa niille syvällisemmille ajatuksille, jotka kiire sysää pois. Ja muun ajan on hyvä, että ihmiset ovat tottuneet siihen, että joustonvaraa on heidän puolestaan, niin viisaus ei karsiudu pois.
Siksi hirvittää, mitä käy, jos matkat voi aikatauluttaa ja jollei voi valita joustonvaran auisaluetta. Ainakin Nätkin kaupunginosassa tuntuisi oppivan taiteita hyvin, niin kai Savonlinnassa muutenkin verrattuna muuhun Suomeen. On kai väliä sillä, että on jokin hieno, vaativa, syvällinen, elämänviisautta ja taitoa tuova, mihin ylimääräisen tsempin hetket joskus käyttää. Samoin mummolamaisuudelle on kai hyvä, että joskus tehdään viisaasti ajan kanssa, joskus käytännön tekemisten mukaan rientäen, poleilevasti aiheesta ja tekemisentavasta toiseen, jottei jumiudu, jotta löytää uutta, sa syvällisyyteen kontaktin läitstymättä, viihtyy, on rattoisampaa.

* * *
(28.3.2017   Tämän päivän lehtiotsikoissa mainittiin, että hälytysajoneuvoilla tehdään Savonlinnassa vihreä aalto liikennevaloihin, tms. Siinä yhteydessä on olennaista huomata, että ambulanssa on kuulemma aina varalla Kyrönsalmen sillan itäpuolella, jos siltaa nostetaan. Eli ei tarvitse siksi nostosillasta luopua.)

Savolaisista & vanhusten käytännön taidoista

Savonlinnassa asuessani tämän oppinut, mutta lieneekö oikeastaan vanhuksilta: http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html

Muissa maissa murhia ja pahoinvointia paljon enemmän kuin Suomessa

Mitä Savonlinnassa asuessani olen törmännyt asioihin, jotka lisäävät murhia tai pahoinvointia, niin moni niistä on ollut ruotsalaisen oloinen ja juuri sellaisessa suhteessa, että on myös useimpien muiden ulkomaiden tyypillinen piirre Suomeen verrattuna. Tyypillisesti suomalaiset piirteet sen sijaan ovat tuoneet hyvinvointia ja viihtyvyyttä, jossa sfääreissä ei ole ulkomailla liikuttukaan, esim. liikunta, ulkoilu ja perinteinen sauna.
Tyypillisiä ruotsalaisia piirteitä ovat olleet esim. että sanotaan vaan vaikkei ole. Tai että jossakin on jokin asia niin, että on murhatuksi tulemisen vaara tai jokin muu iso epäkohta jäänyt jäljelle, mutta hyssytellään vaan että olepas nyt luottavaisempi, ja sitten ei olekaan mitään turvaa. Kuten esim. että pensas on läpinäkymätön puska, jonka takana metri tai puoli metriä kodin välttämättömältä kulkutieltä, illallakin, voi olla mikä vain piilossa, jos haluaa. Tai että asuntojen ovista näyttää pääsevän rosvo yöaikaan noin vai, lieneekö tiirikka tai yleisavain tai asunnon vanha avain, en tiedä, mutta vaarallista se on. Tai tuo että täällä ovat olleet monet ja siksi muka on turvallista, vaikka kulttuuri ei liene turvaa luova kuten suomalainen yleensä.
Syynä tuollaiseen voisi olla ihmisten pahoinvointi: tavallaan haluavatkin tehdä itsemurhan,tai joku ryhmä murhata jonkun tietyntyyppisen ihmistyypin pois kokonaan, kuten vaikka ruotsalainen suomalaiset. Tai ruokaorientoitunut ilmastoa osaavat.
Suomalainen kulttuuri tuo hyvää oloa, hyvää toimintakykyä ja yhteiskunnan toimivuutta, yleistä viihtyvyyttäja juttuun tulemista. Siksi se olisi hyvä vaikute ulkomailla joidenkuiden harrastaa, sen sijaan, että tulisivat liian suurin joukoin tänne. Ulkomaalaisia, kun on yli tuhat kertaa enemmän kuin suomalaisia. Suomalaisten hyvien puolien oppimisesta olen kirjoittanut blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi ja engl. versiossa http://Finnishskills.blogspot.fi .
Täälträ katsoen Savo ei vaikuta Suomen sydänmaalta, jona sitä pääkaupunkiseudulla pidettiin, vaan kovin ruotsalaistuneelta sen sijaan että olis suomalainen paljoakaan. Vaikutelman isommasta kapasiteetista antavat taiteet ja uskonto, mutta yhteiskunnallinen osaaminen puuttuu ja tilalla on pahoinvointiin ja osaamattomuuteen liittyviä ongelmia.

13.8.2016 Mites jos monessa Euroopan maassa on talojen ikkunoissa perinteisesti ollut ikkunaluukut, niin millaista meno siellä oikein on/oli? Onko hurjempaa kuin Savossa, kun ei täällä näy ikkunoita niin paljoa rikotun, olenko seitsemänä vuonna nähnyt yhtäkään rikottuna, paitsi kauppaan oli joku murtautunut ikkunasta joskus, kai parikin kertaa. Mutta vain harva ikkuna täällä on kai niin alhaalla kuin Keski-Euroopassa, johtuneekohan osin lämpötaloudesta ja sosiaalisuuden tyypistä: arvostetaan omaa rauhaa kotioloissa. Mutta jos on hurjempaa kuin Savossa niin ei niiltä seuduilta voi ottaa ollenkaan vaikutteita Suomeen, jollei nyt sitten joku osaa kyllin varovasti. Mutta onhan olennaista, että kadulle näkee, on niin turvallisempaa.

Vastuuntunnotonta viheralueiden hoitoa Nätkin kaupunginosassa

Nyt jo kolmatta kertaa on Nätkin kauppojen seudun viheralueilta hakattu pienempää puustoa ihan edesvastuttomasti. Ensin ja myöhemminkin hakattiin Moinsalmentien vieruspuita niin, että puuston vehreys tihoutui ja tien viereen jäi pelkkää heinikkoa. Puusto oli harvaa ja sen läpi näki, varmaan autoistakin, mutta nätin savolaisen vehreän tunnelman toi, viihtyisän, niin hakkasivat vain pois ja nyt on kul ison tien jalkakäytävää kulkisi, kun on pyörätiellä kävelyllä. Kanssa puuston varjo, jota kesän helteillä, jotka Savonlinnassa ovat usein kovat, tarvittaisiin, niin se katosi osalta matkaa. Tien toisella puolen oli nuoriua lehtipuita tien vieressä ja heti niiden takana suora polku koiranulkoiluttajilla tien viertä ja kauempana avaraa isoa puustoa, niin kaasivat tienvieruspuut pois, vaikka ne juuri tekivät reitistä viihtyisän ja pyörätieltä näki koiranulkoiluttajat ja itsekin näkivät, ettei reitillä ole ketään vaarallista, niin katosi sekin viheralueiden viihtyisyys.
Rannassa, missä on lahdelman vieressä metsikköalue ja kiemurteleva hiekkatie rannan viertä, hakkasivat joku vuosi pinen puuston pois niin, että alueesta tuli kuin ampumarata, ja kun aika usein kuuluu pamahduksia kuin laukauksia, niin ei sinne enää uskaltanut mennä, kun alue ei kuitenkaan isolle tielle näy vaan on rantatien viertä. Aiemmin on aina jokunen pikkupuu jossakin niin, että näki kyllä, jos olis siellä joku ja vähän, että millaista puuhasi, cvaikkei sitä niin hyvin, mutta ei tarvinnut törmätä eikä toisaalta voinut reunalta ampua tiettyä tai kaikkia vaan oli suoja. Rannassa istui yleensä kahdessa kohden vakiporukka: toiset kaljalla ja toiset veneilijöitä. Aölueen kauemmalle laidalle jättivät tiheän metsikön, josta ei läpi näe, vaikka se juuri olisi pitänyt raivata niin, että näkyisi, jos siellä tai sen suojissa on joku vaanimassa.
Nyt hakkasivat kauppojen välisen metsikön niin, että isojen puiden rungot vaan näkyvät ja korttelin läpi näkyvät talot puiden lomasta, vaikka ennen oli kanssa lehtipuut reunoilla ja viihtyisä kulkea mutta vierestä tieltä näki, että kuka kulkee ja miten, niin että oli turvallista. Mutta jättivät yhden tiheikön, joka juuri olisi pitänyt raivata. Siellä on ollut maata kaavittuna kuin joku olisi vienyt veruijälkiä pois murhan jälkeen. Lieneekö mikä, kun on tuon korttelin tarkoituksella näköjään jätetyissä tiheiköissä ollut tuota vikaa. Onko tarkoitus tappaa kaikki kulkijat ja poistaa viheralueet, ja poistaa luontosuhde ja viihtyisyys? Afrikkalaista metsän peto ja ei ole metsäänb meneminen tilannettako tavoittelevat? Voi perkele!

http://puidenkaatamisesta.blogspot.fi/2016/09/osittainen-nakyvyys.html

Taiteiden oppimisesta

Helsingissä kovin moni piti taiteista ja yritti hyvää laatua: elämänviisautta ja syvällisyyttä, terveitä elämäntapoja ja terveellä tavalla tekemistä sekä hyvin toimiva yhteiskunta, vapaus ja yleismaailmallinen moraali ja toki elämänmyönteisyys ja tervehenkisyys. Mutta taiteita ei niin opittu. Tavallaan sitä ei pidetty mahdollisena siksi, että lähes jokainen olisi halunnut laulajaksi tms tai ehkä vanhemmiten taidemaalariksi. Itse luin parikymppisenä runoja ja harrastin liikuntaa ja luontoa, vähän myös maailmanparantamista, ja se tuntui siellä sujuvan hyvin, mutta opinko niistäkään muuta kuin lukemaan ja elämänviisautta ja moraalia.
Savonlinnassa taas on tuntunut oppivan taiteita, mutta terveet elämäntavat ja kaukonäköinen elämänviisaus ovat tuntuneet jäävän puuttumaan kamalan isolta osin. Kenties pikkupaikkakunnalla ei harrastuksia ym menoja pidetä paikkakunnan valtteina.
Mutta tässä Savonlinnan ajaltani blogejani siitä, miten taiteita oppia
Lahja- ja taito-ohjeet Haaveammattiin-blogin alusta http://nopeaoppisuus.blogspot.fi
Musikaalisuuden oppimisen ohjeita http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi
Maalaamisesta http://akvarelliblogini.blogspot.fi
Tanssistta vaikken Savonlinnassa asuessani alkua lukuunottamatta ole tanssinut yhtään http://tanssitanssi.blogspot.fi
Taiteellisuuden oppimisesta http://taiteelliseksi.blogspot.fi
Ehkä nuokin, vaikkeivät ehkä varsinaisesti opeta http://einoleinopoems.blogspot.fi

Taiteita Savonlinnassa tuovat oopperajuhlat, Uuden Valamon ortodoksiluostarin läheisuyys, luonto ja mökkeily, käytännön alat, matkailu elinkoinona ja vanhempi väki.

Valtava muuttovoitto?

Hei
Asun Savonlinnan Nätkilläja minua on ihmetyttänyt jatkuva vaikutelma murhista: miten ihmeessä voi olla niin paljon murhattaviakaan, jso kymmenlapsisen ihmissyöjäheimon perheen mahdollisuus murhata joku on kerran kymmenessä vuodessa per heimon aikuinen jäsen, jos muuttoaliikettä tai matkailua ei ole ja heimon halutaan pysyvän väkiluvultaan samana, eli matkailu- ja muuttovoittopaikkakunnat kuten New York ovat ainoat, joissa voi olla pidemmän päälle paljon murhia jatkuvasti. Moni Nätkille kai ekaa kertaa tuleva katselee ympärilleen kuin huomaisi talojen rakenteen, seinät yms muuttoa suunnittelevaa kiinnostavaa eikä niin kuin vieras että tunnelmaa miten nuo asuvat mutta laiminlyöden konkreettiset puitteet asumiselle. Voiko olla että Savonlinna tai Nätki olisi aivan valtavan muuttovoiton alue? Ja siksi isoin osa murhista? Se kai meinaa, että nätkiläistä ja savoinlinnalaista kulttuuria hyviltä puoliltaan vaan ei huonoilta pitäisi levittää muualle. Mutta lähiseuduille se ei onnistu, kun siellä asuvat viereisten kaupunginosien ihmisten aikuiset lapset, jotka tarvitsevat oman elämän. Sen sijaan ne alueet, joista tänne tullaan lomalle tai muutetaan, kaipaisivat kai Savonlinnan hyvien piirteiden oippimista, ilman rikollisuuden kopioimista, esim. Espoo, Vihti, Kirkkonummi, Siuntio, kenties Turku, jne - kai ulkomaillakin. Nätkiläisyyden taidoista olen kirjoittanut http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/03/natkilaisyydesta-ja-savonlinnalaisuudes.html ja suomalaisuuden taitojen oppimisesta http://Finnishskills.blogspot.fi .
Savonlinnassa rikollisuus haittaa elämisenmahdollisuuksia, kun ei voi kyllin huoletta liikkua iltaisin eikä mennä aina joka paikkaan. Myös ruokia on tarvinnut varoa, ettei niissä ole mitään, kun olen muutaman kerran sairastunut kamalaan päänsärkyyn kotia jätetystä avatusta ruuasta, vaikkei ole näyttänyt hiiriä tms olevan. Koirat valittavat, että asunnossa käy väkeä, kun olen poissa, koskevat ruokiin ja opettelevat, miten suomalainen asuu. Lähikaupaunkaan avonaiset ruuat eivät välttämättä ole ok. Elämisenmahdollisuuksien vähyys lisää ruuan käyttöä tekemisten korvikkeena, mikä potuttaa etenkin ajan myötä.
30.12.2016  Lähikaupan ruuat ovat vaikuttaneet olevan niin pöpöisiä, että niistä sairastuu. Sen sijaan isoimpien markettien K-Citymarketin keskustassa (eri kuin Mertalan K-supermarket, joka ohi kulkiessa jotenkin tuo mieleen vaikutelman murhista) ja Prisman Nojamaalla ruuat ovat olleet kunnollisia, ihan hyviä, kylmöketju katkeamaton, toisin kuin lähikaupassa Nätkin K-market Rinkelissä. Isommissa kaupoissa tavaran vaihtuvuus on suuri ja siksi ruoka ei mene pilalleja siksi hinnat myös ovat alemmat niin, ettei bussin kuukausikortti nosta hintaa kalliimmaksi.