Mietin tässä, kun ulkona tuuli heittää puiden oksia ja on jo pimeää näin illalla, että mökkeillessä sellainen on aivan eri juttu nuorelle, jonka elämä kaupungissa on täynnä pakkoja, joita hän ei ole itse valinnut, ja jolle mökkeily tarjoaa hyväätekevän vastapinon, kuin sukupolvea tai kahta vanhemmalle ihmiselle, joka on jo saanut itse valita mieleisensä asuinseudun ja ammatin, josta pitää, ja jonka tarve löytää luonnosta vastapaino arjelleen ei ole ollenkaan niin huutava.
Mistä tuli mieleeni, että ovatkohan elokuvien kauniit maalaiskuvaukset usein rientävän vain hetkisen, kenties tunin, maalla vierailevan kaupunkilaisen viehtymyksen tyylistä, siis tuomassa vastapainoa koululle ja kenties työlle kaupungissa. Se on ihan eri asia kuin maalla asuminen, missä kai on suuntauduttava sivistykseen, lasten kasvattamiseen ym laajempaan maailmaan päin vievään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti